Surullinen jälkimuisto Corkiast oppenest Herrasi Doctor Johan Gezeliuxest muinen Turun Hijppakunnan Corkiast ylistettäväst Pispast
| Surullinen jälkimuisto Corkiast oppenest Herrasi Doctor Johan Gezeliuxest muinen Turun Hijppakunnan Corkiast ylistettäväst Pispast; joca ylistettävän elämän ja pitkällisen vaivan peräst, onnellisen ja autuallisen cuoleman cautta tästä Mailmast ercani sinä 20 p. Tammicuusa Vuonna 1690, 75 vuoden ijäsä Entiseltä Huittisten Kirkkoherralta Johannes Keckoniuxelta (* Kirjoittanut Johan Keckonius |
- Suuri on surkutella
- Murhe Virttä veisaella
- Caicil’ Calcun candavilla,
- Iikeväisill’ ihmsillä.
- Että Tuska tarjondele,
- Voi voi vaeldele,
- Täsä Ilmas ilkiäsä
- Surun Laxos Surkiasa.
- Siitä sure Suomen Sonni,
- Paljo paoha Pohjan Onni,
- Hvittis myöslin hyryile
- Vambulakin viheldele,
- Jos sä kysyt Kyneleitä
- Tahdot tietä Tuskan Sytä;
- Vissist olet, outo Vieras,
- Muucalainen Mailmasa.
- Ettkös äckä Itku Silmil’
- Huomaidze huocauxil’
- Cuinga Kempi Kirkon Faari
- Turus pandin tuonen parel’?
- Voi ett vaipui vainahaxi
- Turus meni tuonen luoxi
- Paras Pappi Pappien coossa,
- Sielun Paimen Suomenmasa,
- Voi ett vänki Verckohonsa,
- Otti Calma Ongehensa,
- Doctor Johan julkisen
- Herra Cullan Cuppuraisen:
- Sepä Suomen Pilarinen,
- Hämeen Herra hengellinen
- Palio päätti Pännällänsä
- Vire oli Virasansa.
- Coska tuli Turcuhun
- Asett’ itzens Auran Auckon,
- Cohta kaunist caicki laitti
- Vinteringin tänne tuotti,
- Eipä nähty ennen täällä
- Selitetty Suomen Väellä
- Mitä Kirjoi kiitettäpi
- Joit on kyllä ostettapi.
- Sano tietä Saxalainen
- Puhu kansa pavilainen,
- Fransusi Parla myös
- Tuttu oli tämä Työs.
- En ma laula Latinata
- Engä kehu Græcan kieldä,
- Joita julist’ julkisesa,
- Mones Academiasa.
- Duomitz tästä Dorfftilainen,
- Räyski röyke Riicalainen,
- O jos olis Ubsalasta
- Paras täll Professoreista!
- Kyll’ ne Herrat Kynällänsä
- Palio pyräis, Pennällänsä
- Suomen Pispast Suloisesta
- Caikild tutust Turkulaisest;
- Jos ey muistane Mailma,
- Meidän Pispa mainita,
- Totta cuiteng Turun kylä,
- Kehu tätä Herra hyvä.
- Totta Ruodzin Valdakunda
- Huuta Suomen Hiippakunda,
- Oho sitä PISPA päivä
- Jong me Turus tuten näimmä.
- Tämä sama Sielun Paimen
- Annoi meille autun ainen,
- Suomalaisill’ Sielun tavaran
- Testamendix annoi avaran.
- Vielä sitte Herra Vaina
- Monda Kirja Schoulul’ laina,
- Hämbä palio parandain
- Pränttäis Pyhän Biblian
- Mitä tule muhun työhön
- Tehtyn Nimel tämän Miehen?
- Eiköst Encyclopædia
- Cocon pandu Turus pian
- Eij taij riidel Rickautta
- Muista pytän Mammonata,
- Caicki mitä Cootux tuli
- Suomen Schoulun Salix suli’
- Ah mit’ vielä mielellän
- Herra Vainast heikuttelen.
- Eij hän ollut ylpiä
- Pitäin Pispan Käräjä.
- Cosca Piscu Kircosa
- Catechismus Cainalosa,
- Tuli Herran tämän eteen
- Sielun Tavarast tili tekeen.
- Cocot Kättä Kirkon Miehen
- Eikä käsken Tulen Tiehen
- Niinkuin moni Mailman Mies
- Vicuroitze Vircans ties.
- Tästä Huittis Tilan sai,
- Vambul’ Veisa tällä lail
- Voi ett caatui caunis Cando,
- Suomen suuttui Herran Ando
- Olit Pispat endiseekin
- Cunnialliset kuluisatkin
- Mutta Uljast YRJÄN POJKA
- Suri Suomi cevan caipa
- Tämäp’ teki Doctoreita
- Pani Papix Mestareita.
- Jacol anno jalon Lakin
- Cuulu Crunun Pietarille.
- JEsus omb Orvoin Isä
- Ylimäinen Avun liisä
- Uutta Pispa Mailmas
- Suoel heitä Suomen Maas,
- Annoi tämä Leskel’ Leipä
- Orvo parat paidol peitä
- Riisui Rysyt rumat päldä
- Saatti köyhän caunil Sällä.
- Syöxyt Pispat muinen Suomen
- Mualda sadut Sarnastuolin
- Vaikka tiesit värä Säxen,
- Tekevän sen tämän Väen.
- Mutta Cunnial muistettapa
- Pispa Arvos pidettäpä,
- Satti Tilan Suomen Sieran
- Käski cotia Culkuvieran.
- Sixi händä siunais HERra
- Näytti Onnen näickös verran,
- Että äkkäis eläisänsä
- Poicans Pispan peräsänsä
- Cosca tuikut köyhä Mies,
- Pian Pispa Neuvon ties,
- Avais cohta Oven eteen,
- Lyckäis Avun Akan Käten.
- Ong’ siis Ihmet rohke Ruotzi,
- Että Suomi hartast huoki,
- Cosca Pispan Kello soi,
- Ijäst Ilda meille loi.
- Ongost Ihmet, Ihmis rucka
- Että murhet meitä uhka
- Orvoit käyvät alla päin
- Lesket loucka Tuska tain?
- Itke Turku imelästi
- Pargas parvu surkiasti
- Huuda sinä Huittis parca
- Että kuoli toi Mies tarcka
- Ei se enä Ikänänsä
- Suosittelle Sanoillansa
- Ei se enä katzo kaunist
- Mailmalisi Menoi mainidz
- Voi ett lackais laulamasta
- Puusäkisä puhumasta,
- Paras Pappi Pispalasa
- Selvä kieli Suomenmaasa
- Hällä oli olles täällä
- HERran Voimal ja Väellä
- Jalot Lahjat Jumalalda
- Suuret Avut Autualda.
- Cuiteng täydyi Ucon tämän
- Cuollon Caurin kansa käymän
- Mixis JEsu Hevosita
- Tuonut Pispal Tulitsia.
- Jos Elias aikanansa
- Paljo Sarnais paicasansa,
- Totta tämä Turun Faari
- Virastansa otti varin
- Doctor' Jacob jalo Mies,
- Tämän Pispan tavat ties,
- Annas hänen huikiast huuta
- Cansan corvij Cajautta.
- Vaick eij sanut Vaunuia
- Turun nähden tulisita
- Cuitengin GEZELIU'xen
- Muista minun JEsuksen
- Sillä tähteis liickuman
- Ilon Menot imevän
- Testamendia Pispa teki
- Jonga nuori Pispa näki,
- Ensin annoi JEsuxelle
- Sieluns sille Suloiselle.
- Pispan Hiipan sitten heitti
- Nuoren Herran Hartiot peitti
- Löysip Itkun Leski Frouva
- Vaivan aivan uunna vuonna
- Doctoringin Murhet muutti
- Hedvijk Lietzi Huudon heitti.
- Silloin jätti jälken jänet
- Vanhat nuoret suret pienet
- HERran haldun hartahasta
- Suru Änel surkiasti.
- Viimen känsi Casvohonsa
- Puhu näitä puhuisansa
- Älä heitä HERra JEsus
- Hyliä hyvä Jumalani
- Sitten cuoli Herra culda
- Vaipu vanha Pispa meildä
- Voi ett caatuis Cuulu Mies
- Jonga HERra Hurskax ties
- Vielä Elä Valdakunnas,
- Sinun Sarnas Seuracunnas
- Sinun Nimes nändymätä,
- Muistos on mätänemätä.
- Jää siis hyväst hyvä Herra
- Voi Voi viisin kerroin
- Täälläs cuolet Cocouxes
- Nytt sä elät Ihastoxes.
- Hyväst hyväst iso Isä
- Cunnian se sull Suuren lisä
- Että CARLE**) Cuningas
- Suri sinun Cuolematas.
*) Tämä jälkimuisto on varsin samalla tavalla, samoilla sanoilla ja puustaveilla kuin se silloin kokoon pantuna kirjoitettiin.
**) Kaarlo XI:nes Ruottissa.