B. Oppi kasvien sisärakenteesta.
79
| Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 105. Halkileikkaus Hordeum vulgaren juuren päästä. p juurenhuntu. ep päällysketoksi kehittyvä päällyskasvusolukko, sen sisäpuolella (siihen luettuna vielä sisäketto ed) on ensi-ikäinen kuori; sisinnä keskikasvusolukko cc, jonka uloin kerros on lieriöketto pc. k:n kohdalle syntyy keskinen putkilo.
juurenhuntu (Wurzelhaube). Tämä syntyy kuten itse juurikin juuren kärjen alkeiskasvusolukosta, kuitenkin vastakkaiselle puolelle (kuvat 103, 105).
Kaikissa, sekä kärkisolullisissa että kärkisoluttomissa, kasvupisteissä solut ovat asettuneet jossakin määrin säännöllisesti. Tämä johtuu siitä, että uudet jakoseinät ovat kutakuinkin kohtisuorassa entisiä vastaan. Soluseinät voi nim. ajatella osiksi kolmeen eri kaarisysteemiin kuuluvista kehistä, joista aina samaan systeemiin kuuluvat ovat yhdensuuntaiset, mutta eri systeemien kehät leikkaavat toisiaan suorakulmaisesti. Kuvissa 104 ja 105 näkyy osia kahdesta tällaisesta kaarisysteemistä; kolmas sattuu paperin tasoon. Niitä seiniä, jotka ovat yhdensuuntaiset ulkopinnan kanssa, sanotaan pinnanmyötäisiksi (periklin), niitä taas, jotka ovat kohtisuorassa edellisiä ja ulkopintaa vastaan, pinnanvastaisiksi (antiklin). Niitä seiniä, jotka kulkevat pituusakselin kautta ja ovat pintaa vastaan kohtisuorassa, sanotaan säteittäisiksi (radial). Kuvassa 105 on paperin taso säteittäinen.
52 §. Kasvusolukon erilaistuminen. Ne solut, jotka muodostuvat alkeiskasvusolukosta ja joista valmis kasvi on rakentunut, eivät suinkaan ole samassa kasvissa kaikki yhdenlaisia. Ne ovat päinvastoin hyvin erilaisia, sillä samoin kuin kasvin ruumiissa tapahtuu työnjako eri elimien kesken, niin että nämä saavat erikoisen tehtävän kokonaisuuden palveluksessa ja siitä johtuvan erikoisen muodon, samoin myös ne alkeisosat, solut, joista ne ovat rakentuneet, monilla tavoin erilaistuvat niiden vaatimusten mukaisesti, jotka puheena olevan elimen on täytettävä. Esimerkin siitä, kuinka solut kasvaessaan muuttuvat, näemme kuvassa 106, joka esittää kasvusolukon solujen vähittäistä muuttumista puusyiksi.