I. Muoto-oppi.
42
nauriilla muodostavat alkiovarsi ja pääjuuri yhdessä pullistuneen osan.
Esimerkkinä maanpäällisestä ja sen johdosta kasvulehdellisestä mukulavarresta mainittakoon kaalirapi (kuva 53).
25 §. Sipulit (Zwiebel, kuva 54) ovat maltoisia kuten varsimukulatkin; mutta toisin kuin jälkimmäisissä, joissa mukulan päämassan muodostaa varsiosa, se sipulissa on muodostunut lehdistä. Varsi on lyhyt; sen alapäästä lähtee lisäjuuria, mutta muuten siinä on joukko (joskus vain 1 tai 2) sipulilehtiä eli sipulisuomuja (Zwiebelschuppe). Nämä ovat paksuja, maltoisia, runsaasti vararavintoa sisältäviä ala- l. suomulehtiä. Sitä mukaa kuin nuoret, muodostuvat osat käyttävät sipulilehtien sisältämää ravintoa hyväkseen, nämä lehdet ohenevat ja kutistuvat lopulta ohuiksi, ruskeahkoiksi suomuiksi. Muutamilla kasveilla (esim. tulpaanilla) ovat kaikki sipulisuomut täydellisiä alalehtiä; tavallisesti eivät kuitenkaan kaikki ole täysiä lehtiä, vaan muutamat ovat muodostuneet yksinomaan lehden alimmista osista, jotka ovat jääneet jäljelle lehden vihreän, maanpäällisen lavan varistua pois (esim. punasipuli, hyasintti).
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 54. Hyasintin sipuli. Halkileikkaus. Sipulivarren päässä näkyy kukinto, ulompana sipulisuomut.
Joka vuosi kehittyy joko latvasilmu tai jokin sivusilmu uudeksi sipuliksi, jonka rakenne on samanlainen kuin emosilmun. Jos se kehittyessään käyttää kaiken emosipuliin kerääntyneen ravinnon, sipuli on yksivuotinen, ja kaikki sen lehdet kuuluvat samaan versoon kuin kukka tai kukinto (esim. Tulipa, Gagea lutea, Saxifraga granulata). Jos taas ainoastaan uloimpien (vanhimpien) emosipulin lehtien sisältämä ravinto tulee käytetyksi, mutta sisimmät pysyvät edelleen ravintorikkaina, sipuli on kaksi-, monivuotinen, koska sipulilehdet kuuluvat useampaan kuin yhteen vuosiversoon. (Hyasintin, Amarylliksen, Scillan, Muscarin sipulit ovat monivuotisia, Galanthus nivaliksen, Fritillaria imperialiksen kaksivuotisia.)
