498
III. Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 586. Strychnos Nux vomica. Hedelmä poikkileikattuna. (1/1)
mainen tai ratasmainen. Luotin alla usein rengasmainen kaulus (kuva 587, 4).
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 587. Vinca minor. 1 kukkiva oksa. 2 kukkasilmu halkaistuna. 3 hede. 4 emi. (2 3/1, 3, 4 5/1).
1,000 lajia, etenkin kuumissa maissa. Nerium Oleander, oleanderi (Välimeren-maista), huoneissa viljelty kasvi, lehtiasento säteittäinen. Vinca minor (kuva 587), siemenet haivenettomat, lehdet talvellakin vihreät; kukat siniset (Keski-Euroopasta). Apocynum cannabinum (Pohjois-Amerikasta), kehruukasvi. Afrikkalaisten Landolphia-lajien kuivuneesta maitiaisnesteestä saadaan kautsua. Amsonia.
4. Heimo. Asclepiadaceae. Emilehtien alaosat toisistaan erillään, yläosat kukkiessa kasvettuneet yhteen suureksi nupiksi, jonka alasivuilla luottipinnat ovat (kuva 588). Hedelmänä kaksi tuppiloa, siemenet haivenelliset. Siitepölyhiukkaset yhtyneet vahamaisiksi pölymyhkyiksi (siv. 330, kuva 588, G).
Ruohokasveja tai pensaita (usein kiipeileviä). Maitiaisnesteellisiä. Heteet usein yhtyneet torveksi, niiden selkäpuolella on terälehtien tapaisia lisäkkeitä (kuva 588, a). Heteiden ponnet ovat aivan luottinupin lähellä, kussakin niissä syntyy kaksi pölymyhkyä (pollinium, G). Kunkin ponnen reunat ovat taipuneet ulospäin, joten kahden läheisen ponnen väliin muodostuu ylöspäin kapeneva, ahdas rako (D, f), yhteensä siis viisi rakoa, joiden takana, luottinupin alapinnalla, varsinaiset luotit ovat (D–F). Kunkin raon yläpäässä, luottinupin nys-
