58
I. Muoto-oppi.
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 70. Huokostiehyitä. Poikkileikkaus Dahlia variabiliksen juuren kivisolusta. l soluontelo. k haarautuneita huokostiehyitä. sp jyrkempi seinän kerrosten välinen raja. (800/1)
pauksissa sangen selvästikin, hienompi rakenne, joka halki- ja poikkileikkauksissa näkyy samakeskisenä kerrostumisena (Schichtung, kuva 70), pinnalla taas usein viivoittumisena (Streifung). Nämä molemmat ilmiöt johtuvat yksityisten seinäosien erilaisesta vesipitoisuudesta tai muista aineellisista eroavaisuuksista.
Irrallisissa soluissa, kuten siitepölyhiukkasissa ja itiöissä, sekä kasvin pinnassa olevissa ketoissa näkyy joskus keskipakoisia (centrifugal) paksunnuksia nystyröinä, käsninä, piikkeinä (kuva 72), harjuina j. n. e. Nämä paksunnukset ovat joko alkujaan olleet onttoja ja täyttyneet keton kasvaessa paksuutta säännölliseen tapaan, tai syntyneet solun ollessa nuorena emosolun ympäröimänä tämän emosolun alkulimasta ja kerrostuneet soluseinälle.
Soluseinä on muodostunut eräästä hiilihydraatista, selluloosasta, (Zellulose), vedestä ja elimettömistä aineksista. Kuitenkin on selluloosaan aina liittynyt muitakin aineita, etenkin pektiiniaineita, jotka eivät anna selluloosalle ominaisia reaktsioneja. Selluloosa värjäytyy kloorisinkkijodilla tai rikkihapolla ja jodilla siniseksi eikä liukene mietoihin happoihin eikä emäksiin, mutta kyllä vahvaan rikkihappoon. Pektiiniaineet sen sijaan eivät värjäänny, mutta liukenevat helposti emäksiin, jos niitä sitä ennen on käsitelty hapoilla; joskus ne liukenevat kuumaan veteenkin. Nuorin ketto on pääasiassa pektiiniainetta.
39 §. Muutoksia soluseinän kokoomuksessa. Seinän edelleen kas-
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 71. A osa männyn vesisolua, jossa näkyy rengashuokosia pinnalta päin (250/1). B, C halkileikkaus rengashuokosesta. pr paksunnut vesisolun seinä. l ohut osa seinää, jonka keskessä huokoskiekko pl. r seinän paksunnukset, jotka ympäröivät mykiömäistä huokosonteloa. Tämä on reiän o kautta yhteydessä soluontelon kanssa. (800/1)
