Fitchburg Mass, 21 p. Kesäk. 1890.
Lienee jo toista vuotta hyvään määrään kulunut siitä päivästä, jolloin viimein tämän lehden kautta annoin tietoja kaukaisesta lännestä. Tahdon kumminkin jälleen ilmottaa täältä olosuhteista, koska arvattavasti moni jo lienee unhottanut entiset neuvot ja varotukset ja kosta täällä on unsia tapahtumia, jotka, ehkä eivät juuri erittäin suuresta valtiollisesta arvosta ole nykyään, kumminkin ovat tilastollisissa suhteissa tärkeät ja ajan oloon voivat vaikuttaa mahtavasti valtiollisissa oloissamme.
Jo olen ennen sanonut että se tai ne, jotka lähtevät vapauden maahan onneansa hakemaan, tulisivat välttämättömästi osata ainakin jonkun verran maan kieltä jo kotoaan lähtiessään. Entisiin aikoihin tämä ei ollut niin tärkeä, kun maassa oli vähempi väkiluku. Silloin oli miesten ja naisten puute, ja kaikki saivat työtä ja nauttivat hyvää palkkaa myös muukalais-kielisenä. Mutta nyt ovat jo ajat muuttuneet. Kansaa on karttunut paljon kaikista maista. Miljoonia kaikenkielisiä on aikojen kuluessa muuttanut tänne ja hiljalleen oppineet maan kieltä. Ja koska siirtolaisista suurin osa on työtä tekevää kansaa, niin alkaa työntekiöitä olla saatavana yllin kyllin täällä, varsinkin itävaltioissa[...] Tosi on että vielä mahdottomat joukot ihmisiä mahtuvat täällä asumaan, mutta koska harvoilla on tilaa ruveta toimimiehiksi tai maanviljeliäksi vähävaraisuuden ja kielen taitamattomuuden takia, niin ovat nämät tilat paraasta päästä avoinna, jota vastoin työn tekiäin puute on poistettu, Ulimmaisissa länsivaltioissa kuuluu vielä puhuttavan tuo tuostakin miesten puutteista ja maksetaanpa siellä hyvät rahatkin niille, jotka pääsevät työhön, vaan etuoikeus on niillä, jotka osaavat Englannin kieltä puhua. Siten jää varsin usein hyvätkin työmiehet työttömiksi kielen taitamattomuuden tähden tai saavat pi[e]nempipalkkasen[huom. 1] toimen. Tätä katsotaan, varsinkin itäisissä valtioissa, hyvin tärkeäksi kohdaksi. Ensi kysymys, jospa kohta mitä työtä miehelle menee hakemaan (myös naiselle) on ”Can he (she) speak english”? tai does he (she) understand the english language? (voiko hän puhua eli ymmärtääkö hän Englannin kieltä). Jos tähän vastaa: ”No sir” (Ei herra), niin saa odottaa 10 vastauksesta ainakin 9 vastausta näin kuuluvaa: ”Ve cannot use him” (me emme voi käyttää häntä). Tämä seikka on minulle varsin hyvin tunnettu, koska olen ollut vastatulioille toista vuotta melkein joka ainoa päivä työn hakiana näillä seuduin. Sentähden koska jokaiselle on tilaisuus ostaa itsellensä jonkinmoinen tulkkikirja, kehoitan minä niitä, jotka haluavat Ameriikaan tulla, ostamaan tänlaisen ja lukemaan siitä sanoja ja lauseita ulkomuistille niin paljon kuin mahdollista on. Ei tietenkään tämä työ aivan lentämällä käy, vaan kun sitä ahkerasti käyttää ja huomioonsa ottaa mitä lukee, niin tulee pian aikaa huomaamaan ellei täydellisen ja selvän äänteen kumminkin äännesuunnitelman, joka sittemmin korvakuulon ja harjaantumisen kautta saa pian aikaa selvemmän äännemuodon. Kuinka hidas suomalaisen on pelkän kuulemisen kautta oppia Englannin kieltä huomaa siitäkin kun usein tapaa miehiä ja vaimoja, jotka täällä ovat olleet 10 ja puoliväliin toistakymmentä vuotta, eivätkä kumminkaan voi puhua muuta, kuin sen minkä juuri välttämättömästi tarvitsevat saadaksensa ruokaa ja työtä ja huonoa on silloinkin. Ne jotka ovat olleet 3, 4, 5 ja 6:kin vuotta eivät useimmissa tapauksissa osaa niinkään paljoa, vaan heidän täytyy joko käyttää tulkkia tai viittomalla tulla toimeen. Tosin kyllä on aina yksi ja toinen, joka on tarkempioppinenkin, vaan ne ovat ani harvat ja heidänkin joukosta ovat useimmat senlaisia, jotka ovat harrastaneet kieltä lukemisen kautta.
Vaikeukset siirtolaisille maahan päästäksensä ovat karttuneet. Tähän saakka ei ole heiltä vaadittu muuta kuin sen verran rahaa, että ovat päässeet matkansa perille, vaan nyt on myös maan hallitus ottanut määrätäkseen rajat siirtolaisille. Niinkuin huhu kertoo on siirtolaislaki tehty, joka tulee estämään siirtolaistulvaa Yhdys-Valtoihin. Sanotaanpa sen jo olevan kongressin tutkittavana ja odotetaan ainoastaan sen hyväksymistä ja presidentin allekirjoitusta. Jos tämä laki astuu voimaansa, niin on monen hyvin vaikea päästä tänne. Sen johdosta tulisi muka jokaisella siirtolaisella olla joko rahaa sen verran että hän täällä jonku ajan (en muista kuinka kauvan) voi itseään elättää työtönnä tai kelpaava takuu siitä; hänen tulee maksaa tulli itsestänsä maalle astuessa; tarvitsee todistuksia maineestansa y. m. senkaltaista. Myös nostettanee piletin hinnat korkeammaksi. Tällä asetuksella on tarkoituksena saada estää muka ”roskakansaa” tulvaamasta maahan. Tärkeä onkin tämä kohta, sillä tähän saakka on mahdoton summa karkulaisia, pettureita ja kaikenmoisia roistoja rientänyt tänne Euroopan oikeuksia pakoon, ja täällä ovat saaneet itsellensä suojan rumista ja rangaistavista teoistansa. Siten onkin rikosten luku kasvanut mahdottomasti täällä viime aikoina ja niin sanottuja ”tramps” (maantien kulkioita, roistoja) alkaa vilistä kaikkialla. Näitten lisääntyminen on varsin vaarallinen yhteiskunnalle, sillä he rosvoavat, murhaavat ja tekevät kaikenmoista ilkityötä ympäri koko maan, missä vaan niin sopivaksi näkevät. Kunpahan nyt vaan uusi lakiehdotus aikaan saisi parannuksen tässä suhteessa, niin olisi tärkeä epäkohta poistettu.
Nykyään pidetään väenlaskua koko Yhdys-Valloissa. Jokaisen täällä asuvan henkilön, joka on muuttanut maahan ennen 1 p, Kesäk. 1890 tulee yhdensadan dollarin sakon uhalla antaa todenperäiset vastaukset 25 kysymykseen, joita häneltä kysytään. Tätä väenluvun laskemista on 42,000 henkilöä koko valtakunnassa toimimassa ja tehdään se siten että itsekukin paikkakunta kokonsa mukaan on jaettu joko useimpiin tai vähempiin piireihin. Näihin piireihin on määrätty mies kuhunkin kulkemaan talosta taloon ottaaksensa ylös kaikkien nimet sekä muut tiedot heistä. Täten ei pääse väkilaskusta vapaaksi kenkään. Tosin on tänlainen menettely valtiolle kallis, vaan eipä muukaan keino auta, sillä täällä ei voi luottaa kirkon kirjoihin tai muihin paikkakunnallisvirallisiin ylöspanoihin ja väkilukutietoihin, koska satoja tuhansiakin ihmisiä on myötään matkan päällä, eivätkä viivy kyllin kauvan paikassaan, että he tulisivat ylös pannuksi mihinkään kirjoihin. Sitä paitse on satoja tuhansia ihmisiä, jotka eivät kuulu mihinkään kirkkoon, jotta tänlaisista kirjoista ei pitkälle päästä. Allekirjoittanut on valtion määräämänä tätä tointa ollut toimimassa suomalaisten ja ruotsalaisten kesken paikkakunnalla, jonka tähden koska olen tilaisuudessa tästä ilmaista, tahdon tähän liittää luettelon mainituista kysymyksistä suomennettuina, toivossa että ehkä yhtä ja toista huvittaa nähdä niiden laadun.
uhalla Yhdys-Valtain väenlaskussa
v. 1890.1) Täydellinen ristimänimi, sukunimi.
2) Onko ollut sotilas tai purjehtia viimeisen sisällisen sodan aikana, tai senlaisen henkilön leski.
3) Kysymykseen vastaajan ja perheen isännän keskinäinen suhde?
4) Valkea, musta, puoliverinen, 4:osa verinen, 8:osa verinen, Kiinalainen, Japaanilainen, Indiani?
5) Sukupuoli?
6) Ikä lähimmäisenä syntymäpäivänä. Jos alle vuoden ikä kuukausissa?
7) Naimaton, nainut, leski tai avioliitosta eroitettu?
8) Onko nainut viime kuluneena vuonna (1/689–31/590).
9) Kuinka monen lapsen äiti ja kuinka monta elossa?
10) Syntymämaa tai paikka?
11) Isän syntymäpaikka?
12) Äitin syntymäpaikka?
13) Kuinka monta vuotta ollut Yhdys-Valtiossa.
14) Onko Yhdysvaltain kansalainen?
15) Onko ottanut ulos papereita kansalaiseksi päästäksensä?
16) Työ, toimi tai ammatti?
17) Kuukausia työtönnä viime kuluneen vuoden ajalla (1/689—31/590).
18) Ollut koulussa kuinka monta kuukautta viime kuluneen vuoden ajalla (1/689—31/59O).
19) Osaako lukea?
20) Osaako kirjoittaa?
21) Osaako puhua Englannin tai jos ei, mitä tieltä tai murretta?
22) Onko vaivattu taudeilta, jos niin, minkä nimellisiltä ja kuinka pitkä aikaisesti?
23) Onko viallinen ymmärrykseltään, näöltään, kuuloltaan tai puheeltaan tai jotenkuten raajarikko, loukkaamisen tai muitten syitten takia?
24) Onko vankina rangaistu pahantekiä, koditon lapsi taikka köyhä?
25) Lisäys-rulla ja sivu?
Tänlainen väenlasku tapahtuu joka 10:s vuosi Yhdys-Valloissa. Toivottaen iloisia päiviä kotimaassa asuville piirrän
Kunnioituksella
H. H. M. Leon.
- ↑ Lähteessä: pinempipalkkasen
_(Kaiku_88_09_08_1890_s3).jpg&oldid=113300){kind=link}