Täysi päivä
Ulkoasu
| Täysi päivä. Kirjoittanut Heikki Välisalmi |
- Nyt täysi päivä katsoo kaareltaan
- kuin miehen miettein kirkkaan-levollisin.
- Sen alla kukkii kaunis kasvu maan,
- ja silmistä sen loistaa tunto sisin.
- Se näkee häipyneenä nuoruuden,
- kuin mereen valuu virran viemä hiekka,
- ja talttuneena hurman uhmaisen
- kuin kypsään ikään tullut runoniekka.
- Se muistaa vaivat aamutaisteluin,
- jotk’ kirkastuksensa nyt vasta saavat;
- se todeta voi vihdoin hymysuin,
- kuink’ arpeutuvat arimmatkin haavat.
- Nyt korkea on kulku auringon,
- kuin sydän maailman se palaa, lyökin.
- Niin ihmeellinen elon voima on,
- vaikk’ ilta lähenee ja kohta yökin.
21. 3. 36.
Lähde: Välisalmi, Heikki 1936: Täysi päivä: runoja. Kustannusosakeyhtiö Kansanvalta, Helsinki.