Suomen vetoomus Kansainliiton neuvostolle ja yleiskokoukselle 3.12.1939
Suomen vetoomus Kansainliiton neuvostolle ja yleiskokoukselle 3.12.1939
Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto, jonka kanssa Suomella on ollut ystävälliset suhteet Tarton rauhasta 1920 lähtien ja jonkan kansssa Suomi allekirjoitti aina vuoteen 1945 saakka voimassa olevan hyökkäämättömyyssopimuksen, on yllättäen aamulla 30.11.1939 hyökännyt Suomeen. Pommituksia on rajaseutujen lisäksi tehty myös kaupunkeihin levittäen kuolemaa ja tuhoa siviiliväestön keskuuteen. Suomi ei ole koskaan tehnyt mitään mahtavaa naapuriaan vastaan. Jatkuvasti on yritetty tehdä kaikki mahdollinen, jotta voitaisiin säilyttää rauha Neuvostoliiton kanssa. Kuitenkin, väittäen, että Suomi on syyllistynyt rajakahakoihin ja kieltäytynyt Leningradin turvallisuuden vahvistamisesta, sosialististen Neuvostotasavaltojen liitto ensin sanoutui irti em. hyökkäämättömyyssopimuksesta ja sitten hylkäsi Suomen hallituksen ehdotuksen puolueettoman valtion käyttämisestä sovittelijana, Tämän johdosta, hallitukseltani saamieni ohjeiden mukaisesti, minulla on kunnia tuoda seuraavat tosiasiat tietoonne ja pyytää teitä Kansainliiton artiklojen 11 ja 15 nojalla pikimmiten kutsumaan neuvosto ja yleiskokous koolle sekä pyytää niitä tekemään tarpeelliset toimet vihamielisyyksien loepttamiseksi. Lähetän teille asianmukaisesti täydellisen selvityksen niistä syistä ja olosuhteista joiden takia hallitukseni on pyytänyt Kansainliiton puuttumaan kahden jäsenvaltion väliseen kiistaan.
Kansainliiton peruskirjan 11. artiklan, I kappaleen mukaisesti pyydän Neuvoston jäseniä kokoontumaan Genevessä lauantaina 9.12.1939 klo 12. Jätän yleiskokouksen puheenjohtajan päätettäväksi yleiskokouksen koollekutumisen maanantaina 11.12.1939. Vahvistan tämän päivämäärän myöhemmin.
AVENOL, pääsihteeri
Neuvoteltuaan yleiskokouksen puheenjohtajan kansssa Avenol lähetti sähkeet Kansainliiton jäsenille 5.12.1939 vahvistaen päivämääräksi 11.12.1939.