Työmiehen Illanvietto

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Työmiehen Illanvietto.

Kirjoittanut Lauri Soini


Tämä aika on taiston ja kärsinnän,
mut taistoa toivehet johtaa.
Ne viittovat luolista tehdasten
ylös kauvaksi koittohon päivän sen,
jona raatajajoukkokin elämän
ilon, onnen ja rauhan kohtaa.
Työ ei ole silloin niinkuin nyt –
se ei ole orjantyötä.
Se uusien sankari-ihmisten
on kunniatehtävä riemuinen,
jota toimivi ihminen veljeynyt
vain hetkisen, ei läpi yötä.
Hän toimivi hetkisen muutaman
kuin vilkasta leikkiä riemun.
Mut päivä kun päättyvi kättentyön,
niin raataja löystävi raadevyön
ja alkavi hengentoiminnan
ja laulun ja taitehen leimun.
Yksi soutavi aavalla aatteittein,
yks laskevi lahdelle lemmen;
yksi yhteispuuhista onnen saa,
yks vaimoa, lapsia armastaa;
joku miettivi maailman ongelmoa
joku karkelot kiitävi ennen.
Vähän siitä, mi meilläkin puuha lie,
kun kaikilla vain on aikaa;
kun kaikki ne vapaat illat saa
sydäntyötänsä hetkisen harrastaa,
niin polkumme päivään silloin vie
ja rintamme riemua raikaa!

Lauri Soini.


Lähde: Työmiehen Illanvietto 1902, n:o 2.