40
I. Muoto-oppi.
Juurakoissa voi olla muitakin kuin varsinaisia ravintoaineita, kuten esim. eetterisiä öljyjä (inkivääri, kalmus-juuri), väriaineita (krappi), happoja (esim. valeriaanahappo Valerianalla).
24 §. Mukulavarret l. varsimukulat (Stengelknolle) ovat voimakkaasti paisuneita, ravintorikkaita varsia, joiden lehdet ovat suomumaiset ja hennot. Useimmat ovat maanalaisia (peruna, Helianthus tuberosus, Colchicum y. m.). Muutamat mukulavarret elävät vain kesästä yli talven seuraavaan kevääseen (peruna), toiset ovat monivuotisia (Cyclamen, Corydalis cava). Muutamat niistä muodostuvat alkiovarresta (retiisi), toiset varren haaroista (peruna); muutamat syntyvät yhdestä nivelvälistä, useimmat monesta (Crocus, Helianthus tuberosus, Aconitum).
Esimerkkinä mainittakoon peruna (Solanum tuberosum, kuva 51). Perunakasvin alempien ja joskus ylempienkin lehtien hankasilmut kehittyvät heikoiksi, suomumaisia lehtiä kantaviksi versoiksi, jotka kasvavat maahan ja voivat siellä haaraantua. Vihdoin jokaisen tällaisen versohaaran kärjet, niiden uloimmat nivelvälit, paisuvat ja muuttuvat tärkkelyksellä täyttyviksi mukulavarsiksi. Näiden suomumaiset lehdet katoavat tavallisesti pian, ja niiden hankasilmut, »silmät» (Auge), joutuvat sijaitsemaan matalammissa tai syvemmissä kuopissa. Seuraavana keväänä nämä »silmät» kehittyvät maanpäällisiksi, kasvu-
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 51. Peruna (Solanum tuberosum). A siemenestä (ei mukulasta) syntyneen itukasvin alin osa. h pääjuuri. a päävarsi. b, c kaksi alinta kasvulehteä. d, d molemmat sirkkalehdet, joiden kummankin hankaan syntyy kaksi haaraa e, joista pienempi on lisäverso. f, f nuoria mukulavarsia, joilla näkyy suomumaisia lehtiä. B hankaverso. a pää. b, b suomumaisia alalehtiä. c nuori mukulavarsi. C nuori, lehden b hangassa oleva mukulavarsi. (A 1/1, B, C 2/1.)
