Suomen Maatalouden parannuksesta: VI.

Wikiaineistosta
Suomen Maatalouden parannuksesta: V. Suomen Maatalouden parannuksesta VI.
Suomen Maatalouden parannuksesta
Kirjoittanut Kustaa Paturi
Suomen Maatalouden parannuksesta: VII.



Suomen Maatalouden parannuksesta.
VI.
Ulkoa nähden olen moittinut raudan talousjärjestystä ja hoitoa, jossa arvattavasti kaikki moitteet eivät ole oikealta kohdalta käyneet, yhtä mahdotoin on taasen ulkoa nähden osata esittää luonnollista eli parainta talousjärjestyssuuntaa, ja työllästä olisi oikea talousuunnan järjestys oudon sittekin esittää vaikka paikalla kokisi tarkastaa, jossa tulee vaariin otettavaksi maalaatu, lämpysyys ja hallaisuus, mitkä kasvilajit luonnistuvat, mitkä eivät luonnista, tilan maaosain asema koossa eli hajalla, likellä tai kaukana-olo, kauppa-asema, kunki lajin tavaran makso j. n . e.; mutta koska olen rohjennut ottaa raudan taloushoidon ja järjestyksen puheeni aineeksi ja moittiakseni, niin olen velvollinen parannustaki esittämään, jota koen tehdä seuraavalla tavalla.
Edellä kerrottu Raudan talon pelto-ala näyttää olevan 15 tynn. 13 ½ kap. veropeltoa ja 25 tynnyrin alaa tehtyä haka- ja luhtamaihin eli yhteensö 40 tynn. 13 ½ kapan ala. Järjestettäisiinkö mainitun pellonviljelys ja luontokappaletn hoito seuraavalle kannalle:
Tuloa: Mark. pen.
Hedelmällisemmät, lämpyisimmät eli hallattomammat pellon osat sovitettaisiin
yhteiseen kiertovuoroon, joka kutsuttaisiin A pelto, ja jaettaisiin 6:teen
lohkoon, kukin lohko 3 tynnyrin ala, joka eräänä vuonna tulisi olemaan:
N:o 1 Kesanto ei anna mitään tuloa - -
N:o 2 Rukiina kylvetty2 ½ tynnyriä, antaa keski-tuloa

yli siemenen 18 tynnyriä, 22 markkaa tynnyriltä

398: -
N:o 3 Yhden tynnyrin ala eli 1/3 peltoa kasvussa punasta apilaheinää,
kaksi kertaa suvessa niitettävä, josta saataisi kuvia heiniä keskitulolla 300 leiviskää,
ne yötettäisiin lypsykarjalle, joista tulo olisi saatava karjanannissa; kaksi tynnyrin
alaa eli 2/3 lahosta olisi potaattissa, pellavassa ja hernessä,
joista saanto, siemen poisluettuna, yhteensä tekisi
350: -
N:o 4. Ohraa kylvetty 3 tynnyrillä, antaen kesku tulon yli siemenen 18 tynnyriä,
josta 6 tynnyriä menee lypsykarjalle,

jääpi jälelle tulosta 12 tynnyriä, 16 markkaa tynnyri

192: -
N:o 5. Kesantona ei anna mitään tuloa - -
N:o 6. Rukiina, antaa yli siemenen 18 tynnyriä 396: -
Muistutus. Tämmöisessä vuorojaossa tulee kaksi ruista peräkkään yhdessä kappaleessa, joka on vasten kasvijärjestys-lakia; mutta niissä paikoissa joissa ruis on luonnistumisen puolesta pää-vilja ei tahdo myöntää kiertovuoroissa lämpyisemissä pellon osissa suurta heinä-alaa eikä suviviljaa aivan kosolta, jos nimittäin ei suvilja ole niin luotettavaa kuin ruis, jotta täytyy vuorojärjestyksessä rikkoa kasvijärjestyslakia. 8:ssa vuorossa järjestyisi paremmin kasvilakien mukaan kuin olisi sovitettu apilaksi kokonainen lohko, jos nimittäin apila luonnistaa pitkin aikaa peräkkään kasvaa samassa paikassa joka kahdeksas vuosi. Esitelmässäni seitsemänvuorosessa, jossa vaan on 2/3 lohkoa, sopii valita apilan kasvulle soveliain osa lohosta, sekä toisella seitsemännellä vuodella antaa toinen paikka, jotta tulee pitkä välimä-aika.
Tuoreet peräisemmät ja hallaisemmat pellon osat 22 tynn. 13 kap. alaa sovitettaisi taasen yhteiseen kierto-vuoroon joka kutsuttaisiin B pelto ja jaettaisi 7:mään lohkoon, 3 tynnyrin 6 kap. lohkoon, joka eräänä vuonna tulisi olemaan:
Mark. pen.
N:o1. Kesanto, ei anna mitään tuloa - -
N:o 2.Rukiiseen kylvetty 2 tynnyriä 10 kappaa,
antaa keskutuloa yli siemenen 15 tynnyriä, 22 markkaa tynnyriltä
330: -
N:o 3. Sekaheinä, apilaa ½ ja timoteitä eli sen joukossa jotakin
muuta tähkäheinää yhteen 2/3:ksi kuiviksi heiniksi paraimpina
vuosina kahdesti, huonompina kerran, niitettävä, antaa heiniä
500 leiviskää; ne syötettäisiin luontokappaleille ja tulle karjan
tuotteesta raha-arvoksi otetuksi
- -
N:o 4. Sekaheinä, kerran niitettävä antaa 450 leiviskää kuivia heiniä - -
N:o 5. Kesälaitumena - -
N:o 6. Samate - -
N:o 7. kaurana 5 tunnyrin kylvä antaa yli siemenen 25 tynnyriä,
joista 16 tynnyriä menee hevosilel
ja 9 tynnyriä lypsykarjalle,
raha-arvo tulee näkyviin karjan tuotteessa
- -
Lypsykarjasta 15 lehmästä 80 markkaa kustakin 1200: -
Kolmesta tappo-raavaasta 140: -
10:stä lampaasta, villoista sekä tappolampaista, yhteensä 90: -
Yhteensä 3.094: -


Lähde: Suometar-lehden vuosikerta 1865, 01. heinäkuuta s. 1.