Taideniekka

Taideniekka. Kirjoittanut Esa Paavo-Kallio

Helga aamuin kalpeainen,

Hiukset tungan turjallansa,

Hampahita siellä täällä,

Silmät sippuroisillansa.

Huonehensa kulmakkeessa

Päällä pienen pintapöydän

Siin’ on kamua kaikenlaista:

Siinä maalitötteröitä,

Pensseleitä, palmikoita,

Hammaskerrat kahdenlaiset:

Irtonaiset, leuvalliset;

Harjat, purat, puikkoneulat.

Aamupäivän sitten Helga

Pöydän luona työskenteli

Suuren peilin suosiossa;

Viivat laati säntillensä,

Kulmansa harjoin haraili,

Leuvat latoi, jatkoi hiukset,

Lipoi vettä vaattehille.

Iltasella keito kukka

Taasen kiitää tanssiloissa,

Kaunihiksi kiitetähän. –

Siit’ on harmi Helgasella

Kun ei kylän nuoret tiedä

Ett’ on Helga taideniekka,

Kauneus omoa-työtä,

Oman vaivan viljehestä.

– Kyllä kelpaa ylvästellä

Monen nuoren keijukaisen

Luojan armoantimilla!

Lähde: Paavo-Kallio, Es. 1886: Honkakannel 1: kielten viritys. Oulu.