Sivu:Uusi Suometar 83 14 07 1876.djvu/5

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä sivua ei ole oikoluettu


Kirje Afrikasta.

Ollessani terveyttäni hoitamassa Valaskalalahdessa[huom. 1] Kesäkuulla v. 1873, kohtasin siellä erään St. Helenasta sinne tulleen Englannin alamaisen mr. Tims’in, joka eräänä päiväna tuli luokseni, tuoden minulle erään kirjan, sanoen: ”Te ehkä tunnette tämän kirjan kielen”. Minä katselin kirjaa, joka oli aivan Suomen vanhain Virsikirjain muotoinen ja kysyin häneltä: ”Mistä Te olette tämmöisen kirjan saaneet?” Hän: ”St. Helenassa kuoli eräs merimies, ja vainajan kaikki tavara-vähät myytiin sitte huutokaupalla, jolloin huusin ne kaikki, ja siinä joukossa oli tämä kirjakin, josta en kuitenkaan sanaakaan ymmärrä”. Minun ei suinkaan ollut vaikia tietää, mitä kieltä se oli, sillä se oli todellakin ”Suomalainen Virsi- ja Evankeliumikirja”, jonkatähden hänelle sanoin: ”Tämä on minun äitinkieltäni”. Sitte kyselin, tietäisikö hän jotain tarkempaa kansalaisestamme merimies-vainajasta, mutta hän ei sanonut tietävänsä sen enempää. Kirjan antoi hän minulle, ja sitä tarkastellessani huomasin sen kannessa seuraavan kirjoituksen: ”Vuona 1839 syntyny 14 Abriles Vanha suvi Päivä. Erland Vliasson on tämän kirjan ojkiia omistaja 1863”. — Vainaja on siis selvästi ollut suomalainen, jonkatähden, koska merellä kuolleista useinkaan ei saa tietoja, lienee sukulaisille suotuisa, että edellä sanottu tulee julkisuuteen. — Oumlongalla Ondongan valtakunnassa 25 p. Helmikuuta 1876.

F. Reijonen,
Lähetyssaarnaaja.

— Wenäjän ensimmäisen 5"/l,:n palkintolainan melkasetelein arpomises- sa tämän kuun 14 P:nä sattuimat pää- moitot seuraamille sarja» ja setelinume- roille: 18/16191, 33/19836, 26/12156, 24/11870, 8/13427, 18/3430,24/734!, 1/11477, 35/N326, 16/3255,8/1908 ia 25/17077. Sadetta ei täällä ole saatu kolmeen miilloon kuin silloin tällöin muutama pi- sara. Pilmiä on taimaalla näkynyt joka suunnalla, sateentin nälöisiä, ja luultama on että maaseuduilla on pailoin satanut. — Tampereelta 6 P. Heinäkuuta. Rautatien amattua on poStiliile täällä käynyt osittain huonommaksi, jos toki pa- remmaksikin. Tassa otan puheeksi aino- astaan suomenkielisten sanomien tulon. Ennen saatiin tuorstaina ja lauantaina painetut seuraamana päimiinä, maan nyt menemat aina kolmanteen piimään sille, jonka ne on itse postista noutaminen. Tama tapahtuu siitä syystä, etta posti tulee tänne 7^2 illalla ja lähtee Helsin- gistä 7: 11) m. aamulla samana päimä- nä. Posti tullee niin muodoin Helsin- gin — Tampereen mäliä 12 tuntia 20 m., joka ci suinkaan muistuta rautatiellä aja- mista. Helsingistä Turkuun onBlwirs- taa pitempi matka luin Tampereelle, ja yhtä hywin edelliseen paikkaan saapuu posti 3 tuntia 35 m. pikemmin! Näyt- tääpä siltä tum poStihallituS telisi pien- tä pilkkaa meistä Tampereelaisista. Asia olisi kuitenkin helposti autettu. Helsin- gistä tulee posti Toijalaan tlo 12: 3 m. päimällä. Aamujuna lähtee Toijalasta Tampereelle klo 12: 26 m. j. pp . Jos Helsingistä tulema posti pantaisiin tähän junaan eikä sulan suotta odotettaisi mie- lä 5 tuntia 55 m., tulisi posti Tampe- reelle klo 1: 35 m. j. pp., tun se nyt tulee masta Tästä olisi se etu, etta sanomat postista saataisiin samana päimänä klo 3— 5, jolloin täkäläinen pos- tikonttori on auki, eila maSta seuraama» na päimänä 110 8 jälleen, niinluin nyt on tamallicta. Jos Turun posti ci armaa yksistään iltasella tulla Toijalasta Tam- pereelle, odottakoon siellä seuraamaan päi- mään Tampereen postia, niin saa huo- mata miltä odotus-aila tuntuu. — Luu- lemme makaasti etta postihallitus päänsä ympäri ajateltuaan ja loppulastut tehty» ään muuttaa postikulun meille mulamaml malle lannalle. 3Uaafeuöuifta. — öte personat, jotka ornat HH. Majesteettien. Keikarin jaKeisarinnan,HH. Lauantaina 15 p. Heinäkuuta. Palat siösa wastaan-otetaan ne personat, jotka esitetään Hänen Majesteetillensa; Käynti Lsenäjäu Uspenskin ja Luther!» laisessa Nikolain-kirkossa; Käynti näyttelössä; luhlapäimälliset Palatsissa. Sunnuntaina 16 p. Heinäkuuta. Iv» malanpnlmclus Palatsin kirkossa; Viaporia tarkastetaan; Käynti muutamissa laitoksissa Helsin- gissä; Illalla tanssiaiset Kenraalikumernöörillä, Maanantaina 1 7p:n» Heinäkuuta. Matka Hämeenlinnaan ja sotamäen katselmus siellä; Kansanjuhla Töölönpuistossa Helsingissä. Tiistaina 18 p:nä Heinäkuuta. Lähtö Helsingistä aamulla; tulo Pietarhowiin il- lalla. Asemahuoneessa otti korkeita wieraita mastaan ministerimaltiosihteeri, kenraaliku- mernörin-apulainen, keis. senatin jäsenet ja wi rkamiehet,täälläolewatkenraalit, Pormoon hiippakunnan piispa, mirastojen päälliköt, kaupunginmaltuusmiehet ja useat korkeam- pain mirkamieöten roumat. Aksi komppania Suomen kaartin mäkeä oli asetettu kun» niamahdiksi. Asemahuoneelta ajoi H. M. Keisari ja H. K. K. Perintöruhtinas amonaisissa mau- nuissa, joita meti kaksi harmaata hemosta. Heitä seurasi katetuissa Maunuissa H. M, Keisarinna ja H. K. K . Perintöruhtina» tar, sekä eri waunuissa.jotka myöskin oli» wat katetut, H. K. K . Suuriruhtinatar Maria Aleksandromna ja eräs homirouma. Lakkaamattomat riemuhuudot kaikuimat korkeitten wieraiden ajaessa. Kirkkojen kel> lot soimat. Suosiollisesti tenvehti H. M. Keisari ja Keisarinna riemuitseman kansaa, joka sitten Maunujen jäljissä tulmaua myö» ryi keisarillista linnaa kohden, minkä edus» talla mielä tuon-tuostatin innokkaita hur» raachuutoja kaikui. Suomen pääkaupunki on korkeain mie» raitten kunniaksi pukeutunut niin komeaan juhlapukuun, ettei sellaista täällä ennen ole nähty. Kaikkialla liehuu ääretön joukko mo» uimarista lippuja, katoilla, ikkunoissa, sei- nillä, Esplanadin puissa, jokapaikassa, mi- hin niitä maan on sopinut panna. Useissa kohdin omat paitsi sitä rakennusten seinät koristetut lehtiköynnöksilla, seppeleillä ja kuk- kasilla sekä nimikirjaimilla A ja M. Muu- tamissa paikoin on myös katujen poikki ripustettu kauniita lehti» ja kukkaököynnöt- siä, joista lippuja liehuu. Helsinki on to> deltakin juhlallisen näköinen. Kansalaisia kaikkialta maastamme on tullut tänne tätä juhlaa Viettämään. Rau- tatietä myöten on wiime päiwinä tullut niin paljon matkustajia että junain eteen on täytynyt maljastaa kaksi weturia, ja höyrylaimat omat niinikään tuoneet ihmisiä sadottain idästä sekä lännestä päin. — Heidän Majesteettiensa täällä» oloa Marten on seuraama programmi mah- miStettu: Maikka ilma oli sateinen ja rankkaa kilurosadetta tuon»tuostakin taimaasta mir- taili, oli jo pari tuntia ennen ääretön ih> misjoukko kokoontunut rautatien asemahuo- neen edustalle sekä niille kaduille, joita myö- ten korkeain mieraitten oli määrä ajaa. Wai> kea on tuota ihmisjoukkoa numeroilla las- kea, mutta emme liioin erehtyne jossanom» me, että toistakymmentä tuhatta henkeä oli liikkeellä. Eilen k:lo B,bo illalla ilmoitti meturin wihellys, että se juna saapui, joka toi tän- ne rakkaat mieraamme. «gcQtiigtetci. — Musiiki-teos. Pormoossa on il- mautunut: Jubel-Marsch för piano, kom» ponerad för utställningen iHelsingfors 1876 af Gabriel Linson. — «öydetty rahakirstu. Lahdesta kerrotaan, etta se rahakirstu, joka miime syksynä hämisi Lahtis" nimisestä höyrylai» masta, kun tama seisoi Wesijärwen sata» massa, tämän kuun 9 p. on löydetty jär- men pohjasta, nom miiden sylen laiturista. Armeliaan etta markaall» lie» nee ollnt koma kiire, koska hänellä ci ollut aikaa kantaa pois kirstua, maan heitti sen meteen. Kenties aikoi maraö jäleStäpäin sopimassa tilaisuudessa ottaa sen pois siel» ta. Kirstu oli mielä lukossa ja aiman eheä, kun se löydettiin. Ei tiedä tokko rahat mie- lä ornat tallella kirstussa, sillä sen lukkoa ci ole saatu auki ja amaimen on taptee» nilta unohtunut Lomisan kaupunkiin. (W. T.) - ^ Kirjakauppaan on herrain Clou dergin ja kump:n kustannuksella ilmautu. nut: Geografi för namigati. onsfkolor, utgifmen af A.E. Mo- deen". — Suomalaisessa teaterissa esite- tään tänä iltana toistamiseen T r u b a - duri. — Syytä on toimoa etta H. M Keisari ja muut korkeat mie- raat läsnäolollansa kunnioittamat suo- malaista teateria joko tänään taikka huo» mennä. HH. KK. KK. Perintöruhtinaan ja Hänen Korkean puolisonsa seurueessa: ho» mimarsalkki Sinomjem tai kenraaliadjutantti Sturler, kaksi adjutanttia ja kreiminna, neiti Apraksin. H. K. K . Maria Aleksandromnan seu> rueessa: neiti Curry, emersti Callveel ja tallimestari Oserom. — H. ylh. ministerifihteeri wa- paaherra Ttjernwall-zNalleen on tä- män kuun 8 p. taas rumennut Mirkaan- sa solmittamaan. H. ylh. tuli toispäimänä tänne Pie- tarista. H. M. Keisarinnan seurueessa: neiti Pillar von Pilchan ja m. t . ylihomimar. salkki Grot. KK. Korkeuksiensa Perintöruhtinaan ja Hänen Korkean puolisonsa sekä H. K. K . Maria Aleksandromnan seurueessa matkalla Suomeen, omat seuraamat: H. M. Keisarin seurueessa: keisarillisen howin ministeri, kenraaliadjutantti kreimi Adlerberg 2, santarmien päällikkö, kenraa» liadjutantti Potopow, kenraalimajurit H. K. Majesteetinsa seurueessa Wojeikow ja Soltikom, flygeliadjutantti, emersti kreimi Adlerberg setä kenraaliadjutantti H. M. Saksan Keisarilla ja Preussin Kuninkaalla, kenraaliluutnantti Werder, henkilääkäri Ka- rell sekä keisarillisen howi»telegrafien pääl. likkö, kenraalimajuri Stscholkom. Keisarillisen pääkortterin hallituksessa: sihteeri ja rahanmartija, todell. maltioneu- wos Popom ynnä kaksi mirkamiestä. H. M. Keisarin sota-matkakansliaösa: emerstiluutnaatti Fullon. — Rautalammilta 8 p. heinäkuuta. Kuntamme kuulumiset eimät ole tällä ker» taa mitään ihmeellisiä. Mikä täällä täta aikaa on puheen ja malituksen aineena, on kuiwuus, kun ci ole satanut kaikin paikoin koko kesänä kvin ilman nimeksi. Poudan tekemät wahingot ornat hyminkin svuret, Marsinkin suwitouossa ja heinän.saaliissa. Rukiin kasmut on myös ylämämmissä mais- sa pouta waiwannut; ne omatkin tänä wuo> tenä paremmin epätasaisia, kvin wiime wuo» tenä, etenkin niitten kyläin kylwöt, jotka aikaiseen ja manhalla siemenellä kylwiwät; mahtoi olla siemenessä wika. Toisten ruis- wiljat sitä mustaan, jotka uutisella kylmi^ mät, näyttää hywin »lenestyneen. Meiseöti on siis meidän paikkakunnalla huonompi wuo» si odotettamana kvin wiime wuosi oli. Kui- tenkin sananlasku sanoo elettäwän poudan tähtehellä, waan ci meden miemillä. — Eras lähettäjä Uuden Suomettaren 68 numerossa, joka sanoo olemansa Rautalam- Joitakuita aikoja sitte rupesiwat näet jotkut muutkin kunnassamme huomaamaan »viinakaupan eduNisetsi ammatiksi ja niiu syntyi pienempiä hotelleja oikeen tiheään, mutta tämä ei näyttänyt oleman tunnioi. tettaman nimismiehemme luonnolle sopi- maa, kosta mitä kiireimmin hämitti pois nämät musta-alkaneet kokelaat. Josta tii> toS hänelle, maikkapa siivulta katsoen näyt- täisikin nimismiehen työ olleen maan noit- ten ennen olleitten kaupitsijain hyödyksi, koska heidän liikkeensä on rumennut nähtä- mästi laajenemaan. Ilämä kyllä on täl- laisia kunnastamme ilmoittaa, maan totta puhuessa ei toti tarmitse hämetä. Nyt lopetan kirjeeni ja rupeen marto- maan muutosta, jottatoisten olisi parem» paa yleisölle kerrottamalla. Epaalan Erilli. Ailonceko luonto taas malmistaa ensi tal- weksi meden puutetta tehtaillemme. — Pälkäneeltä, Heinäkuun I:nä p. Harmoin on Uusi Suometar saanut lu- kuisaa lulialuntaansa humittaa kuntamme kuulumisilla. Milä syynä lienee en tie- dä. Kynään lylenettömyys ei somi olla, loska pienten lasten koulu muistaakseni jo parikymmentä wuotta on nuorisollem- me oppiansa jakanut, jotta enemmistön talonpojistakin luulen taitaman kynällä aikeensa selmittää. Ilman sitä on pitä- jässämme lukuisa jouklo mallassäätysiä korleampainkin koulujen käyneitä. Waan syynä parhaana luulen oleman sen että tapahtuneet uutiset kunnassamme omat olleet mähemmän.armoisill yleisölle ilmoi- tella' Nyt kuitenkin on täälläkin tv» ila- huttawa uutinen: Kansakoulu lerrot- tamana. Se alkaa mihdoinlin, kunnioi- tettaman romastimme kiitettämän toimen kautta, ensisyksynä töitänsä. Myös toi» nenkin ilahuttama asia on tällä kerralla kunnassamme ilmoitettama, nimittäin u«  rut, jotka luultawasti ennen tämän wuo- den loppua kirkossamme jakamat suloisia sämeleitänsä. Ne saadaan toimeen wa- paaehtoisten rahalahjain antimilla. Näis- täkin uutisista jo lutia huomannee että eteenpäin täälläkin Pyritään, ehkä Hiljaan- kin. Löytyy mielä seikka kunnassamme, joka maalisi pikaista muutokta. Se olisi tuo niin monellekin hymältä lemuaman iloöljyn poistaminen. Se on näet tääl» la päässyt niin lemiämään, että milloinka hymänsä saa noita mainitutta iloöljyjä, ja mielä monen.märisinäkin. Minkä oi«  keuden luullee tuo lunnioitettawa porwa- rimmetin hänellä oleman tällaisen tumat- toman tamaran myyntiin? Ei oletkaan outoa testemarissa tämä kauppa, kosla hänellä on lupa matkustamille ryyppy an- taa. Hän siis luottaakin tässä kohdassa tähän lupaan. Englannin alamaisen mr. Tims'in, jokae- räänä päimäna tuli luokseni, tuoden mi» nulle erään kirjan, sanoen: »Te ehkä tun» nette tämän kirjan kielen". Minä katselin kirjaa, joka oli aiwan Suomen manhain Wirsikirjain muotoinen ja kysyin häneltä: . MiStä Te olette tämmöisenkirjan saaneet?" Hän: St. Helenassa kuoli eräs merimies, ja wainajan kaikki tawara-wähät myytiin sitte huutokaupalla, jolloin huusin ne kaikki, ja siinä joukossa oli tämä kirjakin, josta en kuitenkaan sanaakaan ymmärrä". Mi» nun ei suinkaan ollut waikin tietää, mitä kieltä se oli, sillä se oli todellakin „Suo- malainen Wirsi» ja Emankeliumikirja", jon» katähden hänelle sanoin: »Tämä on mi- nun äitinkieltäni". Sitte kyselin, tietäi» sikö hän jotain tarkempaa kansalaisestamme merimies»wainajasta, mutta hän ei sanonut tietäwänsä sen enempää. Kirjan antoi hän minulle, ja sitä tarkastellessani huomasin sen kannessa seuraawan kirjoituksen : Wuo» na 1839 syntyny 14 Abriles Wanha sumi Päiwä. Erland Gliasson on tämän kirjan ojkiia omistaja 1863". — Wainaja on siis selwäöti ollut suomalainen, jonkatähden, koska merellä kuolleista useinkaan ei saa tietoja, lienee sukulaisille suotuisa, että edel» la sanottu tulee julkisuuteen. — Oumlongal» la Ondongan Valtakunnassa 25 p. Helmi» kuuta 1876. F. Reijonen, Lähetyssaarnaaja. Kisalehti. Lisälehti. 187«  UUSI SUOMETAR. ,1t:o n:i. Lauantaina 13 p:na Heinäkuuta. Ollessani terweyttäni hoitamassa Wa- laökalalahdeösaKesäkuulla w. 1873, kohtasin siellä erään St. Helenasta sinne tulleen Kirje Afrikasta.
Viittausvirhe: <ref>-elementit löytyivät ryhmälle nimeltä ”huom.”, mutta vastaavaa <references group="huom."/>-elementtiä ei löytynyt tai sulkeva </ref> puuttuu