A. Oppi kasvien ulkoelimistä.
43
Paitsi pääsilmua kehittyy sipulin lehtihangoissa usein muitakin silmuja. Nämä muodostavat pienempiä sipuleja, joista ei kuitenkaan heti voi syntyä kukkia. Jollei jo ennen, niin ainakin sipulin varren hajotessa nämä sipulit vapautuvat ja muodostavat silloin uusia kasveja.
Sipulikasveja on varsinkin kuumassa, kuivassa ilmanalassa (aroilla, erämaissa). Kesällä ne ovat siellä lepotilassa ja aloittavat kehityksensä syksyllä. Talven aikana ne kehittyvät edelleen, jollei kylmyys estä sitä, joten ne ovat varhaisimmin keväällä kukkivia kasveja.
26 §. Puukasvien varsi on puutunut ja monivuotinen. Ne tekevät monta kertaa hedelmiä. Jos varren alaosa on yksinkertainen, haaraton, puukasvia sanotaan puuksi (Baum), taas pensaaksi (Strauch), jos se haarautuu heti maan pinnan yläpuolelta. Varvuiksi (Reis) sanotaan aivan matalia pensaita.
Puita voidaan erottaa kaksi päämuotoa: 1) palmumainen, haaraton, hyvin lyhytnivelvälinen muoto, jonka latvus (Krone) kasvaa vain vähän ja on muodostunut suurista lehdistä (palmut, käpypalmut, puusaniaiset); ja 2) tavallinen puumuoto, joka haaraantuu runsaasti ja jonka pienilehtinen latvus sen johdosta suurenee vuosi vuodelta. Silmut ovat talvella lepotilassa, melkein aina silmusuomujen ympäröiminä. Nämä varisevat keväällä pois, mutta niistä jää kehittyvän vuosiverson tyveen arpirengas. Täten voi arpirenkaiden luvusta laskea oksan iän (kuva 48).
Puiden koko ja ikä vaihtelevat suuresti. Austraaliassa kasvava Eucalyptus amygdalina tulee 150 m:n, Pohjois-Amerikan Wellingtonia gigantea 140 m:n korkuiseksi. Ympärysmitta ei ole aina suhteellinen korkeuteen. Eucalyptuksen halkaisija on korkeintaan 8, Wellingtonian 11 metriä, jota vastoin se Castanea vescalla voi nousta 20 metriin. Suurin varmasti havaittu ikä on 3000 vuotta (Cupressus fastigiatus, Taxus baccata). Suomessa kasvavat mänty ja kuusi noin 36 m:n korkuisiksi; edellinen voi tulla 520, jälkimmäinen 350 vuoden vanhaksi.
Epäsuotuisissa olosuhteissa, esim. leviämisalueensa pohjoisrajalla, monet puulajit esiintyvät pensaina, kuten esim. jaloimmat puulajit Pohjois-Suomessa. Sen sijaan ei varsinaisia pensaita saa kasvamaan puiksi muuttamalla niitä etelämmäksi.
Varvut muistuttavat monivuotisia ruohokasveja sikäli, että vanhemmat osat kuolevat, mutta nuoremmat kasvavat edelleen. Esim. Betula nanan ja Callunan versot voivat elää n. 30 vuotta.
Puumaisilla kasveilla voi usein erottaa kahdenlaisia ravitsemisversoja, kääpiöversoja (Kurztriebe) ja tavallisia pitkäversoja (Langtriebe). Edellisissä ovat vuosiversot ja nivelvälit aina lyhyet. Tavalli-
