Syyslaulu (1931)
Ulkoasu
Syyslaulu Kirjoittanut Charles Baudelaire |
Suomentanut Kaarlo Sarkia. Suomennoksessa on vain runon ensimmäinen osa. |
- Me peitymme kohta sisään kylmän hämyn,
- lyhyt, heleä kirkkaus kesiimme, hyvästi jää!
- Minä kuulen jo pihoilta halkovaunujen rämyn,
- puut kiviä vasten kolkosti jysähtää.
- Koko talvi on astuva sisimpääni: vihaa,
- vilun puistatusta ja kauhua pakkotyön.
- Sydän enää on möhkäle punaista, jäistä lihaa
- kuin aurinko vankilassa napamaan yön.
- Jymy synkempi ei, kun veistetään mestauslavaa!
- Olemustani vavahduttaa joka putoova puu.
- Kuin torni, min kyljen muurinsärkijä avaa
- väsymättömin iskuin, henkeni lannistuu.
- Ykstoikkoisen kuolettavassa jyminässä
- kuin jossakin arkkua naulattais, minun on...
- Ketä varten – Ol’ eilen kesä; ja syys on tässä!
- Soi ääni tuo kuin lähtö paluuton.
Lähde: Sarkia, Kaarlo 1931: Velka elämälle: runoja. WSOY, Porvoo.