74
I. Muoto-oppi.
3. Maitiaisputket (Milchgefäss) ovat valkeaa, keltaista tai punaista maitiaisnestettä (Milchsaft) sisältäviä putkia. Ne syntyvät suorista tai verkkomaisesti yhtyvistä soluriveistä poikittaisten seinien hävitessä. Maitiaisneste, joka kasvia haavotettaessa tihkuu pisaroina ulos, on emulsionia, t. s. nestettä, jossa on suurin määrin pieniä jyväsiä tai pisaroita. Maitiaisputkissa on eritteitä (Sekret): alkaloideja, rasvaa, kautsua, pihkaa. Niiden seinä on aina puutumaton ja korkkiutumaton. Maitiaisputkia tavataan Compositae- (kuva 97), Campanulaceae-, Papaveraceae-heimoissa. Niiden tehtävästä ei vielä olla täysin selvillä.
Ulkonaisesti muistuttavat maitiaisputkia Euphorbiaceae-, Moraceae-, Apocynaceae- ja Asclepiadaceae-heimojen kasveilia tavattavat maitiaissolut (Milchzelle). Nämä esiintyvät jo nuoressa, vain muutaman solun muodostamassa alkiossa ja kasvavat jakautumatta kasvin mukana. Ne ovat suurimpia soluja, mitä kasvikunnasta tunnetaan (kuva 98). Niiden vanhemmat osat ovat maitiaisnestettä täynnä, mutta kasvavissa päissä on solulimaa ja lukuisia tumia. Euphorbiaceae-heimossa niissä on omituisen muotoisia tärkkelysjyväsiä.
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 98. Euphorbian lehden maitiaissolun päätehaaroja. Ympäröivä solukko poistettu. (120/1)
49 §. Kasvusolukot. Korkeammat kasvit aloittavat, ovatpa ne muodostuneet vaikka miljoonista soluista, yleensä elämänsä yhtenä ainoana soluna, munasoluna (Eizelle). Tästä syntyy uudistuvien jakautumisten johdosta ensin monisoluinen alkio (Embryo), ja siitä myöhemmin taas jakautumisen ja kasvamisen johdosta valmis kasvi (kuva 100, A, B). Peräkkäisten jakautumisten vuoksi eivät solut, kuten voisi luulla, pienenemistään pienene, vaan tytärsolut kasvavat jakautumisen jälkeen, joten täysi-ikäinen kasvi voi olla rakentunut miltei lukematto-
