Ero sivun ”Vielä vähän vastinetta” versioiden välillä

Wikiaineistosta
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Uusi sivu: {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Vähän vastinetta. |alaotsikko= |tekijä=Kustaa Paturi |huomiot= }} Vielä vähän vastinetta. (Holli-kyydistä.) Hämäläisen 18:ta n:sa ka...
 
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 8: Rivi 8:
}}
}}


Vielä vähän vastinetta.
(Holli-kyydistä.)


:'''Vielä vähän vastinetta'''.
Hämäläisen 18:ta n:sa kaksi kirjoittajaa ("A – t." ja "Vamajan poika") 13:ta n:sa löytyvään kirjoitukseeni "Holli-kyydistä" tekevät leikkiä.
:''(Holli-kyydistä.)''


:Hämäläisen 18:ta n:sa kaksi kirjoittajaa ("A – t." ja "Vamajan poika") 13:ta n:sa löytyvään kirjoitukseeni "Holli-kyydistä" tekevät leikkiä. Hyvät kynä-kiistäjät! Näyttää että te olette lukemaan ruvettuanne panneet nenänne selkään silmälasit, ehkä tapaturmasta nurin, sankat ulospäin, eli jos on ollut vieraskieliset silämlasit ja omarakkaus ollut kielikääntäjänä, tai "Leini" lienee kovin päätänne kivistänyt, koska ajatuksenne juoksu on käynyt kankaankutojan polkusten tapaan. Jos ei niin olis ollut, niin sanoistani: "kaikissa tapauksissa semmoisella oikeudella saisi vaan kukanansa kuljettaa kirjoin* (tavallisiin henkikirjoin) kirjoitettua väkeänsä, ainoastansa etuistuimella ajaja saisi olla muita ja kuormaa matkatavarain tarpeeksi", olisitte voineet älytä tarkottaneeni estää "konnan kureja" jota tekin "viel" meidän aikana" valitatte tapahtuneen "kestikiivareissa" ja korkeinta hevois-määrä-saantaa, senlaatuisella kyyti-rahalla, eikä pakottavan ottamaan hevoispaljouttayli tarpeensa. Olisitte myös älynneet että noi raukat "kestivarit, joista ei vielä kaikki kelvon siististi taida puhetella vallassääty ihmisiä", jotka Päivä-kirjan siisteydestä ja pikakirjoituksista ovat edesvastauksen haastolla pitävät, taitaisivat ollam niin siistiä, älykkäitä ja ilman "oppineita Matkustajain-tutkioita" ymmärtää että oikeuskirjan antaja on arvon ja kunnian punninnut, josta ei hänellä ole mitään tekemistä, jos ei erinäistä vilppiä havaitra, ja ei tehdä entistä tgavallisuutta enempi muuta kuin, ainoastansa siltä tuntemattomalta, joka vaatisi virkakuntain Päiväkirjaa, vaatisi näyttämään oikeus-kirjaa eli passia. Toisenlaatuisten matkustavaisten kirjoista ja hevospaljoudesta kirjoitukseni ja se laintemppu, jollenka se on perustettu, ei mainitsekkaan mitään. Olisitte senkin voineet huomata että virkamiehet voisi oikeuskirjansa hankkia siksi kuin vuosi-alkaa, ja toisesta maasta tuleville virka- eli asia-miehille taitaisi Tullikamarista oikeuskirja antaa. Myöskin olisitte voineet älytä että maakunnan hyötyyn kuuluvia erityisiä matkustuksia tapahtuisi harvinaisesti; jos ei aina olisikaan niihin tapauksiin tilaisuutta oikeuskirjan saantoon, olisi tuo huokiampi sillä kerralla maksaa korkeampi kyyti-raha kuin kaikkia kulkioita alituisesti vähällä maksolla kyydittää. Olisitte myös älyneet että jos "olisi mahdotoin eritiloissa arvata eikö yksityisen matka tuottaisi yleisölle niin suurta hyötyä että hän olisi ansainnut varsin vapaan kyydin", olisi kyydinteon alaisten toimet yhtäläisestä arvosta; mutta kun ei hän edesanna ja näytä ansiotansa, niin ei yleisö eikä hallitus tiedä mitään palkita. "Antaa maksoa vastaan muille tämän passin" – ainahan passiin persoonan nimi pannaan, nimessänsä kulkemaan, mitä siitä pitää ajatella? Tapahtuikohan tuonlaista useinkin? Jos teistä "jotenkin paljolta tuntuu ajatella holli-hevoisen vuotisesta pitämisestä maksettavaksi 75 ruplaa". Olkai hyvä ja kuulustakat esim. Lopen pitäjästä, jossa pidetään holli-hevoiset urakalla, kuinka paljon ne tänä vuonna maksaa, niin ehkä ei enää kuinkaan suurta eroa olis jos vielä viitsisitte kuulustaa Hämeenlinna ja Helsingin kaupunkien välillä, isompaa tietä, keskivari kylissä, kuinka paljon yksityiset maksaa vuoroa, niin ajatuksenne muuttuisi toiseksi. Jälellä olevat kiistäjäin koukut ei kannata vastausta, ne kelpaa jäädä vastaamattakin.
Hyvät kynä-kiistäjät! Näyttää että te olette lukemaan ruvettuanne panneet nenänne selkään silmälasit, ehkä tapaturmasta nurin, sankat ulospäin, eli jos on ollut vieraskieliset silämlasit ja omarakkaus ollut kielikääntäjänä, tai "Leini" lienee kovin päätänne kivistänyt, koska ajatuksenne juoksu on käynyt kankaankutojan polkusten tapaan.


:Hyvät kynä-kiistäjät A – t ja Vanajan poika! Nöyrimmästi pyydän teitä joskus, silloin kun ei teitä "Leini" vaivaa, ottamaan puheena olevan kirjoitukseni tarkastellaksenne, ja jos tarvitsette silmälasia, panette Suomalaiset silmälasit oikeenoäin nenänne selkään, ettei omarakkaus kielikääntäjänä saa teitä "rauhattomaksi ja houkutelluksi luulemaan ei olevan "soveliasta tehdä eroitustakyyti-rahan maksolla" ja "ehdotustani ajattelemattomaksi ja tehtämättömäksi."
Jos ei niin olis ollut, niin sanoistani: "kaikissa tapauksissa semmoisella oikeudella saisi vaan kukanansa kuljettaa kirjoin* (tavallisiin henkikirjoin) kirjoitettua väkeänsä, ainoastansa etuistuimella ajaja saisi olla muita ja kuormaa matkatavarain tarpeeksi", olisitte voineet älytä tarkottaneeni estää "konnan kureja" jota tekin "viel" meidän aikana" valitatte tapahtuneen "kestikiivareissa" ja korkeinta hevois-määrä-saantaa, senlaatuisella kyyti-rahalla, eikä pakottavan ottamaan hevoispaljouttayli tarpeensa.


:Hämäläisen toimitusta myös nöyrimmästi pyydän osoittamaan sitä laintemppua, joka rajoittaa kuinka suuren "lahjan" hollinteon laiset (rasitukseksensä) ovat velvolliset yksityisien kyytirahaa eli vähemmällä kyydittämään kuin holli-kyyti kannattamiseksensa vaatii? Jotta lopultakin tulisi selvä asiasta. Jos toimitus semmoista laintemppua ei voi osoittaa, niin kuinka toimitus taitaa päättää "hollikyydin rasitus on vero laskettu maatiloille, ja semmoisena on sitä mahdotoin saada poia.» Jos semmoinen rasitus on saattanut maa-omistajat annettomaan tilapäähän, laintemppuen johdollahan sitä esittelen autettavaksi, luonnolliseen oikeuteensa! Jos rautatiet toisin paikoin helpottaisi holli-kyytiä, niin toisin paikoin kyyti kulku lisääntyy.
Olisitte myös älynneet että noi raukat "kestivarit, joista ei vielä kaikki kelvon siististi taida puhetella vallassääty ihmisiä", jotka Päivä-kirjan siisteydestä ja pikakirjoituksista ovat edesvastauksen haastolla pitävät, taitaisivat ollam niin siistiä, älykkäitä ja ilman "oppineita Matkustajain-tutkioita" ymmärtää että oikeuskirjan antaja on arvon ja kunnian punninnut, josta ei hänellä ole mitään tekemistä, jos ei erinäistä vilppiä havaitra, ja ei tehdä entistä tgavallisuutta enempi muuta kuin, ainoastansa siltä tuntemattomalta, joka vaatisi virkakuntain Päiväkirjaa, vaatisi näyttämään oikeus-kirjaa eli passia.


:[[Maamies]].
Toisenlaatuisten matkustavaisten kirjoista ja hevospaljoudesta kirjoitukseni ja se laintemppu, jollenka se on perustettu, ei mainitsekkaan mitään. Olisitte senkin voineet huomata että virkamiehet voisi oikeuskirjansa hankkia siksi kuin vuosi-alkaa, ja toisesta maasta tuleville virka- eli asia-miehille taitaisi Tullikamarista oikeuskirja antaa.


:- - - - - - - - - -
Myöskin olisitte voineet älytä että maakunnan hyötyyn kuuluvia erityisiä matkustuksia tapahtuisi harvinaisesti; jos ei aina olisikaan niihin tapauksiin tilaisuutta oikeuskirjan saantoon, olisi tuo huokiampi sillä kerralla maksaa korkeampi kyyti-raha kuin kaikkia kulkioita alituisesti vähällä maksolla kyydittää.


:oimitus saa antaa sen lyhyn tiedon että yhteisen lain rakennuskaari 29 luku, 5 § suoraan tekee hollikyydin maan omistajain velvollisuuedksi maalla, ja kaupungeissa porvarien. Se on siis laillinen velvollisuus, siitä ei pääse, enempää kuin muistakaan velvollisuuksista. Taikka, sama kaikki, jos siitä pääsette maksamatta, ei tuo meidän mieltä pahoita. Kukaties pääsette samoin tavoin kaikista muistakin velvollisuuksista, esi. Sotamiesten asettamisesta. Mutta jos niistä pääsette maksamatta, suokaat että silloin sanomme teidän saaneen
Olisitte myös älyneet että jos "olisi mahdotoin eritiloissa arvata eikö yksityisen matka tuottaisi yleisölle niin suurta hyötyä että hän olisi ansainnut varsin vapaan kyydin", olisi kyydinteon alaisten toimet yhtäläisestä arvosta; mutta kun ei hän edesanna ja näytä ansiotansa, niin ei yleisö eikä hallitus tiedä mitään palkita.


:Lähde: Hämäläinen 20/5/1859
"Anta maksoa vastaan muille tämän passin" – ainahan passiin persoonan nimi pannaan, nimessänsä kulkemaan, mitä siitä pitää ajatella?

Tapahtuikohan tuonlaista useinkin?

Jos teistä "jotenkin paljolta tuntuu ajatella holli-hevoisen vuotisesta pitämisestä maksettavaksi 75 ruplaa". Olkai hyvä ja kuulustakat esim. Lopen pitäjästä, jossa pidetään holli-hevoiset urakalla, kuinka paljon ne tänä vuonna maksaa, niin ehkä ei enää kuinkaan suurta eroa olis jos vielä viitsisitte kuulustaa Hämeenlinna ja Helsingin kaupunkien välillä, isompaa tietä, keskivari kylissä, kuinka paljon yksityiset maksaa vuoroa, niin ajatuksenne muuttuisi toiseksi.

Jälellä olevat kiistäjäin koukut ei kannata vastausta, ne kelpaa jäädä vastaamattakin.

Hyvät kynä-kiistäjät A – t ja Vanajan poika! Nöyrimmästi pyydän teitä joskus, silloin kun ei teitä "Leini" vaivaa, ottamaan puheena olevan kirjoitukseni tarkastellaksenne, ja jos tarvitsette silmälasia, panette Suomalaiset silmälasit oikeenoäin nenänne selkään, ettei omarakkaus kielikääntäjänä saa teitä "rauhattomaksi ja houkutelluksi luulemaan ei olevan "soveliasta tehdä eroitustakyyti-rahan maksolla" ja "ehdotustani ajattelemattomaksi ja tehtämättömäksi."

Hämäläisen toimitusta myös nöyrimmästi pyydän osoittamaan sitä laintemppua, joka rajoittaa kuinka suuren "lahjan" hollinteon laiset (rasitukseksensä) ovat velvolliset yksityisien kyytirahaa eli vähemmällä kyydittämään kuin holli-kyyti kannattamiseksensa vaatii?

Jotta lopultakin tulisi selvä asiasta.

Jos toimitus semmoista laintemppua ei voi osoittaa, niin kuinka toimitus taitaa päättää "hollikyydin rasitus on vero laskettu maatiloille, ja semmoisena on sitä mahdotoin saada poia.»

jos semmoinen rasitus on saattanut maa-omistajat annettomaan tilapäähän, laintemppuen johdollahan sitä esittelen autettavaksi, luonnolliseen oikeuteensa!

Jos rautatiet toisin paikoin helpottaisi holli-kyytiä, niin toisin paikoin kyyti kulku lisääntyy.

[[Maamies]].

- - - - - - - - - -

Toimitus saa antaa sen lyhyn tiedon että yhteisen lain rakennuskaari 29 luku, 5 § suoraan tekee hollikyydin maan omistajain velvollisuuedksi maalla, ja kaupungeissa porvarien. Se on siis laillinen velvollisuus, siitä ei pääse, enempää kuin muistakaan velvollisuuksista. Taikka, sama kaikki, jos siitä pääsette maksamatta, ei tuo meidän mieltä pahoita. Kukaties pääsette samoin tavoin kaikista muistakin velvollisuuksista, esi. Sotamiesten asettamisesta. Mutta jos niistä pääsette maksamatta, suokaat että silloin sanomme teidän saaneen

Lähde: Hämäläinen 20/5/1859





Versio 22. elokuuta 2007 kello 18.46

Vähän vastinetta.

Kirjoittanut Kustaa Paturi



Vielä vähän vastinetta.
(Holli-kyydistä.)
Hämäläisen 18:ta n:sa kaksi kirjoittajaa ("A – t." ja "Vamajan poika") 13:ta n:sa löytyvään kirjoitukseeni "Holli-kyydistä" tekevät leikkiä. Hyvät kynä-kiistäjät! Näyttää että te olette lukemaan ruvettuanne panneet nenänne selkään silmälasit, ehkä tapaturmasta nurin, sankat ulospäin, eli jos on ollut vieraskieliset silämlasit ja omarakkaus ollut kielikääntäjänä, tai "Leini" lienee kovin päätänne kivistänyt, koska ajatuksenne juoksu on käynyt kankaankutojan polkusten tapaan. Jos ei niin olis ollut, niin sanoistani: "kaikissa tapauksissa semmoisella oikeudella saisi vaan kukanansa kuljettaa kirjoin* (tavallisiin henkikirjoin) kirjoitettua väkeänsä, ainoastansa etuistuimella ajaja saisi olla muita ja kuormaa matkatavarain tarpeeksi", olisitte voineet älytä tarkottaneeni estää "konnan kureja" jota tekin "viel" meidän aikana" valitatte tapahtuneen "kestikiivareissa" ja korkeinta hevois-määrä-saantaa, senlaatuisella kyyti-rahalla, eikä pakottavan ottamaan hevoispaljouttayli tarpeensa. Olisitte myös älynneet että noi raukat "kestivarit, joista ei vielä kaikki kelvon siististi taida puhetella vallassääty ihmisiä", jotka Päivä-kirjan siisteydestä ja pikakirjoituksista ovat edesvastauksen haastolla pitävät, taitaisivat ollam niin siistiä, älykkäitä ja ilman "oppineita Matkustajain-tutkioita" ymmärtää että oikeuskirjan antaja on arvon ja kunnian punninnut, josta ei hänellä ole mitään tekemistä, jos ei erinäistä vilppiä havaitra, ja ei tehdä entistä tgavallisuutta enempi muuta kuin, ainoastansa siltä tuntemattomalta, joka vaatisi virkakuntain Päiväkirjaa, vaatisi näyttämään oikeus-kirjaa eli passia. Toisenlaatuisten matkustavaisten kirjoista ja hevospaljoudesta kirjoitukseni ja se laintemppu, jollenka se on perustettu, ei mainitsekkaan mitään. Olisitte senkin voineet huomata että virkamiehet voisi oikeuskirjansa hankkia siksi kuin vuosi-alkaa, ja toisesta maasta tuleville virka- eli asia-miehille taitaisi Tullikamarista oikeuskirja antaa. Myöskin olisitte voineet älytä että maakunnan hyötyyn kuuluvia erityisiä matkustuksia tapahtuisi harvinaisesti; jos ei aina olisikaan niihin tapauksiin tilaisuutta oikeuskirjan saantoon, olisi tuo huokiampi sillä kerralla maksaa korkeampi kyyti-raha kuin kaikkia kulkioita alituisesti vähällä maksolla kyydittää. Olisitte myös älyneet että jos "olisi mahdotoin eritiloissa arvata eikö yksityisen matka tuottaisi yleisölle niin suurta hyötyä että hän olisi ansainnut varsin vapaan kyydin", olisi kyydinteon alaisten toimet yhtäläisestä arvosta; mutta kun ei hän edesanna ja näytä ansiotansa, niin ei yleisö eikä hallitus tiedä mitään palkita. "Antaa maksoa vastaan muille tämän passin" – ainahan passiin persoonan nimi pannaan, nimessänsä kulkemaan, mitä siitä pitää ajatella? Tapahtuikohan tuonlaista useinkin? Jos teistä "jotenkin paljolta tuntuu ajatella holli-hevoisen vuotisesta pitämisestä maksettavaksi 75 ruplaa". Olkai hyvä ja kuulustakat esim. Lopen pitäjästä, jossa pidetään holli-hevoiset urakalla, kuinka paljon ne tänä vuonna maksaa, niin ehkä ei enää kuinkaan suurta eroa olis jos vielä viitsisitte kuulustaa Hämeenlinna ja Helsingin kaupunkien välillä, isompaa tietä, keskivari kylissä, kuinka paljon yksityiset maksaa vuoroa, niin ajatuksenne muuttuisi toiseksi. Jälellä olevat kiistäjäin koukut ei kannata vastausta, ne kelpaa jäädä vastaamattakin.
Hyvät kynä-kiistäjät A – t ja Vanajan poika! Nöyrimmästi pyydän teitä joskus, silloin kun ei teitä "Leini" vaivaa, ottamaan puheena olevan kirjoitukseni tarkastellaksenne, ja jos tarvitsette silmälasia, panette Suomalaiset silmälasit oikeenoäin nenänne selkään, ettei omarakkaus kielikääntäjänä saa teitä "rauhattomaksi ja houkutelluksi luulemaan ei olevan "soveliasta tehdä eroitustakyyti-rahan maksolla" ja "ehdotustani ajattelemattomaksi ja tehtämättömäksi."
Hämäläisen toimitusta myös nöyrimmästi pyydän osoittamaan sitä laintemppua, joka rajoittaa kuinka suuren "lahjan" hollinteon laiset (rasitukseksensä) ovat velvolliset yksityisien kyytirahaa eli vähemmällä kyydittämään kuin holli-kyyti kannattamiseksensa vaatii? Jotta lopultakin tulisi selvä asiasta. Jos toimitus semmoista laintemppua ei voi osoittaa, niin kuinka toimitus taitaa päättää "hollikyydin rasitus on vero laskettu maatiloille, ja semmoisena on sitä mahdotoin saada poia.» Jos semmoinen rasitus on saattanut maa-omistajat annettomaan tilapäähän, laintemppuen johdollahan sitä esittelen autettavaksi, luonnolliseen oikeuteensa! Jos rautatiet toisin paikoin helpottaisi holli-kyytiä, niin toisin paikoin kyyti kulku lisääntyy.
Maamies.
- - - - - - - - - -
oimitus saa antaa sen lyhyn tiedon että yhteisen lain rakennuskaari 29 luku, 5 § suoraan tekee hollikyydin maan omistajain velvollisuuedksi maalla, ja kaupungeissa porvarien. Se on siis laillinen velvollisuus, siitä ei pääse, enempää kuin muistakaan velvollisuuksista. Taikka, sama kaikki, jos siitä pääsette maksamatta, ei tuo meidän mieltä pahoita. Kukaties pääsette samoin tavoin kaikista muistakin velvollisuuksista, esi. Sotamiesten asettamisesta. Mutta jos niistä pääsette maksamatta, suokaat että silloin sanomme teidän saaneen
Lähde: Hämäläinen 20/5/1859