Uhri

Uhri Kirjoittanut Saima Harmaja

Taistoni muistan,

kun öin polttavan pitkin

kuoleman portteja

takoen huusin ja itkin:

»Aukene mulle,

synkeytees minut päästä;

maan ihanuuteen

vain rakas uupuva säästä!»

Vannotin Häntä

kellä on tuomiovalta,

että on oikeus

ottaa voimattomalta,

antaen sille,

min sydän puhkes jo kukkaan,

että ei joutuis

rakkauden palo hukkaan,

eksyvä että

uhrata sais jalommalle.

Niin sanat kuulin,

tunkevat tuskani alle:

Puhtaimmalla on

oikeus kärsiä ylin,

astua kuiluun

ruusuja kukkivin sylin,

kaikkensa yössä

tarjoten pois ilomielin

aueta päivään

josta ei kerrota kielin.

Lähde: Harmaja, Saima 1936: Hunnutettu: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.