B. Oppi kasvien sisärakenteesta.
57
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 68. Halkileikkaus Oenotheran varren putkilo-osasta. r rengasmainen, s, s1 kierteinen, n verkkomainen (ohuet osat on merkitty tummemmiksi) paksunnus. s2 kierteisen ja verkkomaisen paksunnuksen välimuoto. c jälsi (Kambium). g nuori putkilo. h, p tylppysoluja.
pinnalla, alkuliman vaikutuksesta. Kun seinä paksunee, lisääntyy solun lujuus, mutta toisaalta aineenvaihto naapurisolujen kanssa vaikeutuu. Molemmat vaatimukset tulevat tyydytetyiksi siten, että ylipäänsä vain eräät tietyt soluseinän kohdat paksunevat. Paksuuskasvu tapahtuu hyvin säännöllisesti. Paksummat paikat voivat olla esim. renkaan tai kierteen muotoisia (kuva 68). Taas verkkomaisesti (netzförmig) paksunneessa seinässä on harjumaisia paksunnuksia verkkomaisesti yhtynyt toisiinsa jättäen väliinsä pyöreähköjä tai pitkänomaisia ohuita paikkoja (kuva 68). Jos soluseinästä suurin osa paksunee ja vain pienet, jyrkkärajaiset kohdat pysyvät ohuina, näyttävät nämä paikat, huokoset (Tüpfel), solun pinnalla kirkkailta pisteiltä, soluseinän poikkileikkauksessa taas yksinkertaisilta tai haarautuvilta tiehyiltä, jotka aina seinän paksuuden mukaan ovat lyhyempiä (kuva 69) tai pitempiä (kuva 70). Usein huokonen näyttää pinnalta kahdelta samakeskiseltä (konzentrisch) ympyrältä tai ellipsiltä (soikiolta) sen takia, että huokosen ontelo seinän sisäpinnalla on ahdas, ulkopinnalla taas laaja (kuva 71). Tällaisia rengashuokosia (gehöfte Tüpfel, Hoftüpfel) tavataan esim. havupuiden vesisolujen (Tracheide) säteittäisissä seinissä, useiden putkiloiden seinissä j. n. e.
Soluseinässä on huomattavissa, useissa ta-
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 69. Soluja, joiden seinät vahvasti paksunneet, Clematis vitalban vanhemman varren palan ytimestä. t huokonen. m keskilevy (Mittellamelle). i soluväli (Interzellularraum). Yhdessä solussa näkyy alempi huokoinen seinä w. (300/1)
