B. Oppi kasvien sisärakenteesta.
53
tietyn muotoinen alkuliman osa, joka ani harvoin puuttuu elävästä solusta. Muodoltaan se on pallomainen tai levymäinen, pitkänomaisissa soluissa sauvamainen tai sukkulamainen. Tavallisesti on tuman sisässä yksi tai useampia pieniä jyväsiä, tumajyväsiä (Kernkörperchen, nucleolus). Sen ohessa on tumalla etenkin jakautuessaan selvästi huomattava hienompi rakenne, jota kuitenkin voidaan tarkemmin tutkia vasta sitä ennen toimitetun fikseerauksen ja värjäämisen jälkeen. Tumaa ympäröivä, alkuliman muodostama tumakelmu (Kernhaut) rajoittaa tumanesteen täyttämää tumaonteloa; tämän sisässä on rihmaranko, jonka ainetta nimitetään kromatiiniksi. Tämä värjäytyy voimakkaasti väriaineiden (hematoksyliinin, karmiinin, metyylivihreän y. m.) vaikuttaessa.
Useimmissa kasvisoluissa on vain yksi tuma, mutta maitiaissoluissa (ks. 48 §, 3) ja -putkissa on lukuisia tumia, samoin eräissä levissä ja sienissä, varsinkin tapauksissa, joissa koko kasvi on muodostunut yhestä ainoasta, hyvin erilaistuneesta solusta (Botrydium, kuva 61, Vaucheria, Phycomycetes). Cyanophyceae- ja Bacteria-luokissa ei solutumaa ole varmasti tavattu. Alkulimasta ei solutumia uudestaan synny, vaan kasvin kaikki tumat ovat muodostuneet alussa olleiden tumien jakautumisen johdosta. Tuntuu siltä, kuin tuma toimisi keskuksena solussa. Uusien solujen syntymisessä sillä on hyvin tärkeän osa, ja se on ilmeisesti kasvin perinnöllisten ominaisuuksien säilyttäjä. Sen merkityksestä eri elontoiminnoille tiedetään toistaiseksi hyvin vähän.
36 §. Värihiukkasiksi (Chromatophor) sanotaan toisia tietyn muotoisia alkuliman osia, jotka tyypillisinä ovat eräiden väriaineiden kyllästämiä. Värihiukkaset ovat kasveille ominaisia elimiä, ja niitä on tavattu kaikilla kasveilla, sieniä lukuunottamatta. Erotetaan viherhiukkasia Chloroplast), rusohiukkasia (Chromoplast) ja samanmuotoisia, mutta värittömiä valkohiukkasia (Leukoplast).
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 64. Erään sammalen (Mnium) lehden solu, täynnä viherhiukkasia. Niissä on jyväsiä tai sauvamaisia hiukkasia: yhteyttämistärkkelystä.
