Siirry sisältöön

Suodenniemen Osuusmeijeri

Wikiaineistosta
Joulu on mennyt ohi Syrjäseutulaisen näkökulmasta
Suodenniemen Osuusmeijeri
Kirjoittanut Sivukulman Santeri
Yliopistomme suomalaistuttamisesta
Kirjoitus julkaistu Paikallissanomissa 23.2.1933, s. 3. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/3185089?page=3 / Viitattu 14.2.2026


täyttää ensi maanantaina vuosia. Tosin vain vaatimattoman kymmenen vuotta, mutta onhan sitä ikää siinäkin. Oikeastaan tuo ensimäinen kymmenvuotiskausi meijereittein ja ylimalkaan kaikkien osuustoiminnallisten laitosten elämässä on tärkein jakso, sillä siinä ajassa jo saattaa päätellä, käveleekö yritys omilla jaloillaan, vai täytyykö kontata. — Suodenniemen osuusmeijeri kävelee reilusti, joten täysi syy on paikkakuntalaisilla pieneen jubileeraukseen rahamyllynsä kunniaksi.

»Alku on aina hankalaa», sanoo sananlasku, ja hankala oli myös meijeriliikkeen alku Suodenniemellä. Kahdesti täytyi meijeriä synnytellä ennenkuin siitä kalu tuli. — Ensimäinen yritys tehtiin jo useita kymmeniä vuosia sitten, mutta isännät kyllästyivät pian koko meijerihommaan ja palasivat takaisin kotoisen kirnun ja hyvän kirnupiimän ääreen. Osakkaat löivät pöytään erinäisiä tuhatlappusia ja taisivat vielä laupiasta kaitselmusta kiittää kun niinkin vähällä pääsivät irti mokomasta liikeyrityksestä.

Niin, plöröksi meni siis ensimäinen meijeriyritys täällä, mutta mitäs siitä, kun toisella kerralla onnesti paremmin. — Ensimäistä kertaa puuhaan ryhdyttäessä oli aika toinen ia ajan henki myös, joten epäonnistumisen saattaa kyllä ymmärtää. Silloin ei ehkä oltu rahanpuutteessa, eikä siihen aikaan liioin »kurnaali» ja »pluttanapiimä» ollut korkeassa kurssissa.

Mutta, niinkuin sanottu, toinen yritys onnistui, ja tämän tuloksena on juuri nykyinen, kymmenvuotias meijerimme. Puuhaa kyllä oli paljon ja monia vastuksia voitettavana ennenkuin pyörät meijerissä saatiin pyörimään. Onneksi oli puuhan alkuunpanijoina miehiä, jotka veivät kun veivätkin asiansa läpi taidolla ja tarmolla. Varmasti he saivat leukaluitaan keikutella toisenkin kerran taivutellessaan »epäuskoisia Tuomaita meijeriyhtiön osakkaiksi. Hyvänä apuna — jonkinlaisena »supliikkimestarina», jos niin sopii sanoa — oli aloitteen tekijöillä seurakuntamme silloinen kirkkoherra, joka oli rutineerattu saarnamies ja omasi lisäksi tarpeellisen kokemuksen puhemiehenä ja propagandamestarina. Hän se oikein sanan voimalla selitti, millainen sampo ja onnen tuoja meijeri oikeastaan on. — Eikä hän palturia puhunutkaan, ei ollenkaan, vaan oikeasta ja kannattavasta asiasta hän haasteli.

Siihen aikaan muuten, niin kerrotaan, oli isäntämiesten vaikka asioida pappilassa lupautumatta ostamaan meijerin osakkeita. Jos meni esim. kuulutuskirjaa noutamaan tai noin vain häthätää vihille niin sai samalla matkalla tukun meijeriosakkeita. — Ja sehän olikin — ainakin allepainetun mielestä — luonteva järjestys! Jos toinen kauppa epäonnistui, (tuli saatua esim. äksy eukko) niin osakkeissa ei ainakaan mennyt raha hukkaan. Olihan se edes lohduttavaa, semminkin, kun monella poloisella ei ole sellaistakaan lohdutusta huonon naimiskaupan vastapainona.

— — —

Jaa, tuota, tästä pakinastani täisikin tulla jonkinlainen tarkistamaton historiikintapainen, vaikk'ei se suinkaan ollut alkuperäinen tarkoitukseni. Minun piti oikeastaan jutella meijeristä ja sen tuottamasta hyödystä noin vain ylimalkaan. Mutta samapa se. — Kyllä meijeri täällä on jo »lyönyt itsensä läpi», joten tarpeetonta sitä on tällaisten petiittinikkarien kiitellä.

Juupa juu. — Meijeriliike Suomessa elää ja kukoistaa, ja hyvin menee eteenpäin, kasvaa ja varttuu Suodenniemenkin meijeri. Monta voiastiaa on sientä kymmenen vuoden aikana mennyt maailman markkinoille, ja miljoonissa saadaan laskea ne markat, joita meijeri on pitäjäläisille välittänyt. — Mieluista on myös tietää että meijerin velat on maksettu ja koneet uusittu, joten toiselle kymmenvuotiskaudelle voidaan lähteä rauhallisin, luottavin mielin.

Eräästä asiasta, Suodenniemen Osuusmeijeristä puheen ollen, sopinee vielä mainita, nim. siitä, että meijerin koko henkilökunta on ollut toimessaan kymmenen vuotta, siis perustamisesta lähtien. Samoin hoitelee meijerin asioita sama jämeristä miehistä kokoonpantu hallitus, joka valittiin jo meijeriä perustettaessa. — Jaa-a, eikös tuo todistakin hyvää meijerin henkilökunnasta, hallituksesta, osakkaista ja, tuota noin, myös suodenniemeläisistä? — Mutta mitäs tässä rupean kiittelemään, sanonpahan vain, että jos Suomen tasavallan huushollia hoitelisi pätevä hallitus yhteen kyytiin kymmenen vuotta, niin olisivathan maamme finanssiolot paremmassa reilassa. Ehkä lähimain yhtä hyvin kuin Suodenniemen osuusmeijerinkin.

— — —

Niin, Suodenniemen meijeriväki juhlii ensi maanantaina. — Hyvää lykkyä meijerillemme vain edelleenkin toivottaa muiden mukana myös


Sivukulman Santeri