Taistelussa (Uotinen)
Ulkoasu
| Taistelussa Kirjoittanut Mikko Uotinen |
- Keskellä iskujen ankarien
- keskellä taiston työtä,
- kun rauhaa hetkeksi rintani saa
- ja yllä on lepoa, yötä;
- niin useasti tuota mä aattelen:
- »Mitä varten iskevi ihminen?
- Mitä varten Kullervo kuohahtaa
- paras eikö oo rauhoja rakastaa?»
- Oommehan kylliksi iskeneet
- voi taiston rampoja meitä,
- on silmämme synkkä kun syksynen yö
- vihan virta soi säveleitä.
- Ja usein me kuulemme sävelen
- min nostavi povessa ihminen:
- »jo kyllin veikkoas turmasit, löit
- miks’ vielä sä synkästi säkenöit»?
- Keskellä iskujen ankarien
- kun aatos syntyvi näistä,
- yks’ tieto mun rintaani rauhan tuo
- vie kauaksi heikoista säistä.
- Tämä tieto se syttyvi sanoihin:
- »Tämä taisto on tehtävä kuitenkin
- nämä iskut ne vaativi onni maan
- se kurja, ken nouse ei taistelemaan.
- Jos uinuen yössä me nukuttais
- sais nousevat riehua tässä,
- sama tuo jos soturi polkuja
- me nyt astumme elämässä.
- Ja onhan taistolla tarkoitus:
- Elon ihmisen onni ja jalostus,
- ja sen kun muistan, niin helppoa on
- taas astua aikamme taistelohon –».
Lähde: Uotinen, Mikko 1908: Iltaruskoja. Työväen sanomalehtiosakeyhtiö, Helsinki.