Keskustelu käyttäjästä:Pxos

Tekijänoikeudesta

(Kaarlo Kairan lausunnosta)

Perustuslakivaliokunnan sotasyyllisyyslakiehdotuksesta antaman mietinnön (n:o 40/1945) liitteenä on Kaarlo Kairan (1886 - 1966) lausunto asiasta. Kaira oli valtiosääntöoikeuden ynnä kansainvälisen oikeuden professori Helsingin yliopistossa. Osaatko sanoa voiko Kairan lausunnon tallentaa Wikiaineistoon eli onko se tekijänoikeuksista vapaa. Se on julkaistu painetuissa valtiopäiväasiakirjoissa, jotka sinällään ovat vailla tekijänoikeutta, mutta entä nimeltä mainitun henkilön kirjoittama 3 sivuinen lausunto.--Svallis (keskustelu) 1. maaliskuuta 2012 kello 08.22 (UTC)

Jaa-a. Koska lausunto lienee laadittu nimenomaan valiokunnan pyynnöstä ja se on tullut osaksi viranomaisen asiakirjaa, kun se on liitetty mietinnön liitteeksi, luulisin että lausunto on tekijänoikeudesta vapaa. Tämä toteuttaisi myös julkisuusperiaatetta, mikä on lainkohdan tarkoitus. Enpä usko, että kovin suurta virhettä tehdään, jos lausunto tänne talletetaan, varsinkin kun siinä erikseen mainitaan tekijä ja kytkös mietintöön. --Pxos (keskustelu) 1. maaliskuuta 2012 kello 13.12 (UTC)

Ja asian vierestä: professori Kaira olisi varmasti ollut vain mielissään, jos olisi saanut tietää, että hänen lausuntonsa ei jää vain asiakirjan liitteeksi tutkijoiden käyttöön vaan tulee maailmanlaajuisesti saataville tulevaisuuden tekniikan myötä. Heh. --Pxos (keskustelu) 1. maaliskuuta 2012 kello 13.17 (UTC)

Etsiskelin olisiko joku kirjoittanut aiheesta ja tutustuin Pirkko-Liisa Haarmannin teokseen Tekijänoikeus ja lähioikeudet (Talentum 2005, sivu 197). Asiaa koskee tekijänoikeuslain (404/1961) pykälä 25c julkisten lausumien toisintaminen "Mitä suullisesti tai kirjallisesti esitetään julkisessa edustajistossa, viranomaisessa tai yleisestä asiasta neuvottelemista varten pidetyssä julkisessa tilaisuudessa, on lupa toisintaa tekijän suostumuksetta. Jutussa tai asiassa annetun lausunnon tai todisteena esitetyn kirjoituksen ja muun sellaisen saa kuitenkin toisintaa vain sitä juttua tai asiaa selostettaessa ja selostuksen tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Tekijällä yksin on oikeus julkaista esitystensä kokoelma." Pykälä 25c on säädetty 1995, mutta se on sama kuin vuoden 1961 lain 24 §. Pykälän sisältöä ei ole selitetty hallituksen esityksessä HE 23/1960. Haarmann viittaa vuoden 1961 lain valmisteluaineistoon eli komiteamietintöön 5/1953 ja sen sivuun 61, jossa todetaan tekijänoikeussuojan ulkopuolelle jäävistä eduskunnassa esitetyistä keskusteluista ja lausumista "Kun ehdotuksen kysymyksessä oleva määräys muodostaa tekijänoikeuden rajoituksen, on sitä tulkittava ahtaasti ja sen on niin ollen katsottava koskevan vain mitä neuvotteluissa on esiin tuotu, niinkuin keskustelulausumia, suullisia tai kirjallisia esityksiä yms. Sitä vastoin se ei koskisi esim. asiantuntijalausuntoa, joka esitetään viranomaiselle, eikä sellaisia lausuntoja ja puheita, jotka eivät muodosta osaa neuvotteluista." Haarmann viittaa myös T. M. Kivimäen teokseen Uudet tekijänoikeus- ja valokuvauslait (WSOY 1966, sivu 105), josta Haarmann kirjoittaa "Niin kuin Kivimäki huomauttaa, sanamuoto ei salli mainittujen asiantuntijalausuntojen ynnä muiden sellaisten julkaisemista kokonaisuudessaan siinäkään tapauksessa, että kysymyksessä olevan jutun asiakirjat julkaistaisiin in extenso." Minusta tuntuu, että professori Kairan lausuntoa ei voi tallentaa Wikiaineistoon. -Svallis (keskustelu) 15. maaliskuuta 2012 kello 10.14 (UTC)

Minusta tuntuu, että olet oikeassa. Itse keskityin vain lain 9 §:ään, mutta Kaira oli tosiaan yksityishenkilö, jonka tekijänoikeus lausuntoonsa säilyi siitä huolimatta, että se liitettiin mietintöön. Kiitos yllä olevista sitaateista eri tahoilta, perustelut ovat vakuuttavia. Jääköön sitten Kairan lausunto tallentamatta tänne, mutta hyväksyisiköhän Wikiaineiston yleiset periaatteet, jos Kairan kolmisivuisesta lausunnosta tekisi lyhyen referaatin? --Pxos (keskustelu) 15. maaliskuuta 2012 kello 12.28 (UTC)

Referaatit eivät oikein taida sopia tänne, koska ne ovat uusia itsenäisiä tekstejään, joita ei ole julkaistu aikaisemmin muualla. Sen sijaan Wikikirjastoon luullakseni referaatitkin kelpaavat. – Nysalor (keskustelu) 15. maaliskuuta 2012 kello 20.25 (UTC)

Vuonna 2012 keskustelimme ja päädyimme yhteisymmärrykseen, mutta aivan yllättäen törmäsin Tekijänoikeusneuvoston lausuntoon nro 1995-05, jossa myös siteerataan Svalliksen mainitsemaa komiteanmietintöä. Neuvoston lausuntoon on otettu seuraava sitaatti ilmeisesti komiteanmietinnöstä: "Säännös koskee vain viranomaisen tai julkisen elimen itsensä tekemiä asiakirjoja, ei sen sijaan esimerkiksi asian yhteydessä annettuja asiantuntijalausuntoja. Mutta jos viranomainen liittää päätökseensä tai lausumaansa yksityisen lausunnon tai siteeraa sitä, tulee se liitetyiltä tai siteeratuilta osin osaksi päätöstä tai lausumaa ja jää vaille tekijänoikeussuojaa." Yllättävänkin selvästi sanottu, että viranomaisen lausuntoon liitetty yksityinen lausunto menettää tekijänoikeussuojan. Ikään kuin komitea kuitenkin olisi ristiriidassa itsensä kanssa, jos lukee, mitä Svallis ylempänä kertoi. Kannattaa kuitenkin tutustua Tekijänoikeusneuvoston lausuntoon kokonaisuudessaan. Tällä hetkellä toimiva linkki vuoden 1995 lausuntoihin. Se on siis numero 1995:5 ja koskee standardeja ja teostasoa, mutta aiheesta huolimatta sen sisällä käsitellään tekijänoikeuslain 9 §:ää. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2020 kello 09.58 (UTC)

(K. J. Ståhlbergin lausunnosta)

Nyt taisi tulla eteen vielä vaikeampi kysymys. Sotasyyllisyysasiaa käsiteltiin eduskunnassa 31. tammikuuta 1945. Ensin luettiin edustaja Wiikin ja viiden muun allekirjoittama kysymys ja sitten pääministeri Paasikivi vastasi siihen. Paasikiven puheessa on kohta: "Tasavallan presidentin, hallituksen jäsenten ja kansanedustajien vastuunalaisuudesta on entinen Tasavallan Presidentti K. J. Ståhlberg hallituksen pyynnöstä antanut lausunnon, jossa hän toteaa, että Suomen lakien mukaan on voimassa seuraavaa:" Sitä seuraavaa tekstiä ei ole laitettu lainausmerkkeihin, mutta luulisin että Paasikivi siteeraa Ståhlbergin (1865 - 1952) lausuntoa suoraan tai ainakin melko suoraan. Eduskuntapuheita saa toisintaa ilman tekijän suostumusta, mutta entä asiantuntijalausuntoa, joka on oleellinen osa puhetta. Tässä olisi hyvä lisä sotasyyllisyysaiheeseen, mutta voiko sen tallentaa Wikiaineistoon. Entä jos siitä tallentaisi muut osat, mutta ei lausuntoa. --Svallis (keskustelu) 20. maaliskuuta 2012 kello 10.23 (UTC)

Luulisin, valitettavasti, että pykälä 25 c kattaa myös tämän asian. "Kirjoitusta, lausuntoa tai 'muuta sellaista' ei saa toisintaa eli jäljentää muutoin kuin silloin kun asiaa selostetaan tiedotus- tai uutisointitarkoituksessa, ja tällöinkin [sen] saa jäljentää vain tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa." (Harenko, Niiranen ja Tarkela: Tekijänoikeus, s. 197). Toisin sanoen eduskuntapuheessa suoraan siteerattu runo ei menetä tekijänoikeuden suojaa siksi, että kansanedustaja on sen kokonaisuudessaan tai osittain esittänyt puheensa osana. Näin ollen on todennäköistä, että myös Ståhlbergin lausunto on suojattu vuoden 2023 alkuun saakka eikä sitä voi tänne tallentaa vapaalla lisenssillä. Sääli. Lehtiuutisessa siis voisi referoida tai siteerata soveltuvin osin tuota lausuntoa, mutta tänne tallentaminen olisi pysyvää jäljentämistä, mikä on kielletty. --Pxos (keskustelu) 22. maaliskuuta 2012 kello 13.31 (UTC)

Lakiasioita

Luulen, että olen löytänyt kadottamani inspiraation tallentaa lakeja Wikiaineistoon. Kun tunnut olevan kiinnostunut laeista, niin kerronpa mainiosta löydöstäni. Tallensin vuonna 1888 annetun armollisen asetuksen siitä, mitä oriiden laskemisessa laitumelle on noudatettava. Se on siitä mainio säädös, ettei sitä ole kumottu, vaan se on edelleen voimassa. Siihen tulokseen tulin itse asiaa tutkiessani ja varmistin sen vielä eduskunnan kirjaston tietopalvelusta. Parasta kaikessa on se, ettei Finlex eikä Suomen laki -teos tunne sitä. Viimeisen kerran se on julkaistu lakikirjassa vuonna 1987. Hienoa, että Wikiaineistosta löytyy voimassaolevaakin aineistoa, kun virallisemmat tahot eivät asiaa noteeraa.

Toisaalta olen epätietoinen tekijänoikeuksien soveltamisesta. Jälleen kerran. Tallensin Perustuslakivaliokunnan mietintö numero 27 vuonna 1972. Se on lyhyt mietintö, joka käsittelee Kekkosen toimikauden jatkamista. Siitä on nyt tallennettu varsinainen mietintö, mutta ei siihen liittyviä kolmea vastalausetta (yhteensä 3 sivua valtiopäiväasiakirjoissa). Siksipä kysynkin, onko vastalauseen allekirjoittaneella kansanedustajalla tekijänoikeus tekstiinsä? Vai voiko vastalauseetkin tulkita virkatyönä tehdyksi asiakirjaksi? - Svallis (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 06.35 (UTC)

1) Ehkä myös asetusta sonnien laitumelle laskemisesta (28.10.1915/72) ei ole enää missään saatavilla, vaikka todennäköisesti sekin on voimassa. Finlex-palvelun koko idea minun näkemykseni mukaan on voimassa olevien ajankohtaisten lakien julkaiseminen netissä, ja koska sekin on toimitettu julkaisu, siellä ei panna paljoa painoa kumotuille laeille tai ylipäänsä säädöksille, joita ei enää sovelleta. Samoin Suomen Laki -kirja virallisenkaltaisesta olemuksestaan huolimatta ei ole kirja Suomen (kaikista) laeista vaan pelkästään kirjan toimittajien keräämä kooste. Uudemmista painoksista jätetään pois tilaa viemästä sellaista, jolla ei nähdä olevan toimituksellista arvoa vaan ajatellaan, että vanhoja lakeja voi käydä katsomassa kirjan vanhemmista painoksista. Periaatteessa ainoat viralliset lait ovat säädöskokoelmassa julkaistut lakitekstit ja jos mennään hypersaivartelunkin yläpuolelle, lakien voimassaolo ja muutokset pitää selvittää pelkästään säädöskokoelmasta tai sitä vanhemmista asiakirjoista. Tähän liittyy se kun säätyjen viimeisetkin erioikeudet lakkautettiin 1995, niin lakiesityksen perusteluissa muistaakseni mainittiin, että koska kaikkia voimassa vielä olevia erioikeuksia on mahdotonta saada selville, lakitekstissä ei lueteltu niitä erioikeuksia, jotka lailla kumottiin, vaan tyydyttiin vain sanomaan tyyliin "koko roska lakkautetaan kerralla ja sillä sipuli" :) --Pxos (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 18.04 (UTC)

2) Minun mielipiteeni mukaan nuo vastalauseet voidaan tallentaa tänne. Asiaan voisivat liittyä seuraavat lainkohdat:

• tekijänoikeuslain 9 §:n 1 mom. 4 kohta "--- muun julkisen toimielimen päätöksiin ja lausumiin".

Perustuslakivaliokunta on nähdäkseni julkinen toimielin. Sen kokoukset eivät ole julkisia mutta lausumat ovat. Suomalaisessa hallintokulttuurissa päätöksiin kuuluvat myös vastalauseet (mm. eduskunnan valiokunnat) tai eriävät mielipiteet (mm. tuomioistuimet), jotka ovat aina osa päätöstä tai lausumaa sen kiinteänä osana. Päätökseen kuuluvat mielestäni tasa-arvoisina enemmistön päättämä sanamuoto sekä vähemmistön julkaisemat eriävät mielipiteet. Jos tekijänoikeus suojaisi vastalauseita, päätöksistä ei voisi vapaasti julkaista muuta osaa kuin toimielimen enemmistön yhdessä muotoilema ilmaisu, jolle ei löytyisi ketään yksittäistä tekijää. Vähemmistö (vaikka vain yksi henkilö) on mielestäni osa toimielintä.

• saman lain 25 c §:n 1. virke: "Mitä suullisesti tai kirjallisesti esitetään julkisessa edustajistossa ---, on lupa toisintaa tekijän suostumuksetta."

Onko eduskunnan valiokunta julkinen edustajisto? Kun lait ja hallituksen esitykset sekä valiokuntamietinnöt ovat tekijänoikeudesta vapaita, onko yksittäisen vastalauseen esittänyt kansanedustaja esittänyt sen julkisessa edustajistossa? En tiedä.

• saman lain 25 d §:n 4 mom. 1. lause "Lain 9 §:n 2 momentissa tarkoitettuja teoksia saa toisintaa pykälän 1 momentissa tarkoitetun asiakirjan yhteydessä ---".

Kun koko asiakirja (= valiokunnan mietintö) on julkistettu, tarkoittaako tämä sitä että vaikka vastalause olisi tekijänoikeuden suojaama kirjallinen teos, sen saisi julkistaa tämän säännöksen nojalla silloin kun myös varsinainen mietintö toisinnetaan? Näin tästä lain sanamuodosta voisi päätellä.

--Pxos (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 20.34 (UTC)

Muuten nämä kolme esittämääsi kysymystä ovat mielenkiintoisia Wikiaineiston kannalta, ja asiasta kannattaisikin pyytää tekijänoikeusneuvoston lausuntoa. Minä en vaan jaksa sellaista rustata ikävä kyllä. Pahimmassa tapauksessa neuvosto ottaa tyypillisesti kantaa vain yksittäisiin asioihin eli jos sieltä tulee parin vuoden sisällä vastaus esimerkiksi yllä olevasta Ståhlbergin lausunnosta, jota Paasikivi siteerasi, niin vastaus koskee vain sitä asiaa. Jos toisen tapauksen tosiseikasto on erilainen, neuvoston lausunnosta ei sitten olekaan paljoa apua. --Pxos (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 20.42 (UTC)

Kiitokset perusteellisesta asiaan paneutumisesta. Taidan ottaa vastalauset lähipäivien tallennusohjelmaan ja jättää vastuun minua viisaammille. Poistakoot sitten tekstit, jos minä olen tehnyt jotakin väärää. - Svallis (keskustelu) 12. huhtikuuta 2013 kello 08.27 (UTC)

Täytyy vielä sanoa sellainen seikka, että on ilmiselvää, että vastalauseen esittäjän interesseissä on se, että vastalause saavuttaa julkisuutta osana päätöstä. Olisi jokseenkin sensuroinnin kaltaista, mikäli julkisen toimielimen päätökset saataisiin esittää vain enemmistön näkökulman mukaisina ja vastalauseita esittäneiden kansanedustajien mielipiteet pitäisi jättää toisintamatta tekijänoikeuslainsäädäntöön vedoten. Luulen, että tämän kysymyksen osalta voimme olla melko huoletta, tai sitten tutustutaan raastuvan eteisessä niin kuin sanonta kuuluu. :) --Pxos (keskustelu) 12. huhtikuuta 2013 kello 20.57 (UTC)

Mieleeni juolahti,että olisiko Wikimedia Suomella halua ja mahdollisuuksia selvitellä Wikiaineiston tekijänoikeuskysymyksiä esimerkiksi pyytämällä asiaan perehtyneitä henkilöitä avuksi? Minusta tuntuu aika kankealta tavalta pyytää tekijänoikeusneuvostolta lausunto jokaisesta pienestä asiasta. Wikipedian sivulla Wikipedia:Wikimedia Suomi yhdistys ilmoittaa pitävänsä kevätkokouksen 24.4. Itse en pääse paikalle, kun pitää mennä samanaikaiseen konserttiin. Mutta entäpä jos asiasta lähettäisi sähköpostia puheenjohtajalle? - Svallis (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 13.14 (UTC)

En paljoa tiedä tuosta yhdistyksestä, mutta luulisin että heidän tarkoituksensa ei ole ratkoa projektien tekijänoikeuskysymyksiä. Toisaalta olisi vallan hienoa, jos yhdistyksestä saisi tuollaista apua varsinkin jos yhdistys saisi tällaiseen toimintaan jostain rahoitusta. Parasta varmasti ottaa yhteyttä yhdistyksen hallitukseen (pj on erittäin hidas/huono vastaaja per käsitykseni Wikipediasta). --Pxos (keskustelu) 17. huhtikuuta 2013 kello 15.56 (UTC)

Arviointipyyntö

Tallensin malliksi yhden arvojärjestyksiin liittyvän muutossäädöksen, jotta voisit arvioida ovatko tällaiset hyödyllisiä. Vastaavia säädöksiä on paljon. Tallennan niitä lisää, jos esität tilauksen. Esimerkkisäädös on nimeltään Julistus eräistä muutoksista kielenkääntäjänvirkain suhteen Venäjänkieltä varten Keisarillisessa Suomen Senaatissa. - Svallis (keskustelu) 6. toukokuuta 2013 kello 07.52 (UTC)

Jaa-a. Sitähän ei koskaan lopulta tiedä, mitkä tekstit ovat lukijoille hyödyllisiä, joten vaikeahan tuota on arvioida tosiaan muuten kuin oman "fiiliksen" mukaan. Minun mielestäni riittää hyvin nuo kootut arvojärjestykset, joita näyttää julkaistun noin 20 vuoden välein, koska niihin tehdyt muutokset ovat ilmeisen vähäisiä. Kokonaisuuden hahmottaa hyvin luetteloistakin. Minua kiinnostaa venäläisen virka-arvojärjestelmän vähittäinen muuttuminen Suomen tasavallan "luokittelujärjestelmäksi" johon liittyy mm. suomalainen virkojen palkkaluokitus ilmeisesti vuodelta 1923, jonka tarkoituksena oli varmaankin korvata rankijärjestelmä kotimaisella luokituksella. --Pxos (keskustelu) 6. toukokuuta 2013 kello 15.43 (UTC)

Tulostusongelma

Kavensin asiakirjaa Asetus painovapaudesta Suomessa ja sen käyttämisen ehdoista komennolla div style=margin-left:1em;margin-right:30em. Kun sitten tulostin asiakirjan, tuli paperille 5 senttiä leveää tekstinauhaa. Johtuuko ongelma käyttämästäni atk-järjestelmästä vai pitääkö luopua asiakirjojen kaventamisesta? Kokeilisitko kavennetun tekstin tulostusta (tai tulostuksen esikatselua), niin tietäisi vaivaako sama ongelma muitakin. - Svallis (keskustelu) 14. toukokuuta 2013 kello 06.34 (UTC)

Näköjään joo. Ärrin murrin. Ongelma on yleinen, koska nuo div-asetukset tekevät sivun oikeaan reunaan 30 "em"-merkin levyisen marginaalin, joka sitten tulee myös paperitulosteeseen, koska A4-koossa ohjelmisto sijoittaa sivun oikeaan reunaan saman 30 ajatusviivan levyisen tyhjän tilan. Tulostamisen kannalta noista marginaaleista pitäisi siis luopua, tai sitten ne eivät saisi olla muutamaa "em"-mittaa suurempia. Toisaalta isolta kuvaruudulta lukemista nuo marginaalit helpottavat huomattavasti. Ilman niitä joidenkin tekstien lukeminen on miltei vastenmielistä. Ehkä tekstin kohdistamiseen on muita keinoja, mutta valitettavasti minulla ei taito riitä niihin. Täytyisi kysyä joltain osaavammalta. --Pxos (keskustelu) 14. toukokuuta 2013 kello 13.23 (UTC)

On täällä olemassa näköjään malline "Keskitys", jolla saa aikaan tämän näköistä tekstiä, mutta jollei tarkoituksena ole tuottaa sanomalehden palstaa, niin en oikein tykkää tuostakaan lakiteksteissä. Mainitsemassasi painovapausasetuksessa on nyt keskitys, ja paperitulostus näyttää asialliselta, koska keskitys vaikuttaa sielläkin, mutta ruudulta lukemiseen tuosta tuli mielestäni liian kapeaa pötköä. --Pxos (keskustelu) 14. toukokuuta 2013 kello 13.28 ja 13.37 (UTC).

Tallentaa tiedostoja, Ohjattu tiedoston tallentaminen?

Hello! Sorry for writing in English. As you're an administrator here, please check the message I left on MediaWiki talk:Licenses and the village pump. Thanks, Nemo 18. syyskuuta 2014 kello 19.22 (UTC)

Bellmanin laulut

Hei! Olet poistanut ilman kunnollisia perusteluja useista Bellmanin lauluista linkit laulujen säveliin mid-tiedostoina. Linkit eivät ole mitään ulkopuolisia vaan Commonsin tiedostoon viittaavia. Siksi palautin ne. Jos koet asiassa jotakin ongelmallista, keskustele siitä ennen poistamista. – Nysalor (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 22.26 (UTC)

No niinpä näköjään palautit. Sittenpähän ovat siellä. Ajattelin, että yksi linkki riittää, kun sinne on viittauksia, mutta nähtävästi viisi kertaa toden sanoo. Tämä riittää varmaan jutteluksi. --Pxos (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 00.59 (UTC)

Puhekuplasinistys

Heips, kopioin tänne joitain tiedostoja Wikipediasta. Selvittelin vähäsen, niin puhekuplata taitavat olla tämä "reference tooltips": https://www.mediawiki.org/wiki/Reference_Tooltips Tuo sama on käytössä en-wikissä. Sinistys löytyy nyt sivulta MediaWiki:Common.css ja se on vain CSS-pätkä. Nyt minun täytyy kiiruhtaa lounaalle ja patikoimaan. Palaan illalla. --Hartz (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 11.11 (UTC)

Puhekuplat toimivat nyt. Pienoisohjelmat-sivua pitää vielä hienosäätää, jotta pienoisohjelmista olisi mukavat kuvaukset. Sinistyksen pitäisi toimia, jos käytetään mallinetta Malline:Viitteet viitteiden luettelemiseen artikkelin alaosassa. Ymmärtääkseni <references />-tägillä ei onnistu sinistys? Hienosäädöille ja testaamisille. Sekä myöhemmin viitteet-mallineeseen siirtymiselle, jos täytyy tehdä niin, on aikaa myöhemmin. --Hartz (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 12.12 (UTC)

Puhekuplat ja sinistys toimii ilman Viitteet-mallinettakin, joten se vaikuttaa tarpeettomalta. Esimerkkisivulla Ehdotus Suomen tasavallan arvojärjestykseksi 1919 on references-tagi, ja kaikki näkyy olevan niin kuin ajattelin. --Pxos (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 12.16 (UTC)

Ok. Hyvä, että otit asian puheeksi, jotta saatiin tänne tämä ominaisuus. Tuolla esimerkkisivulla ominaisuus näyttää erinomaiselta. Viitteet-mallineen käyttöönottoa kuitenkin puoltaisi, että sen avulla viitteet saadaan muotuiltua sarakkeisiin (leveällä näytöllä ok) ja toisaalta jos käyttäjä haluaa, viitteet saisi vieritettävän laatikon sisään, jolloin sivu olisi lyhyempi. Toin tänne samalla nämä viitteet-mallineeseen liittyvät ominaisuudet kun toin viitteet-mallineenkin. Ehkä sen ja ominaisuudet voisi jättää olemaan (ettei poistettaisi), mikäli sitä ja sen ominaisuuksia joku haluaa ottaa käyttöön. --Hartz (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 13.40 (UTC)

Sain nyt viritettyä kaikki. Pienoisohjelmat-sivulla oletusarvoisesti kaikilla on valittuna (eli käytössä) tämä reference tooltips. Lisäksi siellä on kaksi muuta ominaisuutta, jotka toimivat vain viitteet-mallineen kanssa, ei references-tägin kanssa. Voit kokeilla niitä valitsemalla ne päälle pienoisohjelmat-sivulta ja laittamalla vaikka tuolle esimerkkisivulle references-tägin paikalle viitteet-mallineen. Se toimi ainakin minulla hienosti. Valinnanvaraa on kai hyvä olla, kun mieltymyksiä on useita. Nuo ei kyllä toimi ennen kuin siirrytään viitteet-mallineeseen, että joko pidetään noin ja siirrytään vähitellen viitteet-mallineeseen tai sitten pidättäydytään references-tägissä ja otetaan nuo vaihtoehdot turhina pois. Ihan makukysymysm, että mitä halutaankaan. Siihen minä en osaa antaa vastausta. Fi-wikissä tietysti on viitteet-malline. :) --Hartz (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 14.03 (UTC)

Ei täällä ole juuri viitteitä, joten malline on mielestäni turha. Se voi olla, mutta ei ainakaan tarvitse ruveta vaihtamaan hyvin toimivia juttuja toiseen. References-tagilla saa aikaan viitteiden ryhmiä tarvittaessa. Tämä ei kuitenkaan ole Wikipedia. --Pxos (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 18.16 (UTC)

Aakkostus

Osaatko neuvoa tai korjata pienen häiritsevän aakkostusvirheen sivulla Luokka:Idmanin kavallusjuttu? Artikkelit N. Idmanin väärinkäytösten seuraukset 10 ja N. Idmanin väärinkäytösten seuraukset 11 aakkostuvat ennen kakkosta, vaikka niiden pitäisi olla ysin jälkeen. Samalla tiedoksesi, että menen loppuviikosta neljäksi päiväksi kirjamessuille, joten tallentamiseen tulee tauko. - Svallis (keskustelu) 19. lokakuuta 2015 kello 09.50 (UTC)

Joo. Ohjelmisto ei ymmärrä erikseen numeroita vaan aakkostaa ne tekstinä. Tämän voi kiertää pakottamalla aakkostusmallin taikasanalla AAKKOSTUS ja muuttamalla numerot kirjaimiksi, jotka aakkostuvat tekstissä merkin "9" jälkeen. Mallidiffi on tässä. Voit käyttää esimerkiksi juuri keksimääni koodia: 10=A0, 11=A1, 19=A9, 20=B0, 21=B1 jne. --Pxos (keskustelu) 20. lokakuuta 2015 kello 09.24 (UTC)

Tuoreet muutokset ja linkki Wikimatkoihin

Terve, täälläkin voitaisiin varmaan lisätä Wikimatkat Recentchangestext-järjestelmäviestiin – Stryn olikin lisännyt Wikipedian puolelle Wikimatkat-linkin joulukuussa. Ja vastaavan järjestelmäviestin rukkauksen voisi suorittaa myös Wikisitaateissa. –Ejs-80 1. toukokuuta 2017 kello 15.35 (UTC)

Kävin lisäämässä tänne linkin Wikimatkoihin mallin mukaisesti. --Pxos (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 16.19 (UTC)

Kiitos. Smaug the Golden hoiti vastaavan toimenpiteen Wikisitaateissa. –Ejs-80 2. toukokuuta 2017 kello 08.59 (UTC)

No niin, unohdinkin jo, että jotain unohtui. Hyvä kun pienissä projekteissa on edes yksi aktiivinen ylläpitäjä, niin asiat etenevät. Tein tuon muutoksen täällä ja ajattelin, että pitää joutaa myös Sittariin, mutta en joutanutkaan. --Pxos (keskustelu) 2. toukokuuta 2017 kello 09.07 (UTC)

Jep. Wikiopistossa ja Wikiuutisissa oli kummassakin jäljellä vain yksi ylläpitäjä, ja kumpikaan heistä ei ole muokannut aikoihin, joten noista projekteista ei välttämättä vastausta kuulu, mutta muihin suomenkielisiin Wikimedia-hankkeisiin tuo Wikimatkat-linkki nyt tuoreisiin muutoksiin saatiin. –Ejs-80 2. toukokuuta 2017 kello 15.56 (UTC)

Kuvaa kaivataan

Voisitko tallentaa Commonsiin kuvan itsestäsi ja laittaa sen käyttäjäsivullesi? Kiinnostaa todella paljon, että minkä näköinem mies siellä kirjoittelee. Tai voitko tarjota linkitystä kuvaasi muualla netissä? --Kuvitusta kaipaava (keskustelu) 11. joulukuuta 2019 kello 13.33 (UTC)

En. Jaa. En. --Pxos (keskustelu) 12. joulukuuta 2019 kello 13.09 (UTC)