B. Oppi kasvien sisärakenteesta.
81
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 108. Päällyskettosoluja p. c pintakelmu.
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 109. Vahasauvoja c päällyskettosolujen ulkopinnalla. (150/1)
kettosolujen muoto on myös pitkänomainen, lehdissä se taas on useimmiten leveän levymäinen. Hyvin usein sivuseinät mutkittelevat aaltomaisesti, joten läheiset solut pistävät toistensa sisään (kuva 107). Tämän johdosta tulee solujen välinen yhteys lujemmaksi ja päällysketto itse venytystä kestävämmäksi. Juuri vetokestävyyttä vaaditaan tietenkin suuressa määrin lehtien päällysketolta.
Päällyskettosolut ovat eläviä. Niissä on solulimaa, solutuma, usein valkohiukkasia, harvemmin viherhiukkasia. Pääsisällyksenä on soluneste, joten päällyskettoa on pidettävä kasvin tärkeänä vesisäiliönä.
Päällyskettosolujen ulko- ja osaksi säteittäisetkin seinät ovat kutinoituneet (siv. 59); seinän uloin kerros, joka on selvimmin erilaistunut, on kutiininpitoisin ja peittää koko pinnan yhtenäisenä pintakelmuna (Cuticula, kuva 108). Pintakelmu on erittäin vahva kuivien seutujen kasveilla, jota vastoin se melkein kokonaan puuttuu maan sisässä ja vedessä olevilta elimiltä. Se seikka, että muutamat elimet, kuten terälehdet, pian kuihtuvat, johtuu pintakelmun puutteesta.
Monet maanpäälliset kasvinosat erittävät sitä paitsi ulkopinnalleen vahaa. Vaha esiintyy pieninä jyväsinä, sauvoina (kuva 109) tai rupipeitteenä ja muodostaa väliin sinertävän, helposti poistettavan huurteen (esim. luumun pinnalla); joskus taas sitä esiintyy runsaamminkin, kuten monien palmujen varsissa ja lehdissä (vahapalmu, Copernicia cerifera). Primula farinosan y. m. lehtien alapinnan valkea, jauhomainen väri johtuu vahamaisten aineiden erittymisestä.
Myös mesikätköjen (Nektarie) sokerinpitoinen erite sekä tervakon tahma ovat päällysketon erittämiä.
Päällysketon solujen erikoislaatuinen ulkoseinä estää huomattavasti veden haihtumista kasvista. Se vesi, jonka täytyy pinnalta haihtua, on ensi sijassa päällysketosta peräisin, joten sisemmät solut säilyvät liian suurelta vedenhukalta. Tässä toimessa auttaa päällyskettoa usein
Kasvioppi — 6
