Siirry sisältöön

Sotapojan heilat (1951)

Wikiaineistosta
Sotapojan heilat

Kirjoittanut Tatu Pekkarinen


Monta on heilua pojalla,
vaan hauskin niist’ on Hanna,
vaikk’ ei se mulle pyytämättä
suukkostakaan anna.
2. Paljon on helluja pojalla,
mutt’ suurin niist’ on Sanni.
Aina sitä tyttöä suudellessa
on jalkaini alla palli.
3. Monta on hellua pojalla,
mutt’ veikein niist’ on Veera,
kun ruotsin murteella juttelee, että:
”Pussa minu liite meera!”
4. Paljon on helluja pojalla,
mutt’ ihanin on Irma.
Hänestäpä mallin ottaisi
joka ainut muotifirma.
5. Kyllä on helluja pojalla,
mutt’ hilpein niist’ on Hilma.
Hälle minä lempeni tunnustan,
kun sattuvi kaunis ilma.
6. Onhan noita helluja pojalla,
mutt’ etevin on Enni.
Sille vielä kihlat ostaisin,
vaikka menis’ ainut penni.


Lähde: Pekkarinen, Tatu 1951: Iloinen testamentti: 115 valittua laulua. Koonnut Toivo Kärki. Oy Fazerin musiikkikauppa, Helsinki.