Sivu:Uusia Satuja ja Runoja Lapsille, pienille ja suurille.pdf/107

Wikiaineistosta
Tämä sivu on oikoluettu

[s. 99]Voi, voi, kuinka se Jooseppi sentään oli oppinut. Näistä laskuista eivät tietysti kortteerikumppanukset ymmärtäneet tuon enempää, enkä niitä minäkään ymmärrä, en vielä tänä päivänäkään. Mutta Jooseppi ne selitti.

— Ensimäisestä laskusta — lausui hän — käy selväksi, että puheenalaisen kaasun valmistamiseen tarvitaan yhdeksänkymmentäyhdeksän luonnonvoimaa, ja toisesta selvenee mitkä nämä voimat ovat. Tarvitaan, näetten, siihen kaasuun nyt yhdeksänkymmentäyhdeksän ainetta, pääasiallisesti kaliumia, alkalia, jodkaliumia, magnesiumia, happia, tukohappoa, tukokaasua, vetyä, potaskaa ja tervaa. Toisia en huoli luetellakaan, koska ette ainakaan tuntisi niiden nimiä, joita tiedetään ainoastaan apteekissa. Mutta olkaa huoleti, minä nämä kaikki hankin, ja sitte todellakin saatte matkustaa kanssani kuuhun.

— No, mutta mistä saadaan siiten itse ilmapallo, johon ai’ot tuon kaasusi panna? — kysyi nauraen Cibus.

— Sen minä laitan jäästä. Mennään, näetten, tuonne lahdelle vain, joka nyt on jäätyneenä — ja jää ei ole muuta kuin hyytynyttä vettä, aqva fluviatilis, — hakkaan kirveellä siitä irti viiden sylen levyisen ja viiden sylen pituisen lohkareen ja voitelen sitä hetken aikaa eräällä pehmittävällä nesteellä, jonka nimi on apteekissa aqva vitæ, niin muodostuu jäälohkare varsin pian aivan pallonkaltaiseksi onteloksi pulloksi, ja siihen minä kaasuni panen.

Quibus ja Cibus nauroivat kovasti. Mutta Crispinus kuulteli niin tarkasti, kuin hänen heikot voimansa sallivat, Joosepin selityksiä. Nyt tahtoi hänelle Jooseppi antaa rohtoja taas, mutta kovin pani Crispinus vastaan ja pyysi vain että Jooseppi kertoisi enemmän kummallisesta ilmapallostaan. Ja mielellään olisi hänkin tahtonut olla osallisena tuossa kummallisessa ilmapalloretkessä, jonka viisas Jooseppi Quibukselle ja Cibukselle lupasi.