60
I. Muoto-oppi.
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 73. Ricinus communis. A siemenvalkuaissolu, vedessä tarkastettu. B yksityisiä valkuaisjyväsiä oliiviöljyssä. k valkuaiskide. g globoidi. (540/1)
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 74. Pisum sativum. Valkuaisjyväsiä a alkion soluissa. Suuret jyväset st ovat tärkkelysjyväsiä. i soluväli.
rasvarikkaissa siemenissä (kuva 73) isoja. Milloin ne ovat kauttaaltaan tasa-aineisia (homogen), milloin osa valkuaisaineesta on kiteytynyt kristalloidiksi (kuva 73); myös on niissä toisinaan havaittavissa pienoinen jyvä, globoidi, jossa on elimettömiä aineita (kalsiumia, magnesiumia, fosforia). Kristalloideja voidaan myös tavata vapaina solulimassa. Valkuaisjyväset syntyvät valkuaisrikkaista solurakoista, jotka siemenen kypsyessä kuivuvat.
Valkuaisjyväsissä valkuaisaineet ovat hyvin väkevöityneessä tilassa. Siementen itäessä ne liukenevat ja joutuvat nuoren taimen käytettäviksi.
41 §. Tärkkelysjyväset (Stärkekorn). Tavallinen kaupassa oleva tärkkelys on valmistettu siten, että tärkkelysrikkaita kasvinosia (mukuloita tai siemeniä) on jauhettu ja sekoitettu veteen, minkä jälkeen raskaammat osat ovat
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 75. Tärkkelysjyväsiä perunan mukulasta. A yksinkertainen, B puoleksi kerrottu, C, D kerrottuja tärkkelysjyväsiä. c keskus, jonka ympärillä jyväsen epäkeskiset kerrokset. (540/1)
