Ero sivun ”Kalevala - Neljäskymmenes runo” versioiden välillä
p Käyttäjän Jaajaajoo (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Alfred Dengan tekemään versioon. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 219: | Rivi 219: | ||
{{runo|edellinen=[[Kalevala - Yhdeksäsneljättä runo|Yhdeksäsneljättä runo]]|teos=[[Kalevala]]|seuraava=[[Kalevala - Yhdesviidettä runo|Yhdesviidettä runo]]|}} |
|||
{| align="center" class="toccolours" style="margin: 0 auto" |
|||
| rowspan="2" valign="top" | || align="center" style="background:#E5E5E5" width="100%" | '''Kalevalan runot''' || |
|||
|- align="center" style="font-size: 90%;" |
|||
| colspan="1" | '''Kirja: [[Kalevala]]'''<br /> |
|||
[[Kalevala - Ensimmäinen runo|Ensimmäinen]] | |
|||
[[Kalevala - Toinen runo|Toinen]] | |
|||
[[Kalevala - Kolmas runo|Kolmas]] | |
|||
[[Kalevala - Neljäs runo|Neljäs]] | |
|||
[[Kalevala - Viides runo|Viides]] | |
|||
[[Kalevala - Kuudes runo|Kuudes]] | |
|||
[[Kalevala - Seitsemäs runo|Seitsemäs]] | |
|||
[[Kalevala - Kahdeksas runo|Kahdeksas]] | |
|||
[[Kalevala - Yhdeksäs runo|Yhdeksäs]] | |
|||
[[Kalevala - Kymmenes runo|Kymmenes]] | |
|||
[[Kalevala - Yhdestoista runo|Yhdestoista]] | |
|||
[[Kalevala - Kahdestoista runo|Kahdestoista]] | |
|||
[[Kalevala - Kolmastoista runo|Kolmastoista]] | |
|||
[[Kalevala - Neljästoista runo|Neljästoista]] | |
|||
[[Kalevala - Viidestoista runo|Viidestoista]] | |
|||
[[Kalevala - Kuudestoista runo|Kuudestoista]] | |
|||
[[Kalevala - Seitsemästoista runo|Seitsemästoista]] | |
|||
[[Kalevala - Kahdeksastoista runo|Kahdeksastoista]] | |
|||
[[Kalevala - Yhdeksästoista runo|Yhdeksästoista]] | |
|||
[[Kalevala - Kahdeskymmenes runo|Kahdeskymmenes]] | |
|||
[[Kalevala - Yhdeskolmatta runo|Yhdeskolmatta]] | |
|||
[[Kalevala - Kahdeskolmatta runo|Kahdeskolmatta]] | |
|||
[[Kalevala - Kolmaskolmatta runo|Kolmaskolmatta]] | |
|||
[[Kalevala - Neljäskolmatta runo|Neljäskolmatta]] | |
|||
[[Kalevala - Viideskolmatta runo|Viideskolmatta]] | |
|||
[[Kalevala - Kuudeskolmatta runo|Kuudeskolmatta]] | |
|||
[[Kalevala - Seitsemäskolmatta runo|Seitsemäskolmatta]] | |
|||
[[Kalevala - Kahdeksaskolmatta runo|Kahdeksaskolmatta]] | |
|||
[[Kalevala - Yhdeksäskolmatta runo|Yhdeksäskolmatta]] | |
|||
[[Kalevala - Kolmaskymmenes runo|Kolmaskymmenes]] | |
|||
[[Kalevala - Yhdesneljättä runo|Yhdesneljättä]] | |
|||
[[Kalevala - Kahdesneljättä runo|Kahdesneljättä]] | |
|||
[[Kalevala - Kolmasneljättä runo|Kolmasneljättä]] | |
|||
[[Kalevala - Neljäsneljättä runo|Neljäsneljättä]] | |
|||
[[Kalevala - Viidesneljättä runo|Viidesneljättä]] | |
|||
[[Kalevala - Kuudesneljättä runo|Kuudesneljättä]] | |
|||
[[Kalevala - Seitsemäsneljättä runo|Seitsemäsneljättä]] | |
|||
[[Kalevala - Kahdeksasneljättä runo|Kahdeksasneljättä]] | |
|||
[[Kalevala - Yhdeksäsneljättä runo|Yhdeksäsneljättä]] | |
|||
[[Kalevala - Neljäskymmenes runo|Neljäskymmenes]] | |
|||
[[Kalevala - Yhdesviidettä runo|Yhdesviidettä]] | |
|||
[[Kalevala - Kahdesviidettä runo|Kahdesviidettä]] | |
|||
[[Kalevala - Kolmasviidettä runo|Kolmasviidettä]] | |
|||
[[Kalevala - Neljäsviidettä runo|Neljäsviidettä]] | |
|||
[[Kalevala - Viidesviidettä runo|Viidesviidettä]] | |
|||
[[Kalevala - Kuudesviidettä runo|Kuudesviidettä]] | |
|||
[[Kalevala - Seitsemäsviidettä runo|Seitsemäsviidettä]] | |
|||
[[Kalevala - Kahdeksasviidettä runo|Kahdeksasviidettä]] | |
|||
[[Kalevala - Yhdeksäsviidettä runo|Yhdeksäsviidettä]] | |
|||
[[Kalevala - Viideskymmenes runo|Viideskymmenes]] |
|||
|} |
|||
[[Luokka:Kalevala]] |
[[Luokka:Kalevala]] |
||
[[luokka:81]] |
Versio 25. tammikuuta 2008 kello 12.32
- Vaka vanha Väinämöinen laskea karehtelevi
- tuon on pitkän niemen päästä, kylän kurjan kuuluvilta.
- Laski laulellen vesiä, ilon lyöen lainehia.
- Neiet niemien nenissä katselevat, kuuntelevat:
- "Mi lienee ilo merellä, mikä laulu lainehilla,
- ilo entistä parempi, laulu muita laatuisampi?"
- Laski vanha Väinämöinen, laski päivän maavesiä,
- päivän toisen suovesiä, kolmannen kosen vesiä.
- Siinä lieto Lemminkäinen muisti muutaman sanansa
- korvalla tulisen kosken, pyhän virran pyörtehessä.
- Sanovi sanalla tuolla, lausui tuolla lausehella:
- "Heitä, koski, kuohuminen, vesi vankka, vellominen!
- Kosken tyttö, kuohuneiti! Istuite kihokivelle,
- kihopaaelle paneite! Sylin aaltoja aseta,
- käsin kääri käppyröitä, kourin kuohuja kohenna,
- jottei riusko rinnoillemme eikä päällemme päräjä!
- "Akka aaltojen-alainen, vaimo kuohun-korvallinen!
- Nouse kourin kuohun päälle, yksin aallollen ylene
- kuohuja kokoamahan, vaahtipäitä vaalimahan,
- jottei syytöintä syseä, viatointa vierettele!
- "Kivet keskellä jokea, paaet kuohun kukkuralla
- otsansa alentakohon, päälakensa painakohon
- matkalta punaisen purren, tieltä tervaisen venehen!
- "Kun ei tuosta kyllin liene, Kivi-Kimmo, Kammon
- poika,
- väännä reikä vääntimellä, puhkaise purasimella
- keskelle kosen kiveä, pahan paaen palleahan,
- juosta purren puuttumatta, venehen vikaumatta!
- "Kun ei tuosta kyllin liene, veen isäntä, vuon alio,
- kivet saata sammaliksi, hauin vuoluksi venonen
- kuohuja kulettaessa, mäkipäitä mentäessä!
- "Neiti kosken-korvallinen, impi virran-vierellinen!
- Kehreäs utuinen lanka utuisesta kuontalosta!
- Veä lankasi ve'elle, sinerväsi lainehelle,
- jota pitkin purren juosta, tervarinnan teuotella,
- mennä miehen melkeänki, äkkiouonkin osata!
- "Melatar on, mielivaimo! Ota mieluisa melasi,
- jollapa piät pereä, noitivirrat viilettelet
- katehen koan e'etse, noian ikkunan alatse!
- "Kun ei tuosta kyllin liene, Ukko, taivahan jumala,
- piä miekalla pereä, tuijota tupettomalla,
- jotta juosta puisen purren, mennä mäntyisen venehen!"
- Itse vanha Väinämöinen laskea karehtelevi.
- Laski louhien lomitse noita kuohuja kovia;
- eikä puutu puinen pursi, vene tietäjän takellu.
- Äsken tuonne tultuansa noille väljille vesille
- puuttui pursi juoksemasta, venonen pakenemasta.
- Pursi puuttuvi lujahan, vene vieremättömäksi.
- Se on seppo Ilmarinen, toinen lieto Lemminkäinen
- pistivät melan merehen, lastun kuusen lainehesen;
- päästeä nytystelevät tuota purtta puutoksesta:
- ei ota venonen juosta eikä pääse puinen pursi.
- Vaka vanha Väinämöinen sanan virkkoi, noin nimesi:
- "Oi sie lieto Lemmin poika! Kallistaite katsomahan,
- miss' on pursi puuttumassa, venonen takistumassa
- näillä väljillä vesillä, vienolla alantehella,
- kivelläkö vai haolla vaiko muulla vastuksella!"
- Se on lieto Lemminkäinen pyörähtihe katsomahan.
- Katsovi venosen alle, sanan virkkoi, noin nimesi:
- "Ei ole veno kivellä, ei kivellä, ei haolla:
- vene on hauin hartioilla, ve'en koiran konkkaluilla!"
- Vaka vanha Väinämöinen sanan virkkoi, noin nimesi:
- "Jotaki joessa onpi, hakojaki, haukiaki.
- Kun lie hauin hartioilla, ve'en koiran konkkaluilla,
- veä miekalla vetehen, katkaise kala kaheksi!"
- Se on lieto Lemminkäinen, poika, veitikkä verevä,
- miekan vyöltänsä vetävi, luunpurijan puoleltansa.
- Veti miekalla meryttä, alta laian laskettavi:
- itse vierähti vetehen, kourin aaltohon kohahti.
- Siitä seppo Ilmarinen tarttui tukkahan urosta,
- nostalti merestä miehen. Itse tuon sanoiksi virkki:
- "Kaikki on mieheksi kyhätty, pantu parran kantajaksi,
- lisäksi satalu'ulle, tuhannelle täytteheksi!"
- Miekan vyöltänsä vetävi, tupestansa tuiman rauan,
- jolla kalhaisi kaloa, alta laian läimähytti:
- miekka murskaksi mureni, eipä hauki tiennytkänä.
- Vaka vanha Väinämöinen tuossa tuon sanoiksi virkki:
- "Ei ole teissä puolta miestä, ei urosta kolmannesta!
- Kun konsa tulevi tarve, miehen mieltä vaaitahan,
- silloin mieli melkeässä, kaikki toimi toisialla."
- Itse miekkansa veälti, tempasi terävän rauan.
- Työnti miekkansa merehen, alle laian langetteli
- kalahauin hartioihin, ve'en koiran konkkaluihin.
- Miekka luottihe lujahan, kitasihin kiinnittihe.
- Siitä vanha Väinämöinen nostalti kaloa tuota,
- veti haukia ve'estä: hauki katkesi kaheksi;
- pursto pohjahan putosi, pää kavahti karpahasen.
- Jo otti venonen juosta, pääsi pursi puutoksesta.
- Vaka vanha Väinämöinen luotti purren luotoselle,
- ravahutti rantehesen. Katselevi, kääntelevi
- tuota hauin pääpaloa. Itse tuon sanoiksi virkki:
- "Ken on vanhin sulholoista, sepä hauki halkomahan,
- kala viploin viiltämähän, pää paloiksi pahkomahan!"
- Miehet purresta puhuvat, vaimot lausui laitasilta:
- "Saajanpa käet sulimmat, sormet pyytäjän pyhimmät."
- Vaka vanha Väinämöinen veti veitsen huotrastansa,
- kyleltänsä kylmän rauan, jolla hauin halkaisevi,
- pahkovi kalan paloiksi. Itse tuon sanoiksi virkki:
- "Ken on nuorin neitosista, sepä hauki keittämähän
- murkinaisiksi muruiksi, kalaisiksi lounahiksi!"
- Kävi neiet keittämähän kävi kilvan kymmenenki.
- Siitä hauki keitetähän, murkinoiahan muruina.
- Jäipä luita luotoselle, kalanluita kalliolle.
- Vaka vanha Väinämöinen noita tuossa katselevi,
- katselevi, kääntelevi. Sanan virkkoi, noin nimesi:
- "Mikä tuostaki tulisi, noista hauin hampahista,
- leveästä leukaluusta, jos oisi sepon pajassa,
- luona taitavan takojan, miehen mahtavan käsissä?"
- Sanoi seppo Ilmarinen: "Ei tule tyhjästä mitänä,
- kalan ruotasta kalua, ei seponkana pajassa,
- luona taitavan takojan, miehen mahtavan käsissä."
- Vaka vanha Väinämöinen itse tuon sanoiksi virkki:
- "Näistäpä toki tulisi kalanluinen kanteloinen,
- kun oisi osoajata; soiton luisen laatijata."
- Kun ei toista tullutkana, ei ollut osoajata,
- soiton luisen laatijata, vaka vanha Väinämöinen
- itse loihe laatijaksi, tekijäksi teentelihe.
- Laati soiton hauinluisen, suoritti ilon ikuisen.
- Kust' on koppa kanteletta? Hauin suuren leukaluusta.
- Kust' on naulat kanteletta? Ne on hauin hampahista.
- Kusta kielet kanteletta? Hivuksista Hiien ruunan.
- Jo oli soitto suorittuna, valmihina kanteloinen,
- soitto suuri hauinluinen, kantelo kalaneväinen.
- Tuli tuohon nuoret miehet, tuli nainehet urohot,
- tuli pojat puol'-ikäiset sekä pienet piikalapset,
- tytöt nuoret, vaimot vanhat, naiset keskikertaisetki,
- kanteletta katsomahan, soittoa tähyämähän.
- Vaka vanha Väinämöinen käski nuoren, käski vanhan,
- käski keskikertaisenki soittamahan sormillansa
- tuota ruotaista romua, kalanluista kanteletta.
- Soitti nuoret, soitti vanhat, soitti keskikertaisetki.
- Nuoret soitti, sormet notkui, vanhat väänti, pää vapisi:
- ei ilo ilolle nousnut, soitto soitolle ylennyt.
- Sanoi lieto Lemminkäinen: "Oi te pojat puol'älyiset,
- teki tyttäret typerät sekä muu katala kansa!
- Ei ole teissä soittajata, oike'in osoajata!
- Tuokatte minulle soitto, kantakatte kanteloinen
- kahen polven pystyn päähän, kynnen kymmenen
- nenähän!"
- Siitä lieto Lemminkäinen saip' on kantelon käsille,
- ilon itsensä likemmä, soiton alle sormiensa.
- Soittoa sovittelevi, kanteletta kääntelevi:
- eipä soitto soitakana, ei ilo iloakana.
- Sanoi vanha Väinämöinen: "Ei ole tässä nuorisossa,
- kansassa kasuavassa eikä vanhassa väessä
- tuon on soiton soittajaista, tuon ilon iloajaista.
- Joko Pohjola paremmin saisi soiton soittamahan,
- tuon ilon iloamahan, jospa laitan Pohjolahan?"
- Laittoi soiton Pohjolahan, saatatti Sariolahan.
- Soitti pojat Pohjolassa, soitti pojat jotta piiat,
- soitti miehet naisekkahat sekä naiset miehekkähät.
- Itsekin emäntä soitti, tuota käänti, tuota väänti,
- tuota sormin suoritteli, kynsin kymmenin piteli.
- Soitti pojat Pohjolassa, soitti kansa kaikenlainen.
- Ei ilo ilolle tunnu eikä soitto soitannalle:
- kielet kierohon kävivät, jouhet parkuivat pahasti,
- ääni kaikkui karkeasti, soitto julmasti sorisi.
- Sokea sopessa nukkui, ukko vanha uunin päällä.
- Ukko uunilta havannut, kiukahalta kirsahtanut
- urahti unisijalta, nurahutti nurkastansa:
- "Heretkätte, heittäkätte, luokatte, lopettakatte!
- Puhki korvani puhuvi, läpi pääni läylentävi,
- kaikki käypi karvoilleni, viepi viikoksi uneni!
- "Jos ei soitto Suomen kansan vasta vaikuta ilolle
- eli uuvuta unehen, maku'usen maanittele,
- niin vetehen visko'otte, aaltoihin upottaotte,
- tahi viekötte takaisin, soitto tuonne saattaotte
- miehen tehnehen käsille, sormille sovittelijan!"
- Soitto kielin kerkiävi, kantelo sanoin kajahui:
- "En vielä vetehen joua, alle aaltojen asetu!
- Ennen soitan soittajalla, vangun vaivan nähnehellä."
- Jopa vietihin visusti, kannettihin kaunihisti
- miehen laatijan kätehen, pyytänehen polvuksille.
Kalevalan runot | ||
Kirja: Kalevala Ensimmäinen | Toinen | Kolmas | Neljäs | Viides | Kuudes | Seitsemäs | Kahdeksas | Yhdeksäs | Kymmenes | Yhdestoista | Kahdestoista | Kolmastoista | Neljästoista | Viidestoista | Kuudestoista | Seitsemästoista | Kahdeksastoista | Yhdeksästoista | Kahdeskymmenes | Yhdeskolmatta | Kahdeskolmatta | Kolmaskolmatta | Neljäskolmatta | Viideskolmatta | Kuudeskolmatta | Seitsemäskolmatta | Kahdeksaskolmatta | Yhdeksäskolmatta | Kolmaskymmenes | Yhdesneljättä | Kahdesneljättä | Kolmasneljättä | Neljäsneljättä | Viidesneljättä | Kuudesneljättä | Seitsemäsneljättä | Kahdeksasneljättä | Yhdeksäsneljättä | Neljäskymmenes | Yhdesviidettä | Kahdesviidettä | Kolmasviidettä | Neljäsviidettä | Viidesviidettä | Kuudesviidettä | Seitsemäsviidettä | Kahdeksasviidettä | Yhdeksäsviidettä | Viideskymmenes |