Synkkä ja valoisa

Wikiaineistosta
Synkkä ja valoisa.

Kirjoittanut Otto Manninen


   Kuinka uskallatkaan,
   outo, oudon matkaan?
– Päivän tunsi päivännouto,
tuhansista yhden outo. –
   Kuljen kohti yötä.
   Kuinka tohdit myötä?
– Konsa uuvun uinailuile,
hyvää yötä lausut mulle. –
   Synkät synkän ladut!
   Kerran lahjaas kadut.
– Turvan tunsin, sain ma saaton.
Puhu, sull’ on ääni taaton. –
   Tuska kielen kiintää....
   Noin miks silmäs siintää?
Oi, ne tunnen, onhan sulia
maammon silmät, siunatulla.


Lähde: Manninen, O. 1905: Säkeitä. WSOY, Porvoo.