Ero sivun ”Wikiaineisto:Kahvihuone” versioiden välillä

Wikiaineistosta
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 353: Rivi 353:


::Toisaalta tänne saa tallentaa tekijänoikeuden haltijan luvalla (eli lisenssillä CC-BY-SA 3.0/4.0) teoksia. Nythän voimme antaa itsemme ymmärtää, että jos aineisto on Alexius Manfeltin tekemä, hän on antanut luvan, ja myös Jukka Kemppisen kommentti antaa ymmärtää, että hänenkään puolesta ei ole estettä sille, että aineisto on täällä. Vaikka tänne ei saakaan tallentaa suoraan omia julkaisemattomia tekstejä, tässä tapauksessa yhteisö voisi varmaankin tehdä poikkeuksen, koska aineisto on ollut täällä vuodesta 2007 saakka. Sitten pitäisi vain yrittää poistaa viittaukset kirjaan KK-oli 1961 ja sen tekijöihin, ja sen sijaan kertoa otsikossa, että tämä on kirjan pohjalta laajennettu kooste. En mielelläni ryhtyisi tätä poistamaankaan, jos sen vaan voi välttää. Tämä ei tosiaan sovi mihinkään muuallekaan siirrettäväksi. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 5. joulukuuta 2015 kello 12.59 (UTC)
::Toisaalta tänne saa tallentaa tekijänoikeuden haltijan luvalla (eli lisenssillä CC-BY-SA 3.0/4.0) teoksia. Nythän voimme antaa itsemme ymmärtää, että jos aineisto on Alexius Manfeltin tekemä, hän on antanut luvan, ja myös Jukka Kemppisen kommentti antaa ymmärtää, että hänenkään puolesta ei ole estettä sille, että aineisto on täällä. Vaikka tänne ei saakaan tallentaa suoraan omia julkaisemattomia tekstejä, tässä tapauksessa yhteisö voisi varmaankin tehdä poikkeuksen, koska aineisto on ollut täällä vuodesta 2007 saakka. Sitten pitäisi vain yrittää poistaa viittaukset kirjaan KK-oli 1961 ja sen tekijöihin, ja sen sijaan kertoa otsikossa, että tämä on kirjan pohjalta laajennettu kooste. En mielelläni ryhtyisi tätä poistamaankaan, jos sen vaan voi välttää. Tämä ei tosiaan sovi mihinkään muuallekaan siirrettäväksi. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 5. joulukuuta 2015 kello 12.59 (UTC)

:::Suonette anteeksi tämän vastausviiveen, sillä palaamiseni on hyvin toisaikaista ja hyvin hitaasti tapahtuvaa. Keskustelu tuosta kyse esillä olevasta tekstistä on mielenkiintoinen ja olen nyt yrittänyt muistella asiaa, eli miten se kaikki tapahtui ja miten teksti pääsi esiin. Kuitenkin voin vain pahoitella, että muistikuvani asiasta ovat hyvin olemattomat. Muistan jotenkin asian tuleen minulle, vaan en sen yksityiskohtia. En pistä lainkaan vastaan sen poistamista, miksi vastustaisin? Tietenkin tekstissä voi olla lyöntivirheitä, sillä ne ovat olleet minulle tyypillisiä koko aiemman täällä oloni ajan. Kuten ovat nytkin. Suomen kielen uudelleen oppiminen vieraana kielenä on vain totaalisen vaikeaa ja olen hyväksynyt se, että se ei koskaan enää palaudu vuoden 2000 tasolle. Valitan suuresti aiheuttamaani vaivaa tai ongelmaa, se ei ole ollut tarkoitukseni. Ystävällisyydellä teidän - [[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Alexius Manfelt|keskustelu]])


== Wikiaineiston nimi vaihtoon/Wikisource ==
== Wikiaineiston nimi vaihtoon/Wikisource ==

Versio 19. joulukuuta 2015 kello 05.46

Ernst Ludwig Kirchner:
Davoser Cafe (1928)

Tällä sivulla keskustellaan Wikiaineistosta. Lisää kysymyksesi alimmaiseksi ja anna aiheelle otsikko, niin saamme sivun pysymään järjestyksessä ja tulevaisuudessa uudet kysymykset on helppo havaita.


Lisää uusi aihe



Introducing the Wikimedia public policy site

Hi all,

We are excited to introduce a new Wikimedia Public Policy site. The site includes resources and position statements on access, copyright, censorship, intermediary liability, and privacy. The site explains how good public policy supports the Wikimedia projects, editors, and mission.

Visit the public policy portal: https://policy.wikimedia.org/

Please help translate the statements on Meta Wiki. You can read more on the Wikimedia blog.

Thanks,

Yana and Stephen (Talk) 2. syyskuuta 2015 kello 18.13 (UTC)[vastaa]

(Sent with the Global message delivery system)

Open call for Individual Engagement Grants

My apologies for posting this message in English. Please help translate it if you can.

Greetings! The Individual Engagement Grants program is accepting proposals until September 29th to fund new tools, community-building processes, and other experimental ideas that enhance the work of Wikimedia volunteers. Whether you need a small or large amount of funds (up to $30,000 USD), Individual Engagement Grants can support you and your team’s project development time in addition to project expenses such as materials, travel, and rental space.

Thanks,

I JethroBT (WMF), Community Resources, Wikimedia Foundation. 4. syyskuuta 2015 kello 20.52 (UTC)[vastaa]

(Opt-out Instructions) This message was sent by I JethroBT (WMF) (talk) through MediaWiki message delivery.

Painovirheiden korjaaminen

Kannattaako painovirheitä korjata? --Hartz (keskustelu) 7. syyskuuta 2015 kello 10.29 (UTC)[vastaa]

Hyvä kysymys, jota sopisi pohtia laajemminkin. Painovirheiden havaitseminen ja niiden korjaaminen on väistämättä aina omaa tulkintaa, jossa voidaan korjata oikea muoto vääräksikin. Asiakirjan eheys kärsii, jos aineiston tallentaja korjaa siitä painovirheet merkitsemättä kunnolla, mitkä hän on mieltänyt painovirheiksi ja mihin muotoon hän on tekstin muuttanut. Tänne on vastikään luotu uusi malline Pv painovirheiden korjaamista varten, jota olen kokeiluluonteisesti käyttänyt, mutta mallinetta käyttäessäni mietin, onko sen käyttäminen sittenkään hyvä asia. Mielestäni painovirheet voi korjata, jos lukijalle tuodaan esille sekä alkuperäinen teksti että korjattu muoto, jolloin lukija itse saa päätellä asioiden oikean laidan. --Pxos (keskustelu) 7. syyskuuta 2015 kello 16.49 (UTC)[vastaa]
Esimerkkejä:
  • Teksti näkyy lukijalle alkuperäisessä muodossaan, ja tallentajan korjaamat virheet on erikseen lueteltu osiossa "Huomautuksia": versio 1.
  • Teksti näkyy lukijalle korjatussa muodossa, ja alkuperäistä muotoilua ei enää saa selville huomautukissa, joissa on vain mainittu, että useita painovirheitä on korjattu. versio 2. Malline ei selkeästi kerro sitä muotoa, joka on alkuperäinen.
Saattaa olla, että tuon version 1 mukainen korjaustapa olisi täällä Wikiaineistossa parempi tapa, koska se kunnioittaa alkuperäisen tekstin eheyttä. Toisaalta tänne luotua mallinetta on toistaiseksi käytetty vain sellaisilla sivuilla, jossa tallentaja on itse muuttanut tiedostosta näkyvän tekstin "tavalliseksi tekstiksi", jolloin voi olla hyväkin, että tallentajan ratkaisut tehdään näkyviksi mallineen avulla. Luulen, että esimerkiksi käyttäjän Svallis tapa kirjoittaa hänen mielestään oikea muoto erilliseksi huomautukseksi on – sanotaanko ammattimaisempi ja myös parempi lukijoiden kannalta. --Pxos (keskustelu) 7. syyskuuta 2015 kello 17.00 (UTC)[vastaa]
Periaatteessa olisi parempi jättää painovirheet korjaamatta ja kopioida teksti uskollisesti, mutta jotenkin virheet on merkittävä, että ne erottuu oikolukuvirheistä. Mietin, että tähän on kaksi vaihtoehtoa: merkitä muutettu kohta hakasulkeilla tai lisätä sanan perään [sic]. Mielestäni ensimmäinen on parempi sen tyyppisissä teksteissä joita lisäsin, koska se sujuvoittaa lukemista, mutta merkinnästä kuitenkin näkee, että tekstiä on lisätty tai korjattu. Alkuperäinen muoto on myös nähtävissä/palautettavissa. Alaviitetapa on hyvä, mutta lisättyjen ja alkuperäisten alaviitteitten välille pitäisi tehdä selvä ero. Pv-mallinetta voisi käyttää myös niin, että siihen kirjoitetaan virheellinen sana ja korjattu sana:
Mies {{pv|astui|asui}}, näet, kolonian toisessa päässä.
tai
Mies {{pv|as|t||ui}}, näet, kolonian toisessa päässä.
Jolloin koko sanan saisi lisättyä automaattisesti alaviitteeseen.--Hunsvotti (keskustelu) 7. syyskuuta 2015 kello 20.10 (UTC)[vastaa]
Miten olisi sellaisen tavan käyttäminen, että lisättyjen alaviitteiden otsikkona käytettäisiin "Lisätyt alaviitteet" tai "Tallennuksessa lisätyt alaviitteet"? - Svallis (keskustelu) 8. syyskuuta 2015 kello 12.35 (UTC)[vastaa]
Olen itse korjannut ilmeiset painovirheet, mutta jos olen ollut epävarma siitä, onko kyseessä painovirhe, olen jättänyt ne ennalleen. Perusteluni siihen on se, ettei ilmeisten painovirheiden säilyttäminen tai erityisesti merkitseminen tuo kai juuri kenellekään lukijalle lisäarvoa. Lähinnä kai siitä olisi hyötyä vain, jos tutkitaan painovirheitä, eivätkä ehkä täällä uudelleen julkaistavat tekstit kelpaa ihan sellaiseksi materiaaliksi. Muutenkaan painovirheitä ei taideta juuri merkitä uudelleenjulkaisuihin, kenties kriittiset editiot pois lukien.
Toisaalta toki jos joku haluaa painovirheitä erikseen merkitä, ei siitä kai haittaakaan ole, jos painovirheet ovat piilotettuina lukijaa häiritsemästä. Velvoittavaksi normiksi niiden merkitseminen ei minusta kuitenkaan käy. – Nysalor (keskustelu) 9. syyskuuta 2015 kello 20.49 (UTC)[vastaa]
Tein tätä varten sivun alalaitaan lisättävän laatikon, johon viitteet voi lisätä. Samalla saa edellisen ja seuraavan sivun linkit lisättyä, joka on muutenkin tarpeellista pitkillä sivuilla. Esim. sivulla Kirjeitä_Afrikasta/8. --Hunsvotti (keskustelu) 13. syyskuuta 2015 kello 13.57 (UTC)[vastaa]
Toinen versio, joka lisää korjauksen alaviitteeksi. Tässä on se ärsyttävä piirre, että viittestä ei tiedä onko se kirjoitusvirheestä vai jostain "tärkeämmästä" asiasta ja virhettä paisutellaan. Esim. sivulla Kirjeitä_Afrikasta/8. Erityisesti kohta, jossa toinen sulkumerkki puuttuu. Kolmas tapa ja mielestäni paras tapa olisi korjatun tekstin lisääminen tekstin sekaan hakasulkeisiin ja viitelinkki siihen kiinni niin, että viitteestä näkee että se koskee painovirhettä, mutta sen voi halutessaan tarkistaa. --Hunsvotti (keskustelu) 13. syyskuuta 2015 kello 13.57 (UTC)[vastaa]
Jos analysoidaan virheitä yleensä (eikä ainoastaan painovirheitä), niin voihan täällä olevassa tekstissä olla kolmen eri tyypin – sanotaanko virhevaikutelmia:
  • 1) Varsinaiset painovirheet (alkuperäiset kirjoitusvirheet), missä lähdetekstissä itsessään on ilmeinen painovirhe, jonka tekstin tallentaja on merkinnyt esille selkeästi jollain tavalla tai sitten korjannut suoraan tallennettuun tekstiin ilmoittamatta asiasta lainkaan.
  • Alakohta 1 a) Lähdetekstin kirjoitusasussa on painovirhe, ja tulkinta siitä on oikea (kehittäminen pro kekittäminen). Korjaus on oikea.
  • Alakohta 1 b) Lähdetekstin kirjoitusasu on oikea, mutta tallentaja on virheellisesti tulkinnut sen kirjoitusvirheeksi (arkkiatri pro arkkiateri). Korjaus on väärä.
  • 2) Tallennusvirheet (jälkiperäiset kirjoitusvirheet), missä lähdeteksti on muuttunut tallennusvaiheessa toiseen muotoon. Tällaista tallentaja ei tietenkään merkitse millään tavalla, koska hän ei ole huomannut itse tekemäänsä tallennusvirhettä. Lukija jää miettimään, mistä virhe on tullut. Esimerkkinä kirjoitusasu "luutnatti", jota ei ollut merkitty virheeksi.
  • 3) Virheiltä vaikuttavat sanat, missä tallennusasu on aivan oikea, mutta kielen muuttumisen vuoksi lukija voi mieltää oudon muodon kirjoitusvirheeksi ja korjata sen. Esimerkkinä paljo_ pro paljon versiossa sivulla Filosofiset mietelmät.... Lukija on kuvitellut, että kyseessä saattaa olla yllä kuvattu tyypin 1 tai 2 virhe, vaikka muoto on virheetön.
Koska Wikiaineisto ei ole tietosanakirja, jonka artikkeleja voi vapaasti muokata, vaan täällä pyritään uskollisesti jäljentämään alkuperäinen tekstisisältö (fac simile), pitäisi oikeastaan sopia yhtenäiset linjat eri virheiden merkitsemiselle. En tällä hetkellä enää ilman varauksia kannata sitä menettelytapaa, että tekstin tallentaja voisi – pelkästään oman tulkintansa mukaisesti – valita "ilmeiset painovirheet" ja korjata ne kertomatta asiasta lukijalle lainkaan, vaikka olen itsekin toiminut juuri tuolla, sinänsä luonnolliselta vaikuttavalla tavalla monta kertaa.
Asian voisi myös muotoilla niin, että kyseessä on kaksi eri tapaa tallentaa tekstiä: uskollinen jäljentäjä tai kustannustoimittaja. Jäljentäjä pyrkii tuomaan tekstin sellaisenaan tänne ja ilmoittamaan kaikki tekemänsä muutokset, kun taas kustannustoimittaja pyrkii korjaamaan virheet ja esittämään tekstin lukijoille parhaaksi katsomassaan muodossa. Asiaa hankaloittaa se, että tuskin kukaan edustaa puhtaasti kumpaakaan "arkkityyppiä" vaan toimii tilanteen mukaan eri tavoin. Uskaliaasti kuitenkin yllä olevasta keskustelusta ja käyttäjien toiminnasta teen rohkean päätelmän, että Svallis edustaa tyyppiä uskollinen jäljentäjä, ja Nysalor on ennemminkin kustannustoimittaja. Kumpikaan menettelytapa ei ole itsessään, lähtökohdiltaan, väärä tai oikea. Kysymys onkin lähinnä siitä, miten asiat esitetään tekstin lukijoille ja mikä valta heille annetaan tehdä asiasta omaa tulkintaa.
--Pxos (keskustelu) 10. syyskuuta 2015 kello 09.16 (UTC)[vastaa]
Addendum: Voisi muuten ottaa selville, miten toinen aineistonkeruusivusto, Projekt Runeberg toimii. Sielläkin kannustetaan oikolukemaan tallennettu teksti, mutta olen kuvitellut, että oikoluvulla pyritään vain siihen, että tallennettu teksti vastaa identtisenä lähdeteoksen tekstiä, eikä oikoluvussa ruveta korjaamaan tulkittuja kirjoitusvirheitä. --Pxos (keskustelu) 10. syyskuuta 2015 kello 09.33 (UTC)[vastaa]
Ihan kiinnostavaa analyysiä. Minusta meidän olisi hyvä pohtia myös sitä, mitä tarkoitusta varten tänne tekstejä lisätään. Tulevatko tekstit tieteelliseen käyttöön? Tavallisille lukijoille? Vai mihin?
Tyypistä uskollinen jäljentäjä hyvä esimerkki ovat Kotuksen Kaino-tietokannan tekstikorpukset, jotka on jäljennetty uskollisesti ja kirjoitusvirheet merkitty näkyviin, onpa aineistoa jopa muokattu niin, että sitä on helpompi käsitellä koneellisesti. Kappalejaot ja muotoilut ovat tosin kadonneet, joten siinä mielessä tuokaan ei ole aivan uskollista jäljennystä. Mutta tarkoitus on tosiaan tarjota autenttista aineistoa tieteelliseen käyttöön, ja tuollainen tarkkuus voi tosiaan olla hyödyksi tieteellisessä tutkimuksessa.
Jossakin määrin tuon lähestymistavan voi rinnastaa myös kriittisiin editioihin, joskin niihin on tapana lisätä vielä enemmän selityksiä kuin kukaan täällä on tehnyt. Kriittiset editiot pyrkivät avaamaan tekstiä vielä laajemmin kuin kertomaan painovirheistä eli selittämään tekstin lukijalle mahdollisesti outoja merkityksiä ja syntykontekstia. Lujalle annetaan valta nähdä, mitä merkityksiä teoksen kohdat ovat voineet aikalaislukijoille antaa. Käännöksissä voidaan hiukan samalla tavalla selittää kääntäjän tulkintoja esimerkiksi alaviitteissä, mutta ainakaan populaareissa käännöksissä se ei taida olla kovin yleistä, koska runsaat alaviitteet voivat hankaloittaa lukemista.
Kustannustoimittaja-lähestymistapaa – vaikka se onkin ehkä vähän huonosti kuvaava, koska kustannustoimittaja tekee tai ainakin ehdottaa yleensä paljon rajumpia muutoksia kuin pelkkiä kirjoitusvirheiden korjaamisia – noudatetaan käsittääkseni useimmissa uudelleenjulkaisuissa, esimerkiksi kirjan uusissa painoksissa, joihin on vain painovirheet korjattu. Vaikkapa romaanien uusissa painoksissa ei ole tapana merkitä tai muutenkaan ilmaista painovirheiden korjaamista, tuskinpa tieteellisten tekstienkään. Toki suurista muutoksista saatetaan kertoa esipuheessa. Painovirheiden ilmaisemisen ei kai katsota palvelevan lukijaa millään tavoin.
Tästä edellä mainitusta lähestymistavasta hyvä esimerkki on Gutenberg-projekti, jossa ainakin minun siellä ollessani aikoinaan aktiivina ilmeiset korjattiin tarvitsematta merkitä asiaa erityisesti näkyviin. Projektille aineistoa tuottavassa Distributed Proofreaders -projektissa painovirheestä laitettiin huomautus, mutta se oli lähinnä tekstin valmiiksi toimittavalle henkilölle vain selitys, miksi jokin kohta oli eri tavalla kuin alkuperäisessä tekstissä. Toimitusvaiheessa huomautukset käytiin läpi ja poistettiin.
Minulla ei ole sinänsä mitään sitä vastaan, että tänne voi lisätä molemmilla tavoilla tehtyjä tekstejä. Jotkut haluavat pakertaa mahdollisimman tarkkoja näköisjulkaisuja ja ottaa jopa alkuperäiset skannaukset rinnalle, kun taas toiset tyytyvät vähäisempään näköisyyteen. Jollemme ryhdy vaatimaan kaikista teksteistä tänne alkuperäisiä skannauksia ja käymään niitä kaikkia läpi, ei ole realistista vaatia myöskään aidon alkuasun noudattamista tai painovirheiden merkitsemistä, koska ilman skannausta niistä ei tiedä kukaan muu kuin lisääjä itse, jollei sitten joku ryhdy penkomaan alkuperäislähteitä itse esiin. Antaa kaikkein kukkien kukkia.
Oma lukunsa ovat toki täällä olevat vähäiset muunkielisten tekstien käännökset, joiden näköisyydestä ja autenttisuudesta suhteessa alkutekstiin voisi varmasti taittaa loputtomasti peistä. Ja siitä, pitäisikö niihinkin merkitä mahdolliset alkutekstien painovirheet. :)
Olen käyttänyt Wikiaineiston tekstejä vetämälläni yliopiston realismikurssilla, koska ne ovat tätä kautta helposti saatavilla ja toisaalta helpommassa lukumuodossa kuin fraktuuralla painetut ja joskus aika haalistuneet kuvamuodossa olevat ja hankalasti löydettävät sanomalehtien artikkelit. Tällaisessa käytössä painovirheiden merkitsemättömyydellä ei ole mitään merkitystä. Ihan vastaavalla tavalla realismin klassikoiden uusista painoksista on saatettu korjata vanhoja painovirheitä, eikä se tee niitä vähemmän käyttökelpoiseksi, kun kyse on tekstin sisällöstä eikä sanatason lingvistisestä analyysistä.
Tietysti täällä olisi mahdollista laatia jonkinlaiset standardit, joilla voidaan erottaa, kuinka tarkkaa jäljittelyä mikäkin teksti noudattaa ja ilmaistaanko painovirheet tai muut poikkeukset alkuperäisestä ilmiasusta. Jos sellaisista katsotaan olevan iloa. Silloin tieteellisen tason tarkkuutta kaipaava voisi hakea vain ne tekstit, jotka vastaavat hänen tarpeitaan. – Nysalor (keskustelu) 10. syyskuuta 2015 kello 20.09 (UTC)[vastaa]
Yksi ongelma tässä on se, että tekstin käyttöä rajoitetaan "turhaan". Jos tekstiä haluaa käyttää esimerkkinä jonkin sanan vanhasta tai murteellisesta muodosta vaikka wikisanakirjassa, olisi hyvä, että siitä tietäisi ettei juuri oleellinen sana ole muuttunut. Kirjoitusvirheet voi sitten ihan hyvin korjata. Esimerkkinä mahdollisista ongelmista sivulla Ote_Amurin_maalta_tulleesta_kirjeestä käytetään sanaa kaupunti, jos se olisi esiintynyt tekstissä vain kerran olisin korjannut sen muotoon kaupunki, koska en ole kuullut sellaista murremuotoa ja fraktuurakirjoituksessa k ja t ovat hyvin samannäköisiä. Koska se olisi merkitty painovirheeksi, joku asiasta paremmin tietävä olisi sen helposti huomannut. --Hunsvotti (keskustelu) 13. syyskuuta 2015 kello 13.57 (UTC)[vastaa]
En ymmärtänyt Hunsvotin kommenttia juuri lainkaan, kun teksti oli niin epäselvästi kirjoitettu. Eikös siinä tuoda juuri esille tuo vaara, missä tallentaja oman kielitajunsa tai lähinnä sen puutteen vuoksi korjailee "ilmeisiä kirjoitusvirheitä" haluamiinsa muotoihin, vaikka alkuperäinen muoto olisi syytä säilyttää? Esimerkiksi tuo ylempänä mainittu "arkkiateri", joka oli vissiinkin sanan aiempi kirjoitusmuoto Suomessa. Jos kaikki painettu sana digitoitaisiin ja kirjat poltettaisiin, mutta digitoidussa aineistossa olevat, nykyihmisen havaitsemat kirjoitusvirheet "oikaistaisiin", ei olisi enää pääsyä aiempiin muotoihin. Kun tallentaja korjaa kirjoitusvirheet, hän riistää lukijalta mahdollisuuden tehdä omia päätelmiä asioista. --Pxos (keskustelu) 15. syyskuuta 2015 kello 05.12 (UTC)[vastaa]
Kaiketi Hunsvotti tarkoitti sitä, ettei painovirheiden korjaaminen estä tekstin käyttämistä vaikkapa murre-esimerkkien käyttöön. Painovirheet eivät ole tarpeen, jos halutaan ottaa täällä olevasta aineistosta esimerkkipätkiä. Itse asiassa painovirheitä ei kannata murretekstiesimerkkeihin todellakaan laittaa.
Tarve käyttää painovirheitä johonkin on aika teoreettista, tai ainakaan en ole vielä kuullut, että niitä olisi joku täällä todella tarvinnut. Kuulen mielelläni, jos niitä on oikeasti tarvittu johonkin. Toki painovirheiden tunnistaminen vaatii kielentuntemusta, ja joskus saattaa tulla vastaan epävarmoja sanoja, joita ei voi pitää ilmeisinä painovirheinä.
Kirjojen polttamista ei kai ole näköpiirissä. Sitä paitsi Kansalliskirjasto on kai ainakin mikrofilmannut kirjoja ja lehtiä tuhoutumisvaaran takia. Lehdistä on toki digitoituna aika iso määrä, ja vapaasti luettavissa olevista voi kuka tahansa tarkistaa halutessaan alkuperäisen tekstin painovirheineen. Niin teoreettista kuin se onkin. Meillä ei ole Kansalliskirjaston velvollisuutta säilyttää materiaalia mahdollisimman alkuperäisen kaltaisena, mutta toki siihen voivat halukkaat täälläkin pyrkiä. Vaikka nyt ei sitten fraktuurakirjaimia säilyttäisikään. :) – Nysalor (keskustelu) 16. syyskuuta 2015 kello 20.56 (UTC)[vastaa]

Only one week left for Individual Engagement Grant proposals!

(Apologies for using English below, please help translate if you are able.)

There is still one week left to submit Individual Engagement Grant (IEG) proposals before the September 29th deadline. If you have ideas for new tools, community-building processes, and other experimental projects that enhance the work of Wikimedia volunteers, start your proposal today! Please encourage others who have great ideas to apply as well. Support is available if you want help turning your idea into a grant request.

I JethroBT (WMF), Community Resources 22. syyskuuta 2015 kello 21.01 (UTC)[vastaa]

Reimagining WMF grants report

(My apologies for using English here, please help translate if you are able.)

Last month, we asked for community feedback on a proposal to change the structure of WMF grant programs. Thanks to the 200+ people who participated! A report on what we learned and changed based on this consultation is now available.

Come read about the findings and next steps as WMF’s Community Resources team begins to implement changes based on your feedback. Your questions and comments are welcome on the outcomes discussion page.

With thanks, I JethroBT (WMF) 28. syyskuuta 2015 kello 16.56 (UTC)[vastaa]

Työ yhteisön yhteydenpitäjänä

Tiimini on palkkaamassa uutta yhteisön yhteydenpitäjää (community liaison) työskentelemään Discovery-tiimin ja yhteisöjemme kanssa. Tiimikaverini asuvat kuudessa eri maassa, ja meidän pitää keskustella Wikimedia-käyttäjien kanssa pitkin maailmaa. Ihanteellinen ehdokas on kokenut Wikimedisti, joka osaa puhua englantia ja kirjoittaa vähintään yhdellä muulla kielellä. Jos olet kiinnostunut, lue miten hakea ja lähetä hakemuksesi niin pian kuin mahdollista. Haastattelut alkavat nyt. Jaa tämä tieto muiden yhteisön jäsenten kanssa, jotka saattavat olla kiinnostuneita. Kiitos! Whatamidoing (WMF) (keskustelu) 5. marraskuuta 2015 kello 20.08 (UTC)[vastaa]

Community Wishlist Survey

Wikimania 2016 scholarships ambassadors needed

Hello! Wikimania 2016 scholarships will soon be open; by the end of the week we'll form the committee and we need your help, see Scholarship committee for details.

If you want to carefully review nearly a thousand applications in January, you might be a perfect committee member. Otherwise, you can volunteer as "ambassador": you will observe all the committee activities, ensure that people from your language or project manage to apply for a scholarship, translate scholarship applications written in your language to English and so on. Ambassadors are allowed to ask for a scholarship, unlike committee members.

Wikimania 2016 scholarships subteam 10. marraskuuta 2015 kello 10.48 (UTC)

Harassment consultation

Please help translate to your language

The Community Advocacy team the Wikimedia Foundation has opened a consultation on the topic of harassment on Meta. The consultation period is intended to run for one month from today, November 16, and end on December 17. Please share your thoughts there on harassment-related issues facing our communities and potential solutions. (Note: this consultation is not intended to evaluate specific cases of harassment, but rather to discuss the problem of harassment itself.)

Regards, Community Advocacy, Wikimedia Foundation

Ylläpitäjien oikeuksien poistokäytäntö

Äänestys on päättynyt ja käytäntö on tullut hyväksytyksi. --Pxos (keskustelu) 18. joulukuuta 2015 kello 20.32 (UTC)[vastaa]

Käyttäjien äänioikeus

Lopputulos

Mielipidetiedustelu on päättynyt 3. joulukuuta 2015, ja tuloksena on seuraava muotoilu, jota samalla on myös eniten kannatettu (2/3):

  • Wikiaineistossa saavat äänestää vain sellaiset rekisteröityneet käyttäjätunnukset,
    • joiden ikä äänestyksen alkamishetkellä on yksi kuukausi (eli 30 päivää) ja
    • jotka ovat tehneet kaksikymmentäviisi (25) muokkausta pääavaruuden sivuihin ennen äänestyksen alkamista.

Tuon pohjalta luon käytäntösivun äänioikeudesta, koska asia on yhteisöllisesi päätetty. --Pxos (keskustelu) 3. joulukuuta 2015 kello 14.39 (UTC)[vastaa]

This is a message regarding the proposed 2015 Free Bassel banner. Translations are available.

Hi everyone,

This is to inform all Wikimedia contributors that a straw poll seeking your involvement has just been started on Meta-Wiki.

As some of your might be aware, a small group of Wikimedia volunteers have proposed a banner campaign informing Wikipedia readers about the urgent situation of our fellow Wikipedian, open source software developer and Creative Commons activist, Bassel Khartabil. An exemplary banner and an explanatory page have now been prepared, and translated into about half a dozen languages by volunteer translators.

We are seeking your involvement to decide if the global Wikimedia community approves starting a banner campaign asking Wikipedia readers to call on the Syrian government to release Bassel from prison. We understand that a campaign like this would be unprecedented in Wikipedia's history, which is why we're seeking the widest possible consensus among the community.

Given Bassel's urgent situation and the resulting tight schedule, we ask everyone to get involved with the poll and the discussion to the widest possible extent, and to promote it among your communities as soon as possible.

(Apologies for writing in English; please kindly translate this message into your own language.)

Thank you for your participation!

Posted by the MediaWiki message delivery 21:47, 25 November 2015 (UTC) • TranslateGet help

Community Wishlist Survey

MediaWiki message delivery (keskustelu) 1. joulukuuta 2015 kello 14.38 (UTC)[vastaa]

Kuka kukin oli – onko väärennös?

Svallis huomasi, että tänne Alexius Manfeltin aikanaan tallentama tietokanta Kuka kukin oli ei vastaa lähdeteosta. Sen osassa T on henkilötietoja ihmisistä, joita ei ole lähdekirjassa mainittu ollenkaan. Mistä tässä on kysymys? Täällä aineiston pitäisi vastata täysin lähdekirjan tietoja. Kysytään asiaa ensin aineiston tallentajalta, ja ruvetaan sitten miettimään, mitä pitäisi tehdä noille sivuille. --Pxos (keskustelu) 3. joulukuuta 2015 kello 14.01 (UTC)[vastaa]

Asiaan liittyy myös sekavan oloinen Jukka Kemppisen myöhemmin kirjoittama kommentti sivulla Keskustelu:Kuka kukin oli. Hän puhuu siinä alkuperäistekstin toimittamisesta tänne (vuonna 2009) vaikka sivut on tallentanut tunnus Alexius Manfelt (vuonna 2007). --Pxos (keskustelu) 3. joulukuuta 2015 kello 14.20 (UTC)[vastaa]

Tämä kysymys tietysti laajenee heti siihen, että pitääkö mikään tunnuksen Alexius Manfelt tänne tallentama teksti yhtä lähteen kanssa. Pahimmassa tapauksessa voidaan joutua poistamaan kaikki tunnuksen tänne tallentama aineisto kokonaan, jos siihen ei voida luottaa. Jos tekstiä on paranneltu itse, niin se ei kuulu tänne lainkaan. --Pxos (keskustelu) 3. joulukuuta 2015 kello 14.26 (UTC)[vastaa]

Mihin versioon sitä vertaatte? Keskustelusivun vuosi 1907 ei voi pitää paikkaansa, koska Tannerkin on merkitty kuolleeksi (19)66. Jukka Kemppisellä ei myöskään ole yhtään muuta muokkausta. Runebergistä löytyvä vuoden 1954 versio sisältää Tannerin[1], muttei ole täysin sama teksti. 1978 vuoden versio[2] ei enää sisällä Tanneria. --Hunsvotti (keskustelu) 3. joulukuuta 2015 kello 14.50 (UTC)[vastaa]
Kyseessä ei ole Kuka kukin on, vaan erillinen teos "Kuka kukin oli" vuodelta 1961. Tämä on Wikiaineisto eikä täällä saa tehdä yhdistelmäteoksia lähteistä omin päin vaan tänne jäljennetään lähde sellaisena kuin se on. Jos Alexius Manfelt on itse koostanut tietokannan tänne eri lähteistä ja itse nimennyt sen "Kuka kukin oli" ikäänkuin oman tutkimuksensa tuotokseksi, se ei sovi tähän projektiin. Se pitäisi sitten siirtää ilmeisesti Wikikirjastoon, mutta en ole varma. --Pxos (keskustelu) 3. joulukuuta 2015 kello 14.57 (UTC)[vastaa]
Alexius Manfeltin vastaus tiedusteluun löytyi, koska hän oli vastannut kysyjän sivulle: Keskustelu_käyttäjästä:80.223.125.28#Kuka_kukin_oli. Siispä tietokannan on koostanut Jukka Kemppinen itse, ja todennäköisesti Jukka Kemppinen on tehnyt aivan oman tietokannan, johon hän on yhdistänyt tietoja eri lähteistä. Kyseessä ei suinkaan ole kirjan "Kuka kukin oli" jäljentäminen tänne vaan Jukka Kemppisen oma teos. --Pxos (keskustelu) 3. joulukuuta 2015 kello 15.02 (UTC) Lisäys: Tuo selittää Kemppisen virkkeen: "Voin kirjoittaa uuden esipuheen, jolla toimittajien laatima korvataan.". --Pxos (keskustelu) 3. joulukuuta 2015 kello 15.08 (UTC)[vastaa]
Tämä vyyhti sai alkunsa siitä, kun Pxos pyysi vertaamaan IP:n tekemää muokkausta lähdeteokseen. Muokkaus koski Väinö Alfred Tanneria, mutta en löytänyt hänestä tietoja Kuka kukin oli -kirjasta. Hänen kuolinvuodekseen ilmoitetaan wikiaineistossa 1966, mutta kirja on painettu 1961. Fennica-tietokanta ei tunne kirjasta kuin vuoden 1961 painoksen. Selasin nimiä T-kirjaimen alusta ja kirjasta puuttuvat Juho Erkinpoika Takanen, Uuno Kristian Takki, Martti Olavi Talvela, Paavo Juho Talvela jne., vaikka ne löytyvät wikiaineistosta. Voin huomenna vertailla wikiaineiston tekstiä ja kirjaa muistakin kohdista niin selviää paremmin miten laajoja erot ovat. Jos koko wikiaineiston teksti pitää verrata lähdekirjaan, niin se on valtava työ, sillä tekstiä on paljon. - Svallis (keskustelu) 3. joulukuuta 2015 kello 16.23 (UTC)[vastaa]
En usko, että pitää verrata koko teosta. Tässä vähäisessä "esitutkinnassa" on jo syytä epäillä, että kyseessä on Jukka Kemppisen itse koostama tietokanta suomalaisista henkilöistä, joka on rakennettu kirjan "KK-oli 1961" pohjalle omana työnä. Kemppinen on muun muassa väitöskirjaansa "Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot" tehnyt itse omia tietokantoja eri henkilöistä, minkä hän myös antaa ymmärtää kirjan lähdeluettelossa tai sitten tekstin alaviitteissä. Tuon väitöskirjan lähteenä on lukuisia Kuka kukin on -teoksia vuosilt 1954–1990 ja myös "Kuka kukin oli". On aivan todennäköistä, että Kemppinen on itse valmistanut oman teoksen, jonka hän on lähettänyt tunnuksen Alexius Manfelt takana olevalle ihmiselle. Sitten Alexius Manfelt on tallentanut Kemppisen tietokannan tänne sellaisena, kuin hän on sen saanut aikanaan. Jos tämä olettamukseni pitää paikkansa, on päätettävä, mitä ihmettä tietokannalle oikein tehdään. Ei se ainakaan voi olla täällä teeskennellen olevansa kirjan "Kuka kukin oli 1961" jäljennös. --Pxos (keskustelu) 3. joulukuuta 2015 kello 16.41 (UTC)[vastaa]
Lähetin nyt Wikiaineiston kautta sähköpostia tunnukselle Jukka Kemppinen~fiwikisource. En usko, että sähköposti enää toimii, mutta kokeiltu on kumminkin. Saisihan äijään yhteyden kenties hänen bloginsakin kautta, mutta ei viitsi tehdä tästä isoa numeroa. --Pxos (keskustelu) 3. joulukuuta 2015 kello 16.50 (UTC)[vastaa]
Nyt en oikein ymmärrä, miten vastauksen Keskustelu_käyttäjästä:80.223.125.28#Kuka_kukin_oli perusteella voisi päätellä, että Kemppinen on koostanut teoksen itse. Päin vastoin, Manfelthän sanoo, että tiedot olisi skannattu suoraan kirjasta. Kemppisen kommentti kirjan esipuheeseen Keskustelu:Kuka kukin oli liittynee siihen, että esipuhe voi olla tekijänoikeuslain tarkoittama teos, vaikka muu osa teoksesta olisikin luetteloa. Muistaisin ihan, että tästä olisi keskusteltu joskus jossakin, mutten löydä nyt tähän hätään sitä keskustelua.
Sen sijaan jos tosiaan teksti ei Kemppisen väitteestä huolimatta vastaa alkuperäistekstiä, se lienee Kemppisen itse muokkaamaa ja siten sellaisena tänne sopimaton. Jos teoksesta poikkeavat tiedot ovat laajoja ja alun perinkin tänne laitetussa tekstissä, lienee teksti syytä poistaa tai siirtää muualle. Asiaa voisi toki suoraan kysyä Kemppiseltäkin, jos joku jaksaa sen tehdä. Luulisi hänen olevan kiinnostunut tekstin kohtalosta. – Nysalor (keskustelu) 3. joulukuuta 2015 kello 21.28 (UTC)[vastaa]
No vaikka A.M. sanoo, että teksti on skannattu kirjasta, ja Kemppinen väittää, että kyseessä on alkuperäisteksti, Svallis on kuitenkin huomannut, että näin ei ole. Siispä joku on lisännyt aineistoon runsaasti henkilötietoja, joita ei ole lähteessä. Sinänsä harmi, koska tuo on ollut hyödyllinen tietokanta ja sitä on käytetty lähteenä Wikipediassakin. Voisi yrittää kaivaa porsaanreikää, josta tämä mahtuisi säilymään täällä jollain tavalla, vaikkapa karsitussa muodossa. Tosin karsimisessa on valtaisa työ, jota tuskin kukaan jaksaa tehdä. --Pxos (keskustelu) 4. joulukuuta 2015 kello 05.33 (UTC)[vastaa]
Kirjoitin Kemppisen blogiin kommentin, jossa pyysin häntä tulemaan tänne keskustelemaan. Kommentit julkaistaan hyväksymisen jälkeen, joten luultavasti Kemppinen saa asian tiedoksi sitä kautta. Toivottavasti hänestä kuullaan pian. --Pxos (keskustelu) 4. joulukuuta 2015 kello 05.54 (UTC)[vastaa]

A-kirjaimen ensimmäinen kirjasta puuttuva henkilö on Väinö Jeremias Ahla, jonka kuolinvuodeksi wikiaineisto ilmoittaa 1977, kun kirja on painettu 1961. Eräs huomaamani eroavuus on se, että wikiaineistossa käytetään kuolinvuosista muotoa 11, kun kirjassa merkitään 1911. Sitten esimerkiksi Viktor Reinhold Ek'iltä puuttuu kuolinvuosi kokonaan, kun kirjassa vuodeksi ilmoitetaan 1922. Karl Selim Ragnar Ekelundin kuolinpäiväksi on wikiaineistossa merkitty S. VI. 6, kun taas kirjassa lukee 8. VI. 1960. Tulee mieleen, että alkuteksti on luettu koneellisesti ja siinä on tullut virheitä. Kohtuullisen pieni työ olisi etsiä ja poistaa wikiaineistosta kirjasta puuttuvat henkilöt, mutta jotta tekstin oikeellisuuteen voisi luottaa, se pitäisi käydä merkki merkiltä läpi. Se on valtava työ, sillä kirjassa on 593 sivua. - Svallis (keskustelu) 4. joulukuuta 2015 kello 12.45 (UTC)[vastaa]

Kirja on joka tapauksessa poistettava Wikiaineistosta, jos Kemppisen tai kuka sen sitten onkin koonnut, kirjaa ei ole muualla julkaistu. Jos on julkaistu se kannattaa korjata vasta sitten kun teos löytyy, muuten sen voi siirtää Wikikirjastoon sellaisenaan ja joku voi sitä siellä jatkaa, jos haluaa. Jos kirjaa alkaa pikku hiljaa muuttamaan alusta päin saa siitä virheellisen kuvan, että Wikiaineiston kirja vastaa 1961 vuoden kirjaa. Ja yhdelle henkilölle siinä on niin paljon työtä että se luultavasti jää lopulta kesken. Ehdotan, että nykyinen versio siirretään johonkin talteen pois artikkeliavaruudesta ja ne sivut tai kohdat, joita on käytetty Wikipediassa lähteinä tarkistetaan ensin ja siirretään takaisin artikkeliin. --Hunsvotti (keskustelu) 4. joulukuuta 2015 kello 15.20 (UTC)[vastaa]
Jos siirretään Wikikirjastoon, sivu pitäisi siirtää sinne import-toiminnolla, joka säilyttää muokkaushistorian. Import ei toimi Wikikirjastossa, joten se pitäisi ensin saada Phabricatorissa pyydettyä. Sitten pitäisi Wikikirjastossa olla ylläpitäjä, joka osaa tuoda sivun historian oikein eikä väärin. Lisäksi olisi hyvä, jos aineistoa muokanneet tunnukset löytyisivät myös Wikikirjastosta. On sen verran hankalaa, että ei kannata vielä ajatellakaan. --Pxos (keskustelu) 4. joulukuuta 2015 kello 15.58 (UTC)[vastaa]
Koska Wikikirjastossa prosessi saattaa kestää kauan tai olla kokonaan toteutumatta ja koska Kuka kukin oli -sivuihin on linkkejä Wikipediasta ja kenties muualta Internetistä, ehdotan, että sivut säilytetään omalla paikallaan toistaiseksi siirtämättä niitä minnekään ainakin siihen saakka, kunnes on selvitetty, kuinka paljon haittaa niiden siirtämisestä aiheutuu. Muokkaushistoriaa ei voi tuhota, joten sisäinen siirto jonnekin Manfeltin alasivuiksi onnistuisi vaikka heti, mutta se saattaa rikkoa linkkejä muualla. Kylläpä tästä tulikin ikävä juttu. --Pxos (keskustelu) 5. joulukuuta 2015 kello 09.38 (UTC)[vastaa]
Wikipediassa on reilu 400 linkkiä kirjaan[3][4]. --Hunsvotti (keskustelu) 5. joulukuuta 2015 kello 12.18 (UTC)[vastaa]
Eikä Wikikirjasto edes taida olla oikea paikka tälle, koska "Wikikirjaston kirjat ovat ilmaisia ja vapaan lisenssin alaisia. Lisenssi antaa käyttäjälle oikeuden muokata materiaalia haluamallaan tavalla". Wikikirjastoon halutaan oppikirjoja ja opaskirjoja, joita käyttäjät itse ovat kirjoittaneet ja joita kaikki saavat muokata. Tässä on kyse itse tehdystä luettelosta, jota ei välttämättä pitäisi muiden juuri muokata ja joka ei suinkaan ole mikään oppikirja. Wikikirjaston suomenkielinen nimi on hämäävä, koska se ei ole mikään kirjasto. --Pxos (keskustelu) 5. joulukuuta 2015 kello 11.05 (UTC)[vastaa]
Toisaalta tänne saa tallentaa tekijänoikeuden haltijan luvalla (eli lisenssillä CC-BY-SA 3.0/4.0) teoksia. Nythän voimme antaa itsemme ymmärtää, että jos aineisto on Alexius Manfeltin tekemä, hän on antanut luvan, ja myös Jukka Kemppisen kommentti antaa ymmärtää, että hänenkään puolesta ei ole estettä sille, että aineisto on täällä. Vaikka tänne ei saakaan tallentaa suoraan omia julkaisemattomia tekstejä, tässä tapauksessa yhteisö voisi varmaankin tehdä poikkeuksen, koska aineisto on ollut täällä vuodesta 2007 saakka. Sitten pitäisi vain yrittää poistaa viittaukset kirjaan KK-oli 1961 ja sen tekijöihin, ja sen sijaan kertoa otsikossa, että tämä on kirjan pohjalta laajennettu kooste. En mielelläni ryhtyisi tätä poistamaankaan, jos sen vaan voi välttää. Tämä ei tosiaan sovi mihinkään muuallekaan siirrettäväksi. --Pxos (keskustelu) 5. joulukuuta 2015 kello 12.59 (UTC)[vastaa]
Suonette anteeksi tämän vastausviiveen, sillä palaamiseni on hyvin toisaikaista ja hyvin hitaasti tapahtuvaa. Keskustelu tuosta kyse esillä olevasta tekstistä on mielenkiintoinen ja olen nyt yrittänyt muistella asiaa, eli miten se kaikki tapahtui ja miten teksti pääsi esiin. Kuitenkin voin vain pahoitella, että muistikuvani asiasta ovat hyvin olemattomat. Muistan jotenkin asian tuleen minulle, vaan en sen yksityiskohtia. En pistä lainkaan vastaan sen poistamista, miksi vastustaisin? Tietenkin tekstissä voi olla lyöntivirheitä, sillä ne ovat olleet minulle tyypillisiä koko aiemman täällä oloni ajan. Kuten ovat nytkin. Suomen kielen uudelleen oppiminen vieraana kielenä on vain totaalisen vaikeaa ja olen hyväksynyt se, että se ei koskaan enää palaudu vuoden 2000 tasolle. Valitan suuresti aiheuttamaani vaivaa tai ongelmaa, se ei ole ollut tarkoitukseni. Ystävällisyydellä teidän - Alexius Manfelt (keskustelu)

Wikiaineiston nimi vaihtoon/Wikisource

Wikiaineiston nimi pitäisi vaihtaa, koska alkuperäinen englanninkielinen nimi on Wikisource. Wikiaineisto ei vastaa ollenkaan nimeä Wikisource, joten asialle pitää tehdä jotain. Jokaisessa wikissä on wikiaineistoa, joten nimi anna edes minkäänlaista kuvaa tämän wikin sisällöstä. --Intoavia ehdotuksia (keskustelu) 9. joulukuuta 2015 kello 16.59 (UTC)[vastaa]

Tähän nimeen lienee päädytty, koska suora käännös englannista Wikilähde kuulostaisi kai vielä älyttömämmältä eikä toisaalta avaisi kai projektin sisältöäkään järin hyvin. Erilaisia lähdeaineistoja (”source material”) tänne lisätään, joten sana ”aineisto” sentään jossakin määrin kuvaa sisältöä. Erikielisten sisarprojektien ei tarvitse olla sanatarkkoja käännöksiä. Voi toki ehdottaa jotakin uutta iskevää nimeä, jos sellaisen keksit, jolloin yhteisö voi keskustella ehdotuksesta. – Nysalor (keskustelu) 9. joulukuuta 2015 kello 19.54 (UTC)[vastaa]

This is a message from the Wikimedia Foundation. Translations are available.

As many of you know, January 15 is Wikipedia’s 15th Birthday!

People around the world are getting involved in the celebration and have started adding their events on Meta Page. While we are celebrating Wikipedia's birthday, we hope that all projects and affiliates will be able to utilize this celebration to raise awareness of our community's efforts.

Haven’t started planning? Don’t worry, there’s lots of ways to get involved. Here are some ideas:

Everything is linked on the Wikipedia 15 Meta page. You’ll find a set of ten data visualization works that you can show at your events, and a list of all the Wikipedia 15 logos that community members have already designed.

If you have any questions, please contact Zachary McCune or Joe Sutherland.

Thanks and Happy nearly Wikipedia 15!
-The Wikimedia Foundation Communications team

Posted by the MediaWiki message delivery, 18. joulukuuta 2015 kello 20.58 (UTC)Please help translate to your languageOhje[vastaa]