puutarhansa, jossa nyt on korkeita rakennuksia, tuot- taa kreivillisiä tuloja. Pehmeässä, lämpöisessä ilmassa kuuluu metsästystorven toitotus, ja esille ajaa klubin nelivaljakko lakeijoineen, täynnänsä komeapukuisia, nauravia ihmisiä, joille elämä tanssijaisineen, huviret- kineen, teattereineen, kiemailuineen ja matkustuksineen tuntuu loppumattomalta juhlapäivältä, jonka kestäessä voisi yltäkylläisyyteen kyllästyä, ellei yhä uusia ja uusia huveja keksittäisi.
Kuinka toisellainen on tämä loistava maailma ver- rattuna sen vanhan naisen maailmaan, joka aamusta iltaan istuu tomuisella kadulla. omena- ja vehnäskorinsa ääressä; verrattuna niiden tyttöjen maailmaan, jotka kaiket päivät seisovat puotitiskin takana tai kutoma- koneen ääressä; jotka loppumattomien tuntien vieriessä kumartuvat ompelukoneittensa ylitse tai iltasin mene- vät kadulle ruumistansa kaupittelemaan!
Kerran iltasella kävelin New-Yorkin pääkatua myöten ja erään komean palatsin luona tapasin muuta- man kelpo ystäväni, jota olin tuntenut jo Kalifornian ajoilta asti, silloin kuin hänellä amerikankielellä puhuen, ei ollut taskussaan milloinkaan muuta kuin pari dollaria kilisemässä. Toista oli nyt. Maksaessaan kalliit sikarit, joita me poltimme, hän veti taskustaan esille kokonaisen tukon seteleitä. Hän asui eräässä New-Yorkin parhaimmista hotelleista, kaupungin ensi- mäinen räätäli ompeli hänen pukujansa, ja päivällistä ei hänelle kelvannut valmistamaan muu kuin kaupun- gin paras ravintola. Hän kertoi minulle kaikellaista suurista yrityksistä, joissa oli osakkaana, ja puhui mil-
joonista aivankuin olisi pikku kiviä käsissään pidellyt.