Taivas tappelu
Ulkoasu
| Taivas tappelu Kirjoittanut Mikko Uotinen |
- Tappelevat taivahasta
- kaupungista korkeasta
- Jerusalmista Jehovan;
- sotien sanan voimalla
- viisauden viikatteilla.
- Tappelevat talttumatta
- taivastansa tapaamatta.
- Verivaot varressansa
- kurja kiihko kulmillansa
- ketun kiille katsehessa
- kielessä kiron kipinä.
- Jupisevat Jumalasta
- valtiaasta viisahasta
- ajan akselin isästä,
- joll’ on silmissä salamat
- rajuilmat rantehissa,
- pyhät patsahat povessa.
- Jupisevat, julmenevat,
- uskovat utukuvia,
- erehtyvät, kompastuvat,
- viskovat vihan valoja.
- Raatelevat, rampenevat,
- hurjistuvat, humaltuvat.
- Viimein väistyvät, väsyvät,
- tyytyvät utukuvihin
- oman mielen miettelöihin,
- erheen epäjumalihin.
- – Irti taivas tappelusta
- jupinasta Jumaluuden
- koita miesi matkaella
- nainen retkesi remuta.
- Muistat itsesi paremmin
- kohotella, koulutella
- elon virmahan viluhun
- puuttehien pakkasehen.
- Jupinoijat Jumaluuden
- tappelijat taivahitten
- ovat orjan tappuria,
- jotka hyvän hallentavat
- kaatelevat kaunihimman;
- elon onnen estehisen
- luovat ulkokullastansa.
- Jotka ristikaapuhunsa
- kätkee kettukiimojansa;
- pidellen pyhän nimellä
- itsekästä itseänsä.
- Jos on taivas taottunna
- ei ne sanat sitä sorra,
- jos on unta taivasuskot
- ei ne sanat sitä siitä.
- Jos on Jumal’ johtamassa
- ei se jupinoista väisty,
- jos on taru taivaan herra
- ei se huutain sulle synny –.
Lähde: Uotinen, Mikko 1908: Iltaruskoja. Työväen sanomalehtiosakeyhtiö, Helsinki.