78
I. Muoto-oppi.
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 103. Pteris hastata. Juuren kasvupiste. v kärkisolu, huntumaisten nivelten k, l, m, n peittämä.
Myös sanikkaisten juurten kärkisolu on 3-sivuisen pyramidin muotoinen. Se muodostaa niveliä kierteisesti samoin kuin verson kärkisolu, mutta juurissa syntyy aina kolmen segmentin jälkeen, jotka ottavat osaa itse juuren muodostamiseen, kärkisolun ulkopinnan suuntainen, levymäinen nivel, josta syntyy juurenhuntu (kuva 103).
51 §. Ilmisiittiöiden kasvusolukko. Ilmisiittiöiden versojen kasvupisteissä ei ole enää huomattavissa kärkisolua, josta alkeiskasvusolukon solujen voisi päätellä syntyneen, vaan niissä on sen asemesta ryhmä keskenään samanlaisia soluja, n. s. alkeissoluja (Initialzelle). Jo tällöin voi alkeiskasvusolukossa huomata alkavaa solukkojen erilaistumista. Ensiksikin on kasvupiste yhtäjaksoisen pintakerroksen ympäröimä, joka kerros taempana suoranaisesti jatkuu päällysketoksi (Oberhaut, Epidermis). Koska se on pintasolukon kasvusolukko, sitä sanotaan päällyskasvusolukoksi (Dermatogen, kuva 104, d). Sen alla olevat alkeiskasvusolukon solut ovat usein, vaikk’eivät aina, edelleen erilaistuneet keskiseksi osaksi, keskikasvusolukoksi (Plerom, pl), ja tätä huntumaisesti peittäväksi solukko-osaksi, välikasvusolukoksi (Periblem, pr). Keskikasvusolukosta syntyvät ydin ja johtojänteet, välikasvusolukosta kuori; viimeksimainitusta muodostuvat myös lehdet ja sivuversot (f).
Juurien kasvupistettä peittää vielä
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 104. Keskinen halkileikkaus vesikuusen (Hippuris vulgaris) kartiomaisesta kasvupisteestä. d päällyskasvusolukko. pr välikasvusolukko. pl keskikasvusolukko. f lehtiaihe. (240/1)
