Suomen Senaatin kirje selitykseksi Armahduskirjeeseen (1883)

Wikiaineistosta

Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous 18.7.1883/27.


Keisarillisen Suomen Senaatin kirje
Mikkelin läänin Kuvernöörille hänen alamaisen esityksensä johdosta, että annettaisiin
selitys muutamiin kohtiin armollisessa Armahduskirjeessä 27 p:ltä Toukokuuta tänä vuonna.
Annettu Helsingissä, 18 p:nä Heinäkuuta 1883.
_______________


K e i s a r i l l i s e n   M a j e s t e e t i n   Korkeassa Nimessä,
Hänen Suomen Senaattinsa:


Alamaisessa kirjoituksessa, 28 p:ltä viimekulunutta Kesäkuuta olette Te maininnut, että armollinen Armahduskirje 27 p:ltä viimekulunutta Toukokuuta ei sisällä tarkempaa määräystä mitenkä sakot, joista kruunulla on osa, olisivat, silloin kuin niitä ei makseta, syypääksi tuomituilta sovitettavat, sekä että myöskin olisi epätietoista, olisiko sakkoihin tuomittuin henkilöin niissä tapauksissa, joissa kruunulla ei ole sakoista osaa, maksuvarain puutteessa niitä sovittaminen yksinkertaisella vankeudella vaiko täyttä sakkomäärää vastaavalla vesi- ja leipä-vankeudella vaiko, Armahduskirjeen 3:nen kohdan mukaan, ainoastaan puolella rangaistusajalla, ja olisiko helpoitusta sakkojen maksamisessa ja muuttamisessa myönnettävä semmoisille henkilöille, jotka ovat siihen tuomitut jostakin niistä rikoksista, jotka mainitaan Armahduskirjeen 4:ssä kohdassa; ja olette Te siis alamaisuudessa esittänyt selitystä annettavaksi mainittuihin kohtiin.

Tämän Teidän alamaisen esityksenne on Keisarillinen Senaatti antanut itselleen tänäpänä esittää; ja koska armollinen Armahduskirje, jonka 5:s kohta sisältää että kruunun osa kaikista niistä sakkorahoista sekä uhka- ja yksinomaissakoista, joihin on tuomittu ennen vastamainittua päivää ja joita Armahduskirjeen ulosantamiseen asti ei ole ennätetty uloshakea, on myönnetty ja anteeksi annettu, 3:ssa kohdassaan sanoo, että semmoiset henkilöt, jotka ennen samaa päivää ovat vapausrangaistukseen tuomitut, vaikka tuomio ei silloin vielä ole täytäntöön mennyt, ovat irti päästettävät kun puoli rangaistus- tahi työaika on loppuun kulunut, sekä 4:ssä kohdassa, että siitä yleisestä helpoituksesta ja armahduksesta, jonka Armahduskirje sisältää, eroitetaan kaikki ne pois, jotka rikoksesta ovat tuomitut joko kuoleman-rangaistukseen tahi kuritushuone-rangaistukseen elinkaudeksi taikka heille tuomittuna rangaistus- tahi työaikana ovat jonkin uuden rikoksen tehneet, niin myös ne, jotka ovat tehneet rääkkäystä omille vanhemmillensa, väärennysrikoksen, väärän valan, vilpin ja petoksen, murhapolton, ryöväyksen tahi varkauden minkä tahansa, on Keisarillinen Senaatti havainnut tästä käyvän selville:

että Keisarillinen Majesteetti armossa on tahtonut jättää anteeksi kruunun osan edellä mainituista sakkorahoista sekä uhka- ja yksinomaissakoista, paitsi kuitenkin Armahduskirjeen 4:ssä kohdassa mainituissa tapauksissa, joissa helpoitusta sakkojen maksamisessa ja muuttamisessa, niinkuin muussakin siinä mainitussa rangaistuksessa, ei tapahdu; sekä

että myöskin niitten henkilöin, jotka ennen edellä mainittua päivää ovat sakkoihin tuomitut, mutta joilta on havaittu puuttuvan varoja näitten täyteen maksamiseen ja joitten siis pitää vapausrangaistuksella sovittaa rikoksensa, tulee, jo mainituilla poikkeuksilla, nauttia puolen rangaistusajan helpoitusta, siitä huolimatta ovatko sakot sitä laatua, että kruunulla niistä on osa taikka ei; joka Teille vastaukseksi tämän kautta ilmoitetaan. Helsingissä, 18 p:nä Heinäkuuta 1883.


K e i s a r i l l i s e n   M a j e s t e e t i n   Korkeassa Nimessä,
Hänen Suomen Senaattinsa:
J. PH. PALMÉN.
TH. von HELLENS.
L. MECHELIN.
CHR. OKER-BLOM.
EMIL FORSMAN.
YRJÖ S. FORSMAN.
FREDRIK GEJTEL.
AUGUST NYBERGH.


Theod. Bergelund.