Valtioneuvoston päätös virka- ja itsehallintoalueiden kielellisestä jaotuksesta vuosina 1983–1992
Suomen säädöskokoelma 1111/1982
Valtioneuvosto on oikeusministeriön esittelystä päättänyt 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun kielilain 2 §:n nojalla, sellaisena kuin se on 10 päivänä tammikuuta 1975 annetussa laissa (10/75):
Valtioneuvosto on virallisen tilaston pohjalta määrännyt, että maan virka- ja itsehallintoalueet on vuosina 1983–1992 katsottava suomen- tai ruotsinkielisiksi taikka kaksikielisiksi seuraavasti:
Kaksikieliset kunnat, suomi enemmistön kielenä: Espoo, Hanko, Helsinki, Kauniainen, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohjan kunta, Loviisa, Myrskylä, Pohja, Porvoo, Porvoon maalaiskunta, Ruotsinpyhtää, Siuntio ja Vantaa.
Kaksikieliset kunnat, ruotsi enemmistön kielenä: Inkoo, Karjaa, Liljendal, Pernaja, Sipoo, Tammisaari ja Tenhola.
Muut kunnat ovat suomenkielisiä.
Kaksikieliset kunnat, suomi enemmistön kielenä: Särkisalo ja Turku.
Kaksikieliset kunnat, ruotsi enemmistön kielenä: Dragsfjärd, Kemiö, Korppoo, Nauvo ja Parainen.
Ruotsinkieliset kunnat: Houtskari, Iniö ja Västanfjärd.
Muut kunnat ovat suomenkielisiä.
Kaikki kunnat ovat ruotsinkielisiä.
Kaksikielinen kunta, suomi enemmistön kielenä: Pyhtää.
Muut kunnat ovat suomenkielisiä.
Kaksikieliset kunnat, suomi enemmistön kielenä: Kaskinen, Kokkola ja Vaasa.
Kaksikieliset kunnat, ruotsi enemmistön kielenä: Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Mustasaari, Oravainen, Pietarsaari, Pietarsaaren maalaiskunta, Uusikaarlepyy ja Vöyri.
Ruotsinkieliset kunnat: Korsnäs, Luoto, Maalahti, Maksamaa ja Närpiö.
Muut kunnat ovat suomenkielisiä.
Muiden läänien kaikki kunnat ovat suomenkielisiä.
Uudenmaan lääni on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Turun ja Porin sekä Vaasan läänit ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin läänin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Kymen lääni on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Ahvenanmaan lääni on ruotsinkielinen.
Muut läänit ovat suomenkielisiä.
Espoon, Raaseporin ja Vantaan kihlakunnat ovat kaksikielisiä. Näistä Espoon ja Vantaan kihlakuntien asukkaiden enemmistö on suomenkielinen ja Raaseporin kihlakunnan ruotsinkielinen.
Lohjan, Pernajan ja Porvoon kihlakunnat ovat kaksikielisiä kaksikielisten ja suomenkielisiä suomenkielisten kuntien osalta. Kussakin näistä kihlakunnista on asukkaiden enemmistö suomenkielinen.
Tuusulan kihlakunta on suomenkielinen.
Halikon kihlakunta on suomenkielinen suomenkielisten kuntien osalta ja kaksikielinen Särkisalon kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Paraisten kihlakunta on kaksikielinen kaksikielisten ja ruotsinkielinen ruotsinkielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.
Muut kihlakunnat ovat suomenkielisiä.
Ahvenanmaan kihlakunta on ruotsinkielinen.
Kymin kihlakunta on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut kihlakunnat ovat suomenkielisiä.
Kokkolan kihlakunta on kaksikielinen kaksikielisten ja suomenkielinen suomenkielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Korsholman kihlakunta on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Närpiön kihlakunta on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta sekä ruotsinkielinen Närpiön kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Uudenkaarlepyyn kihlakunta on kaksikielinen kaksikielisten ja ruotsinkielinen ruotsinkielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.
Ilmajoen, Kuortaneen ja Lapuan kihlakunnat ovat suomenkielisiä.
Muiden läänien kihlakunnat ovat suomenkielisiä.
Raaseporin kihlakunnassa Inkoon, Karjaan ja Tammisaaren piirit, Lohjan kihlakunnassa Kirkkonummen piiri, Vantaan kihlakunnassa Vantaan piiri, Espoon kihlakunnassa Espoon piiri, Pernajan kihlakunnassa Pernajan piiri ja Porvoon kihlakunnassa Porvoon piiri ovat kaksikielisiä. Näistä Kirkkonummen, Vantaan, Espoon, Pernajan ja Porvoon piirien asukkaiden enemmistö on suomenkielinen, muiden piirien ruotsinkielinen.
Lohjan kihlakunnassa Lohjan piiri, Pernajan kihlakunnassa Myrskylän piiri ja Porvoon kihlakunnassa Sipoon piiri ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kussakin näistä piireistä on asukkaiden enemmistö suomenkielinen.
Muut nimismiespiirit ovat suomenkielisiä.
Paraisten kihlakunnassa Paraisten piiri on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.
Halikon kihlakunnassa Perniön piiri on suomenkielinen Perniön kunnan ja kaksikielinen Särkisalon kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Paraisten kihlakunnassa Nauvon ja Kemiön piirit ovat ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin piirin asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.
Muut nimismiespiirit ovat suomenkielisiä.
Kymin kihlakunnassa Pyhtään piiri on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut nimismiespiirit ovat suomenkielisiä.
Kokkolan kihlakunnassa Kruunupyyn piiri, Korsholman kihlakunnassa Mustasaaren piiri, Närpiön kihlakunnassa Kristiinankaupungin piiri ja Uudenkaarlepyyn kihlakunnassa Uudenkaarlepyyn piiri ovat kaksikielisiä. Kussakin näistä piireistä on asukkaiden enemmistö ruotsinkielinen.
Närpiön kihlakunnassa Närpiön piiri sekä Uudenkaarlepyyn kihlakunnassa Pietarsaaren ja Vöyrin piirit ovat ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kussakin näistä piireistä on asukkaiden enemmistö ruotsinkielinen.
Korsholman kihlakunnassa Maalahden piiri on ruotsinkielinen.
Muut nimismiespiirit ovat suomenkielisiä.
Muiden läänien nimismiespiirit ovat suomenkielisiä.
Turun ja Vaasan hovioikeuspiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Helsingin hovioikeuspiiri on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Itä-Suomen, Kouvolan ja Rovaniemen hovioikeuspiirit ovat suomenkielisiä.
Halikon tuomiokunta on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Särkisalon kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Paraisten tuomiokunta on kaksikielinen kaksikielisten ja ruotsinkielinen ruotsinkielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.
Ahvenanmaan tuomiokunta on ruotsinkielinen.
Muut tuomiokunnat ovat suomenkielisiä.
Korsholman tuomiokunta on kaksikielinen kaksikielisten ja ruotsinkielinen ruotsinkielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.
Närpiön tuomiokunta on kaksikielinen kaksikielisten kuntien ja ruotsinkielinen Närpiön kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.
Pietarsaaren tuomiokunta on kaksikielinen kaksikielisten kuntien ja ruotsinkielinen Luodon kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.
Muut tuomiokunnat ovat suomenkielisiä.
Kaikki tuomiokunnat ovat suomenkielisiä.
Espoon, Vantaan ja Raaseporin tuomiokunnat ovat kaksikielisiä. Näistä Espoon ja Vantaan tuomiokuntien asukkaiden enemmistö on suomenkielinen, Raaseporin tuomiokunnan ruotsinkielinen.
Lohjan tuomiokunta on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Lohjan kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Porvoon tuomiokunta on kaksikielinen kaksikielisten kuntien ja suomenkielinen Pornaisten kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut tuomiokunnat ovat suomenkielisiä.
Kaikki tuomiokunnat ovat suomenkielisiä.
Kaikki tuomiokunnat ovat suomenkielisiä.
Halikon käräjäkunta Halikon tuomiokunnassa on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Särkisalon kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Dragsfjärdin ja Paraisten käräjäkunnat Paraisten tuomiokunnassa ovat kaksikielisiä. Kummankin asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.
Kemiön käräjäkunta Paraisten tuomiokunnassa on kaksikielinen Kemiön kunnan ja ruotsinkielinen Västanfjärdin kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.
Nauvon käräjäkunta Paraisten tuomiokunnassa on kaksikielinen kaksikielisten ja ruotsinkielinen ruotsinkielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.
Ahvenanmaan käräjäkunta Ahvenanmaan tuomiokunnassa on ruotsinkielinen.
Muut käräjäkunnat ovat suomenkielisiä.
Mustasaaren käräjäkunta Korsholman tuomiokunnassa on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.
Maalahden käräjäkunta Korsholman tuomiokunnassa on ruotsinkielinen.
Vöyrin käräjäkunta Korsholman tuomiokunnassa on kaksikielinen kaksikielisten kuntien ja ruotsinkielinen Maksamaan kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.
Kaskisten ja Kristiinankaupungin käräjäkunnat Närpiön tuomiokunnassa ovat kaksikielisiä. Asukkaiden enemmistö on Kaskisten käräjäkunnassa suomenkielinen ja Kristiinankaupungin käräjäkunnassa ruotsinkielinen.
Närpiön käräjäkunta Närpiön tuomiokunnassa on ruotsinkielinen.
Kruunupyyn käräjäkunta ja Uudenkaarlepyyn käräjäkunta Pietarsaaren tuomiokunnassa ovat kaksikielisiä. Kummankin asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.
Pietarsaaren käräjäkunta Pietarsaaren tuomiokunnassa on kaksikielinen Pietarsaaren maalaiskunnan osalta ja ruotsinkielinen Luodon kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.
Muut käräjäkunnat ovat suomenkielisiä.
Kaikki käräjäkunnat ovat suomenkielisiä.
Espoon käräjäkunta Espoon tuomiokunnassa, Lapinjärven käräjäkunta Porvoon tuomiokunnassa, Tammisaaren ja Kirkkonummen käräjäkunnat Raaseporin tuomiokunnassa ja Vantaan käräjäkunta Vantaan tuomiokunnassa ovat kaksikielisiä. Näistä Espoon, Lapinjärven, Kirkkonummen ja Vantaan käräjäkuntien asukkaiden enemmistö on suomenkielinen, Tammisaaren käräjäkunnan ruotsinkielinen.
Lohjan käräjäkunta Lohjan tuomiokunnassa on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Lohjan kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Porvoon käräjäkunta Porvoon tuomiokunnassa on kaksikielinen kaksikielisten kuntien ja suomenkielinen Pornaisten kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut käräjäkunnat ovat suomenkielisiä.
Kaikki käräjäkunnat ovat suomenkielisiä.
Kaikki käräjäkunnat ovat suomenkielisiä.
Kunkin raastuvanoikeuden toimialueen kieli määräytyy sitä vastaavan kaupungin kielen mukaan.
Etelä-Suomen maaoikeuden ja Vaasan maaoikeuden toimialueet ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin toimialueen asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Itä-Suomen maaoikeuden toimialue on kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta ja suomenkielinen muiden kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Pohjois-Suomen maaoikeuden toimialue on suomenkielinen.
Länsi-Suomen vesioikeuden toimialue on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Itä-Suomen vesioikeuden toimialue on kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta ja suomenkielinen muiden kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Pohjois-Suomen vesioikeuden toimialue on suomenkielinen.
Turun arkkihiippakunta sekä Mikkelin, Lapuan ja Helsingin hiippakunnat ovat kaksikielisiä kaksikielisten ja suomenkielisiä suomenkielisten seurakuntien osalta. Kussakin näistä hiippakunnista on asukkaiden enemmistö suomenkielinen.
Porvoon hiippakunta on kaksikielinen kaksikielisten ja ruotsinkielinen ruotsinkielisten seurakuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.
Muut hiippakunnat ovat suomenkielisiä.
Turun arkkihiippakunnassa on Perniön rovastikunta kaksikielinen Särkisalon seurakunnan osalta ja suomenkielinen muiden seurakuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. Muut Turun arkkihiippakunnan rovastikunnat ovat suomenkielisiä.
Tampereen, Oulun ja Kuopion hiippakunnissa ovat kaikki rovastikunnat suomenkielisiä.
Mikkelin hiippakunnassa on Kotkan rovastikunta kaksikielinen Pyhtään ja Ruotsinpyhtään seurakuntien osalta ja suomenkielinen muiden seurakuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. Muut Mikkelin hiippakunnan rovastikunnat ovat suomenkielisiä.
Porvoon hiippakunnassa ovat tuomiorovastikunta sekä Raaseporin, Turunmaan, Närpiön, Korsholman ja Pietarsaaren rovastikunnat kaksikielisiä kaksikielisten seurakuntien osalta ja ruotsinkielisiä ruotsinkielisten seurakuntien osalta. Kussakin näistä rovastikunnista on asukkaiden enemmistö ruotsinkielinen. Helsingin, Espoon ja Ahvenanmaan rovastikunnat ovat ruotsinkielisiä.
Lapuan hiippakunnassa on Kauhajoen rovastikunta kaksikielinen Kaskisten seurakunnan osalta ja suomenkielinen muiden seurakuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. Muut Lapuan hiippakunnan rovastikunnat ovat suomenkielisiä.
Helsingin hiippakunnassa on Lohjan rovastikunta kaksikielinen Lohjan seurakunnan osalta ja Porvoon rovastikunta Myrskylän seurakunnan osalta. Molemmat rovastikunnat ovat suomenkielisiä muiden seurakuntien osalta, ja kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. Muut Helsingin hiippakunnan rovastikunnat ovat suomenkielisiä.
1. Suomenkielisiä kunnan kielestä riippumatta ovat:
Turun arkkihiippakunnassa Turun tuomiokirkkoseurakunta sekä Turun Mikaelin, Martin ja Henrikin seurakunnat, Kaarinan, Maarian ja Paattisten seurakunnat sekä Paraisten suomalainen seurakunta;
Oulun hiippakunnassa Kokkolan ja Kaarlelan suomalaiset seurakunnat;
Lapuan hiippakunnassa Vaasan ja Pietarsaaren suomalaiset seurakunnat; sekä
Helsingin hiippakunnassa Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, Johanneksen, Vanhankirkon, Lauttasaaren, Agricolan, Kallion, Paavalin, Käpylän, Alppilan, Töölön, Meilahden, Munkkiniemen, Taivallahden, Munkkivuoren, Huopalahden, Hakavuoren, Kannelmäen, Pitäjänmäen, Malmin, Oulunkylän, Pakilan, Vartiokylän, Herttoniemen, Roihuvuoren, Vuosaaren, Kulosaaren ja Melunkylän seurakunnat, Tikkurilan, Vantaankosken ja Korson seurakunnat ja Sipoon suomalainen seurakunta, Kanta-Espoon, Tapiolan, Olarin, Espoonlahden ja Leppävaaran seurakunnat sekä Pohjan, Hangon, Porvoon, Lapinjärven ja Loviisan suomalaiset seurakunnat.
2. Ruotsinkielisiä kunnan kielestä riippumatta ovat:
Porvoon tuomiokirkkoseurakunta, Loviisan, Lapinjärven ja Sipoon ruotsalaiset seurakunnat, Helsingin rovastikuntaan kuuluvat Pohjoinen ruotsalainen seurakunta, Eteläinen ruotsalainen seurakunta, Tuomaan, Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan seurakunnat, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Tampereen, Kirkkonummen, Pohjan ja Hangon ruotsalaiset seurakunnat, Bromarvin seurakunta, Turun, Paraisten, Kristiinankaupungin ja Vaasan ruotsalaiset seurakunnat, Raippaluodon seurakunta, Pietarsaaren maaseurakunta sekä Pietarsaaren, Kaarlelan ja Kokkolan ruotsalaiset seurakunnat.
3. Muut seurakunnat ovat samankielisiä kuin niitä vastaava kunta.
4. Seurakuntayhtymä, jossa on sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen seurakunta tai kaksikielinen seurakunta, on kaksikielinen. Muut seurakuntayhtymät ovat samankielisiä kuin niiden seurakunnat.
Kunkin maistraatin toimialueen kieli määräytyy sitä vastaavan kaupungin kielen mukaan.
Kunkin kaupunginviskaalinviraston toimialueen kieli määräytyy sitä vastaavan kaupungin kielen mukaan.
Lääninhallituksen, maistraatin ja nimismiehen kielestä niiden toimiessa ulosottoviranomaisena on voimassa, mitä edellä on sanottu lääneistä, maistraateista ja nimismiespiireistä.
Kunkin kaupunginvoudinviraston toimialueen kieli määräytyy sitä vastaavan kaupungin kielen mukaan. Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinviraston toimialue on ruotsinkielinen.
Keskus- ja nuorisovankiloiden ja pakkolaitosten virka-alueet, joina on koko maa, sekä Turun lääninvankilan virka-alue, joka käsittää Turun ja Porin läänin ja Ahvenanmaan maakunnan, ja Vaasan lääninvankilan virka-alue, joka käsittää Vaasan ja Keski-Suomen läänit, ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kussakin näistä virka-alueista on asukkaiden enemmistö suomenkielinen.
Helsingin lääninvankilan virka-alue, joka käsittää Uudenmaan läänin, on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Mikkelin lääninvankilan virka-alue, joka käsittää Kymen ja Mikkelin läänit, on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Hämeenlinnan lääninvankilan virka-alue, joka käsittää Hämeen läänin, Kuopion lääninvankilan virka-alue, joka käsittää Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänit, ja Oulun lääninvankilan virka-alue, joka käsittää Oulun ja Lapin läänit, ovat suomenkielisiä.
Varavankiloiden virka-alueet, joina on koko maa, ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kunkin virka-alueen asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Ahvenanmaan maakunnan poliisipiiri on ruotsinkielinen. Muiden poliisipiirien kieli määräytyy poliisipiiriä vastaavan nimismiespiirin tai kaupungin kielen mukaan.
Lounais-Suomen ja Pohjanmaan sotilasläänit ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Etelä-Suomen sotilaslääni on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Kaakkois-Suomen sotilaslääni on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut sotilasläänit ovat suomenkielisiä.
Helsingin sotilaspiiri on kaksikielinen. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan sotilaspiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut sotilaspiirit ovat suomenkielisiä.
Kouvolan sotilaspiiri on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut sotilaspiirit ovat suomenkielisiä.
Turun sotilaspiiri on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Satakunnan sotilaspiiri on suomenkielinen.
Kokkolan sotilaspiiri on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Kokkolan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Vaasan sotilaspiiri on ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.
Seinäjoen sotilaspiiri on suomenkielinen.
Muiden sotilasläänien sotilaspiirit ovat suomenkielisiä.
Turun ja Vaasan liikevaihtoverotoimistojen toimialueet ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Helsingin ja Kotkan liikevaihtoverotoimistojen toimialueet ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muiden liikevaihtoverotoimistojen toimialueet ovat suomenkielisiä.
Turun ja Vaasan lääninverovirastojen virka-alueet ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Uudenmaan ja Kymen lääninverovirastojen virka-alueet ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muiden lääninverovirastojen virka-alueet ovat suomenkielisiä.
Espoon, Hangon, Helsingin, Karjaan, Loviisan, Siuntion, Tammisaaren ja Vantaan veropiirit ovat kaksikielisiä. Näistä Karjaan ja Tammisaaren veropiirien asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen, muiden suomenkielinen.
Lohjan ja Porvoon veropiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut veropiirit ovat suomenkielisiä.
Turun ja Paraisten veropiirit ovat kaksikielisiä. Turun veropiirin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen ja Paraisten veropiirin ruotsinkielinen.
Kemiön ja Korppoon veropiirit ovat ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.
Perniön veropiiri on suomenkielinen Perniön kunnan osalta ja kaksikielinen Särkisalon kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut veropiirit ovat suomenkielisiä.
Ahvenanmaan veropiiri on ruotsinkielinen.
Kotkan veropiiri on suomenkielinen Kotkan kaupungin osalta ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut veropiirit ovat suomenkielisiä.
Kokkolan, Kristiinankaupungin, Kruunupyyn, Mustasaaren, Pietarsaaren kaupungin, Uudenkaarlepyyn ja Vaasan veropiirit ovat kaksikielisiä. Näistä Kokkolan ja Vaasan veropiirien asukkaiden enemmistö on suomenkielinen, muiden ruotsinkielinen.
Närpiön, Oravaisten ja Pietarsaaren maalaiskunnan veropiirit ovat ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kussakin näistä veropiireistä on asukkaiden enemmistö ruotsinkielinen.
Maalahden veropiiri on ruotsinkielinen.
Muut veropiirit ovat suomenkielisiä.
Muiden läänien kaikki veropiirit ovat suomenkielisiä.
Keski-Pohjanmaan, Vaasan ja Turun tullipiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kussakin näistä tullipiireistä on asukkaiden enemmistö suomenkielinen.
Helsingin, Lahden, Kymen ja Hangon tullipiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kussakin näistä tullipiireistä on asukkaiden enemmistö suomenkielinen.
Ahvenanmaan tullipiiri on ruotsinkielinen.
Muut tullipiirit ovat suomenkielisiä.
Turun ja Vaasan rakennuspiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Uudenmaan rakennuspiiri sekä Kymen ja Mikkelin rakennuspiiri ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut rakennuspiirit ovat suomenkielisiä.
Lääninhallituksen kielestä sen toimiessa koulutoimen piirihallintoviranomaisena on voimassa mitä edellä on sanottu lääneistä.
Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Vaasan läänit on kukin jaettu kahteen tarkastuspiiriin, joista toiseen kuuluvat ne koulut ja oppilaitokset, joiden opetuskieli on suomen kieli, ja toiseen ne, joiden opetuskieli on ruotsin kieli.
Helsingin ja Turun maatalouspiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Helsingin ruotsinkielinen maatalouspiiri ja Vaasan maatalouspiiri ovat ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen.
Muut maatalouspiirit ovat suomenkielisiä.
Turun, Vaasan ja Kokkolan vesipiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kussakin näistä vesipiireistä on asukkaiden enemmistö suomenkielinen.
Helsingin ja Kymen vesipiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut vesipiirit ovat suomenkielisiä.
Turun ja Vaasan kalastuspiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Uudenmaan kalastuspiiri on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Kymen kalastuspiiri on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut kalastuspiirit ovat suomenkielisiä.
Etelä-Suomen piirikunta on suomenkielinen suomenkielisten, ruotsinkielinen ruotsinkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut piirikunnat ovat suomenkielisiä.
Hämeenlinnan ja Karstulan hoitoalueet Etelä-Suomen piirikunnassa ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut hoitoalueet ovat suomenkielisiä.
Turun ja Porin läänin ja Vaasan läänin maanmittauskonttoreiden virka-alueet ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Uudenmaan läänin maanmittauskonttorin virka-alue on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Kymen läänin maanmittauskonttorin virka-alue on suomenkielinen suomenkielisten kuntien osalta ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Kunkin mainitun maanmittauskonttorin virka-alueen asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muiden maanmittauskonttoreiden virka-alueet ovat suomenkielisiä.
Turun ja Vaasan maanmittauspiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kokkolan maanmittauspiiri on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta sekä ruotsinkielinen Luodon kunnan osalta. Helsingin, Lohjan ja Porvoon maanmittauspiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Salon maanmittauspiiri on suomenkielinen suomenkielisten kuntien osalta ja kaksikielinen Särkisalon kunnan osalta. Kouvolan maanmittauspiiri on suomenkielinen suomenkielisten kuntien osalta ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Kunkin mainitun maanmittauspiirin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Maarianhaminan maanmittauspiiri on ruotsinkielinen.
Muut maanmittauspiirit ovat suomenkielisiä.
Turun ja Vaasan tie- ja vesirakennuspiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Uudenmaan ja Kymen tie- ja vesirakennuspiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut tie- ja vesirakennuspiirit ovat suomenkielisiä.
Kunkin katsastusalueen kieli määräytyy sitä vastaavan läänin kielen mukaan.
Turun ja Vaasan autokatsastuskonttoreiden sekä Kristiinankaupungin, Pietarsaaren ja Salon autokatsastustoimistojen toimialueet ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Näistä Pietarsaaren autokatsastustoimiston toimialueen asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen ja muiden toimialueiden suomenkielinen.
Kokkolan, Kotkan, Lohjan ja Porvoon autokatsastustoimistojen toimialueet ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kussakin näistä toimialueista on asukkaiden enemmistö suomenkielinen.
Helsingin autokatsastuskonttorin sekä Loviisan ja Tammisaaren autokatsastustoimistojen toimialueet ovat kaksikielisiä. Näistä Helsingin autokatsastuskonttorin ja Loviisan autokatsastustoimiston toimialueiden asukkaiden enemmistö on suomenkielinen ja Tammisaaren autokatsastustoimiston toimialueen ruotsinkielinen.
Muiden autokatsastuskonttoreiden ja -toimistojen toimialueet ovat suomenkielisiä.
Turun ja Vaasan keskuslentoasemien toimialueet ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Helsinki-Vantaan ja Kuopion keskuslentoasemien toimialueet ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muiden keskuslentoasemien toimialueet ovat suomenkielisiä.
Helsingin, Kouvolan, Tampereen ja Seinäjoen liikennepiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten liikennepaikkojen osalta. Kussakin näistä piireistä on asukkaiden enemmistö suomenkielinen. Muut liikennepiirit ovat suomenkielisiä.
Helsingin, Kouvolan, Tampereen ja Seinäjoen ratapiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten liikennepaikkojen osalta. Kussakin näistä piireistä on asukkaiden enemmistö suomenkielinen. Muut ratapiirit ovat suomenkielisiä.
Kaksikielisiä ovat ne liikennepaikat, jotka sijaitsevat seuraavilla rataosilla tai niiltä erkanevilla satama- ja haararadoilla:
Helsinki–Kerava,
Kerava–Porvoo,
Pasila–Perniö,
Loviisan satama–Myrskylä,
Hanko–Lohja,
Turku–Lauste,
Turku–Maaria,
Vaasa–Tuovila,
Kaskinen–Närpiö ja
Jepua–Kokkola.
Muut liikennepaikat ovat suomenkielisiä.
Kunkin konepajan kieli on sama kuin sen liikennepaikan, jolla konepaja sijaitsee.
Kunkin varaston kieli on sama kuin sen liikennepaikan, jolla varasto sijaitsee.
Lounais-Suomen ja Vaasan postipiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Helsingin ja Kaakkois-Suomen postipiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Ahvenanmaan postipiiri on ruotsinkielinen.
Muut postipiirit ovat suomenkielisiä.
Turun ja Vaasan telepiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Helsingin ja Mikkelin telepiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Ahvenanmaan telepiiri on ruotsinkielinen.
Muut telepiirit ovat suomenkielisiä.
Maarianhaminan postialue on ruotsinkielinen.
Muut postialueet ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta.
Ahvenanmaan telealue on ruotsinkielinen.
Muut telealueet ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta.
Turun, Vaasan ja Oulun luotsipiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kussakin näistä piireistä on asukkaiden enemmistö suomenkielinen.
Kotkan ja Helsingin luotsipiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Saimaan ja Päijänteen luotsipiirit ovat suomenkielisiä.
Ahvenanmaan luotsipiiri on ruotsinkielinen.
Turun ja Vaasan merenkulkupiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Kotkan ja Helsingin merenkulkupiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Oulun merenkulkupiiri ja sisävesipiiri ovat suomenkielisiä.
Turun ja Vaasan tarkastuspiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Helsingin ja Lappeenrannan tarkastuspiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut tarkastuspiirit ovat suomenkielisiä.
Vakaajien toimialueet n:ot 3, 4, 19, 20 ja 27 ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kussakin näistä toimialueista on asukkaiden enemmistö suomenkielinen.
Vakaajien toimialueet n:ot 1, 2, 11 ja 12 ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kussakin näistä toimialueista on asukkaiden enemmistö suomenkielinen.
Toimialueet n:ot 44, 54, 57, 59, 62, 65 ja 68 ovat samankielisiä kuin toimialueita vastaavat kaupungit.
Toimialue n:o 5 on ruotsinkielinen.
Toimialue n:o 37 valtionrautateillä on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten liikennepaikkojen osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut toimialueet ovat suomenkielisiä.
Turun ja Porin sekä Vaasan teollisuuspiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Uudenmaan ja Kymen teollisuuspiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut teollisuuspiirit ovat suomenkielisiä.
Työriitojen sovittelijain II piiri, joka käsittää Turun ja Porin läänin sekä Ahvenanmaan läänin, ja V piiri, joka käsittää Vaasan, Oulun ja Lapin läänit, ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Työriitojen sovittelijain I piiri, joka käsittää Uudenmaan ja Kymen läänit, on suomenkielinen suomenkielisten ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut työriitojen sovittelijain piirit ovat suomenkielisiä.
Turun ja Porin työsuojelupiiri ja Vaasan työsuojelupiiri ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Uudenmaan työsuojelupiiri ja Kymen työsuojelupiiri ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut työsuojelupiirit ovat suomenkielisiä.
Etelä-Suomen metsä- ja maatalouden työsuojelupiiri ja Keski-Suomen metsä- ja maatalouden työsuojelupiiri ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Pohjois-Suomen metsä- ja maatalouden työsuojelupiiri on suomenkielinen.
Kansanterveyslaitoksen Turun aluelaitoksen ja Seinäjoen aluelaitoksen toimialueet ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin toimialueen asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Kansanterveyslaitoksen Lappeenrannan aluelaitoksen toimialue on suomenkielinen suomenkielisten kuntien ja kaksikielinen Pyhtään kunnan osalta. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut kansanterveyslaitoksen aluelaitosten toimialueet ovat suomenkielisiä.
Turun ja Vaasan työvoimapiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Helsingin ja Kouvolan työvoimapiirit ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Muut työvoimapiirit ovat suomenkielisiä.
Keravan ja Lohjan työvoimatoimistojen toimialueet Helsingin työvoimapiirissä, Turun ja Salon työvoimatoimistojen toimialueet Turun työvoimapiirissä, Kotkan työvoimatoimiston toimialue Kouvolan työvoimapiirissä ja Kokkolan työvoimatoimiston toimialue Vaasan työvoimapiirissä ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kussakin näistä toimialueista on asukkaiden enemmistö suomenkielinen.
Paraisten ja Kemiön työvoimatoimistojen toimialueet Turun työvoimapiirissä ja Vaasan, Närpiön ja Pietarsaaren työvoimatoimistojen toimialueet Vaasan työvoimapiirissä ovat ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Näistä Vaasan työvoimatoimiston toimialueen asukkaiden enemmistö on suomenkielinen ja muiden ruotsinkielinen.
Maarianhaminan työvoimatoimiston toimialue Turun työvoimapiirissä on ruotsinkielinen.
Helsingin, Espoon, Hangon, Karjaan, Loviisan, Porvoon, Tammisaaren ja Vantaan työvoimatoimistojen toimialueet Helsingin työvoimapiirissä ja Kristiinankaupungin työvoimatoimiston toimialue Vaasan työvoimapiirissä ovat kaksikielisiä. Näistä Karjaan, Tammisaaren ja Kristiinankaupungin työvoimatoimistojen toimialueiden asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen ja muiden suomenkielinen.
Muut työvoimatoimistojen toimialueet ovat suomenkielisiä.
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1983 ja on voimassa vuoden 1992 loppuun.
Tämän päätöksen liitteenä on aakkosellinen luettelo kunnista sekä tiedot niiden väkiluvusta ja suomen- ja ruotsinkielisten väestön lukumäärästä vuoden 1981 virallisen tilaston mukaan.
Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1982
Hallitusneuvos Heimo Taponen
Liite
Selitys
| AÅ | = Ahvenanmaan lääni |
| HT | = Hämeen lääni |
| K | = Kuopion lääni |
| KS | = Keski-Suomen lääni |
| Ky | = Kymen lääni |
| L | = Lapin lääni |
| M | = Mikkelin lääni |
| OU | = Oulun lääni |
| PK | = Pohjois-Karjalan lääni |
| TÅ | = Turun ja Porin lääni |
| UN | = Uudenmaan lääni |
| Va | = Vaasan lääni |
Kunnan nimi ilman merkkiä = suomenkielinen kunta
| † | = kaksikielinen kunta, jossa enemmistön kieli on suomi |
| * | = ruotsinkielinen kunta |
| †* | = kaksikielinen kunta, jossa enemmistön kieli on ruotsi |
| Kunnan nimi Kommunens namn |
Koko väestö Hela befolkn. |
Suomenkiel. Finsktalande |
Ruotsinkiel. Svensktalande | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Alahärmä | Va | 5 404 | 5 373 | 30 | |
| Alajärvi | Va | 8 782 | 8 771 | 8 | |
| Alastaro | TÅ | 3 631 | 3 629 | 2 | |
| Alavieska | OU | 3 003 | 3 002 | 1 | |
| Alavus | Va | 10 486 | 10 480 | 5 | |
| Anjalankoski | Ky | 20 184 | 20 129 | 43 | |
| Anttola | M | 1 774 | 1 769 | 3 | |
| Artjärvi – Artsjö | UN | 1 931 | 1 916 | 13 | |
| Artsjö se Artjärvi | |||||
| Asikkala | HT | 8 320 | 8 297 | 8 | |
| Askainen – Villnäs | TÅ | 796 | 795 | 1 | |
| Askola | UN | 4 048 | 3 974 | 73 | |
| Aura | TÅ | 2 504 | 2 495 | 7 | |
| Birkala se Pirkkala | |||||
| Bjärnå se Perniö | |||||
| Björneborg se Pori | |||||
| Borgnäs se Pornainen | |||||
| Borgå, stad se Porvoo, kaup. | |||||
| Borgå landskommun se Porvoon maalaiskunta | |||||
| Brahestad se Raahe | |||||
| Brändö | AÅ | * | 568 | 18 | 549 |
| Bötom se Karijoki | |||||
| Dragsfjärd | TÅ | †* | 4 620 | 1 141 | 3 477 |
| Eckerö | AÅ | * | 698 | 17 | 680 |
| Ekenäs – Tammisaari | UN | †* | 11 111 | 1 905 | 9 194 |
| Elimäki | Ky | 8 227 | 8 172 | 46 | |
| Enare se Inari | |||||
| Eno | PK | 8 512 | 8 509 | 2 | |
| Enonkoski | M | 2 025 | 2 024 | 1 | |
| Enontekis se Enontekiö | |||||
| Enontekiö – Enontekis | L | 2 289 | 2 106 | 7 | |
| Esbo se Espoo | |||||
| Espoo – Esbo | UN | † | 141 334 | 122 985 | 17 376 |
| Etseri se Ähtäri | |||||
| Eura | TÅ | 9 554 | 9 431 | 113 | |
| Eurajoki – Euraåminne | TÅ | 5 750 | 5 733 | 14 | |
| Euraåminne se Eurajoki | |||||
| Evijärvi | Va | 3 430 | 3 387 | 42 | |
| Finby se Särkisalo | |||||
| Finström | AÅ | * | 2 092 | 71 | 2 015 |
| Forssa | HT | 19 424 | 19 355 | 53 | |
| Fredrikshamn se Hamina | |||||
| Föglö | AÅ | * | 600 | 11 | 589 |
| Geta | AÅ | * | 468 | 11 | 457 |
| Grankulla se Kauniainen | |||||
| Gustavs se Kustavi | |||||
| Haapajärvi | OU | 8 309 | 8 297 | 10 | |
| Haapavesi | OU | 7 434 | 7 423 | 5 | |
| Hailuoto – Karlö | OU | 891 | 890 | – | |
| Halikko | TÅ | 7 927 | 7 871 | 52 | |
| Halsua | Va | 1 648 | 1 646 | 1 | |
| Hamina – Fredrikshamn | Ky | 10 469 | 10 381 | 56 | |
| Hammarland | AÅ | * | 1 195 | 20 | 1 172 |
| Hangö se Hanko | |||||
| Hankasalmi | KS | 6 137 | 6 133 | 3 | |
| Hanko – Hangö | UN | † | 12 143 | 6 150 | 5 910 |
| Harjavalta | TÅ | 8 918 | 8 897 | 17 | |
| Hartola | M | 4 549 | 4 548 | 1 | |
| Hattula | HT | 7 507 | 7 468 | 29 | |
| Hauho | HT | 3 995 | 3 982 | 6 | |
| Haukipudas | OU | 12 052 | 12 034 | 11 | |
| Haukivuori | M | 3 003 | 2 996 | 5 | |
| Hausjärvi | HT | 7 267 | 7 236 | 30 | |
| Heinola, kaup – stad | M | 15 811 | 15 747 | 50 | |
| Heinola landskommun se Heinolan maalaiskunta | |||||
| Heinolan maalaiskunta – Heinola landskommun | M | 5 642 | 5 634 | 6 | |
| Heinävesi | M | 5 722 | 5 708 | 2 | |
| Helsingfors se Helsinki | |||||
| Helsinki – Helsingfors | UN | † | 483 051 | 435 391 | 44 181 |
| Himanka | Va | 3 314 | 3 297 | 14 | |
| Hirvensalmi | M | 3 135 | 3 134 | 1 | |
| Hollola | HT | 16 731 | 16 669 | 45 | |
| Honkajoki | TÅ | 2 539 | 2 536 | 3 | |
| Houtskari ks. Houtskär | |||||
| Houtskär – Houtskari | TÅ | * | 743 | 36 | 707 |
| Huittinen | TÅ | 9 428 | 9 420 | 3 | |
| Humppila | HT | 2 769 | 2 764 | 4 | |
| Hyrynsalmi | OU | 4 376 | 4 371 | – | |
| Hyvinge se Hyvinkää | |||||
| Hyvinkää – Hyvinge | UN | 37 559 | 37 238 | 248 | |
| Hämeenkyrö – Tavastkyrö | TÅ | 9 204 | 9 177 | 22 | |
| Hämeenlinna – Tavastehus | HT | 41 992 | 41 778 | 150 | |
| Högfors se Karkkila | |||||
| Idensalmi se Iisalmi | |||||
| Ii | OU | 5 246 | 5 240 | 6 | |
| Iisalmi – Idensalmi | K | 22 829 | 22 806 | 13 | |
| Iitti | Ky | 7 680 | 7 664 | 9 | |
| Ikaalinen – Ikalis | TÅ | 8 104 | 8 094 | 7 | |
| Ikalis se Ikaalinen | |||||
| Ilmajoki | Va | 11 963 | 11 954 | 9 | |
| Ilomants se Ilomantsi | |||||
| Ilomantsi – Ilomants | PK | 8 683 | 8 678 | 2 | |
| Imatra | Ky | 35 994 | 35 896 | 65 | |
| Inari – Enare | L | 7 009 | 6 635 | 21 | |
| Ingå – Inkoo | UN | †* | 4 082 | 1 094 | 2 978 |
| Iniö | TÅ | * | 259 | 20 | 239 |
| Inkoo ks. Ingå | |||||
| Isojoki – Storå | Va | 3 226 | 3 218 | 7 | |
| Isokyrö – Storkyro | Va | 5 370 | 5 346 | 21 | |
| Jaala | Ky | 2 016 | 2 015 | – | |
| Jakobstad – Pietarsaari, kaup. | Va | †* | 20 632 | 9 181 | 11 429 |
| Jalasjärvi | Va | 10 361 | 10 350 | 6 | |
| Janakkala | HT | 15 083 | 15 019 | 56 | |
| Jockis se Jokioinen | |||||
| Joensuu | PK | 45 180 | 45 087 | 33 | |
| Jokioinen – Jockis | HT | 5 104 | 5 093 | 8 | |
| Jomala | AÅ | * | 2 676 | 113 | 2 557 |
| Joroinen – Jorois | M | 6 294 | 6 272 | 18 | |
| Jorois se Joroinen | |||||
| Joutsa | KS | 4 636 | 4 634 | 2 | |
| Joutseno | Ky | 12 011 | 11 984 | 12 | |
| Juankoski | K | 6 935 | 6 928 | 3 | |
| Jurva | Va | 5 629 | 5 604 | 25 | |
| Juuka | PK | 7 788 | 7 785 | 2 | |
| Juupajoki | HT | 2 504 | 2 503 | 1 | |
| Juva | M | 8 944 | 8 938 | 4 | |
| Jyväskylä, kaup. – stad | KS | 64 455 | 64 132 | 174 | |
| Jyväskylä landskommun se Jyväskylän maalaiskunta | |||||
| Jyväskylän maalaiskunta – Jyväskylä landskommun | KS | 24 779 | 24 723 | 30 | |
| Jämijärvi | TÅ | 2 486 | 2 485 | – | |
| Jämsä | KS | 12 457 | 12 435 | 6 | |
| Jämsänkoski | KS | 8 149 | 8 139 | 8 | |
| Jäppilä | M | 1 748 | 1 746 | 1 | |
| Järvenpää – Träskända | UN | 23 788 | 23 445 | 205 | |
| Kaarina – St Karins | TÅ | 14 423 | 13 916 | 476 | |
| Kaavi | K | 4 723 | 4 712 | 10 | |
| Kajaani – Kajana | OU | 35 018 | 34 947 | 40 | |
| Kajana se Kajaani | |||||
| Kalajoki | OU | 8 993 | 8 977 | 9 | |
| Kalanti | TÅ | 3 610 | 3 599 | 11 | |
| Kalvola | HT | 3 493 | 3 470 | 23 | |
| Kangasala | HT | 19 064 | 18 965 | 65 | |
| Kangaslampi | M | 1 838 | 1 836 | – | |
| Kangasniemi | M | 7 522 | 7 518 | 2 | |
| Kankaanpää | TÅ | 13 557 | 13 534 | 10 | |
| Kannonkoski | KS | 2 187 | 2 186 | 1 | |
| Kannus | Va | 5 459 | 5 450 | 9 | |
| Karijoki – Bötom | Va | 2 029 | 1 995 | 34 | |
| Karinainen | TÅ | 2 276 | 2 270 | 6 | |
| Karis – Karjaa | UN | †* | 8 258 | 2 705 | 5 536 |
| Karislojo se Karjalohja | |||||
| Karjaa ks. Karis | |||||
| Karjalohja – Karislojo | UN | 1 182 | 1 169 | 12 | |
| Karkkila – Högfors | UN | 8 309 | 8 248 | 51 | |
| Karleby se Kokkola | |||||
| Karlö se Hailuoto | |||||
| Karstula | KS | 5 630 | 5 628 | 1 | |
| Karttula | K | 3 130 | 3 129 | – | |
| Karvia | TÅ | 3 678 | 3 677 | – | |
| Kaskinen – Kaskö | Va | † | 1 938 | 1 383 | 551 |
| Kaskö se Kaskinen | |||||
| Kauhajoki | Va | 15 152 | 15 122 | 25 | |
| Kauhava | Va | 8 534 | 8 506 | 23 | |
| Kauniainen – Grankulla | UN | † | 7 435 | 4 055 | 3 320 |
| Kaustby se Kaustinen | |||||
| Kaustinen – Kaustby | Va | 4 019 | 3 980 | 38 | |
| Keitele | K | 3 353 | 3 351 | 2 | |
| Kelviå se Kälviä | |||||
| Kemi | L | 26 732 | 26 682 | 35 | |
| Kemijärvi | L | 12 685 | 12 675 | 8 | |
| Keminmaa | L | 8 017 | 8 005 | 6 | |
| Kemiö ks. Kimito | |||||
| Kempele | OU | 7 875 | 7 861 | 8 | |
| Kerava – Kervo | UN | 24 493 | 24 011 | 390 | |
| Kerimäki | M | 6 116 | 6 112 | 2 | |
| Kervo se Kerava | |||||
| Kestilä | OU | 2 278 | 2 275 | 3 | |
| Kesälahti | PK | 3 198 | 3 194 | 2 | |
| Keuruu | KS | 13 034 | 13 015 | 16 | |
| Kihniö | TÅ | 2 891 | 2 890 | 1 | |
| Kiihtelysvaara | PK | 2 238 | 2 238 | – | |
| Kiikala | TÅ | 2 153 | 2 145 | 7 | |
| Kiikoinen | TÅ | 1 452 | 1 449 | – | |
| Kiiminki | OU | 6 558 | 6 542 | 9 | |
| Kimito – Kemiö | TÅ | †* | 3 527 | 1 098 | 2 418 |
| Kinnula | KS | 2 273 | 2 266 | 6 | |
| Kirkkonummi – Kyrkslätt | UN | † | 20 527 | 14 897 | 5 569 |
| Kisko | TÅ | 2 170 | 2 157 | 13 | |
| Kitee | PK | 11 432 | 11 422 | 2 | |
| Kittilä | L | 6 327 | 6 317 | 4 | |
| Kiukainen | TÅ | 4 161 | 4 160 | 1 | |
| Kiuruvesi | K | 12 030 | 12 025 | 2 | |
| Kivijärvi | KS | 2 067 | 2 065 | 2 | |
| Kjulo se Köyliö | |||||
| Kodisjoki | TÅ | 553 | 552 | 1 | |
| Kokemäki – Kumo | TÅ | 9 883 | 9 871 | 5 | |
| Kokkola – Karleby | Va | † | 34 182 | 26 936 | 7 220 |
| Kolari | L | 4 890 | 4 878 | 10 | |
| Konginkangas | KS | 1 662 | 1 662 | – | |
| Konnevesi | KS | 3 530 | 3 530 | – | |
| Kontiolahti | PK | 8 460 | 8 449 | 7 | |
| Korpilahti | KS | 5 004 | 4 998 | 1 | |
| Korpo – Korppoo | TÅ | †* | 1 094 | 270 | 824 |
| Korppoo ks. Korpo | |||||
| Korsholm – Mustasaari | Va | †* | 14 026 | 2 814 | 11 198 |
| Korsnäs | Va | * | 2 339 | 25 | 2 314 |
| Kortesjärvi | Va | 2 852 | 2 830 | 20 | |
| Koski Hl | HT | 2 276 | 2 273 | 3 | |
| Koski Tl | TÅ | 2 866 | 2 855 | 11 | |
| Kotka | Ky | 60 577 | 59 687 | 763 | |
| Kouvola | Ky | 31 322 | 31 151 | 109 | |
| Kristiinankaupunki ks. Kristinestad | |||||
| Kristinestad – Kristiinankaupunki | Va | †* | 9 020 | 3 696 | 5 318 |
| Kronoby – Kruunupyy | Va | †* | 7 051 | 700 | 6 345 |
| Kruunupyy ks. Kronoby | |||||
| Kuhmalahti | HT | 1 128 | 1 126 | 2 | |
| Kuhmo | OU | 13 857 | 13 854 | 1 | |
| Kuhmoinen | KS | 3 725 | 3 717 | 4 | |
| Kuivaniemi | OU | 2 499 | 2 497 | 2 | |
| Kullaa | TÅ | 1 736 | 1 734 | 1 | |
| Kumlinge | AÅ | * | 445 | 9 | 436 |
| Kumo se Kokemäki | |||||
| Kuopio | K | 75 255 | 75 103 | 91 | |
| Kuorevesi | HT | 3 342 | 3 339 | 1 | |
| Kuortane | Va | 5 045 | 5 041 | 4 | |
| Kurikka | Va | 11 358 | 11 338 | 15 | |
| Kuru | HT | 3 220 | 3 219 | 1 | |
| Kustavi – Gustavs | TÅ | 1 286 | 1 271 | 13 | |
| Kuusamo | OU | 17 395 | 17 373 | 13 | |
| Kuusankoski | Ky | 22 381 | 22 202 | 161 | |
| Kuusjoki | TÅ | 1 872 | 1 867 | 4 | |
| Kylmäkoski | HT | 2 618 | 2 610 | 2 | |
| Kyrkslätt se Kirkkonummi | |||||
| Kyyjärvi | KS | 1 957 | 1 957 | – | |
| Kälviä – Kelviå | Va | 4 090 | 4 050 | 38 | |
| Kärkölä | HT | 5 050 | 5 039 | 9 | |
| Kärsämäki | OU | 3 448 | 3 446 | 2 | |
| Kökar | AÅ | * | 301 | 5 | 296 |
| Köyliö – Kjulo | TÅ | 3 490 | 3 485 | 1 | |
| Lahti – Lahtis | HT | 94 692 | 94 201 | 295 | |
| Lahtis se Lahti | |||||
| Laihela se Laihia | |||||
| Laihia – Laihela | Va | 7 132 | 7 094 | 33 | |
| Laitila | TÅ | 8 984 | 8 973 | 10 | |
| Lammi | HT | 5 970 | 5 962 | 6 | |
| Lapinjärvi – Lappträsk | UN | † | 3 578 | 2 273 | 1 304 |
| Lapinlahti | K | 7 752 | 7 747 | 3 | |
| Lappajärvi | Va | 4 590 | 4 581 | 8 | |
| Lappeenranta – Villmanstrand | Ky | 53 817 | 53 625 | 95 | |
| Lappi | TÅ | 3 394 | 3 393 | – | |
| Lappo se Lapua | |||||
| Lappträsk se Lapinjärvi | |||||
| Lapua – Lappo | Va | 14 592 | 14 586 | 5 | |
| Larsmo – Luoto | Va | * | 3 172 | 180 | 2 991 |
| Laukaa | KS | 13 829 | 13 812 | 10 | |
| Lavia | TÅ | 2 852 | 2 852 | – | |
| Lehtimäki | Va | 2 437 | 2 437 | – | |
| Leivonmäki | KS | 1 519 | 1 518 | – | |
| Lemi | Ky | 2 850 | 2 845 | 3 | |
| Lemland | AÅ | * | 988 | 38 | 941 |
| Lempäälä | HT | 12 901 | 12 844 | 37 | |
| Lemu | TÅ | 923 | 915 | 8 | |
| Leppävirta | K | 11 476 | 11 466 | 7 | |
| Lestijärvi | Va | 1 039 | 1 039 | – | |
| Lieksa | PK | 18 972 | 18 961 | 7 | |
| Lieto – Lundo | TÅ | 9 900 | 9 808 | 86 | |
| Liljendal | UN | †* | 1 399 | 169 | 1 230 |
| Lillkyro se Vähäkyrö | |||||
| Limingo se Liminka | |||||
| Liminka – Limingo | OU | 4 149 | 4 143 | 4 | |
| Liperi | PK | 10 819 | 10 811 | 7 | |
| Lochteå se Lohtaja | |||||
| Lohja, kaup. – Lojo, stad | UN | 14 226 | 13 747 | 459 | |
| Lohjan kunta – Lojo kommun | UN | † | 16 111 | 14 821 | 1 277 |
| Lohtaja – Lochteå | Va | 2 918 | 2 910 | 8 | |
| Loimaa, kaup. – stad | TÅ | 6 730 | 6 718 | 10 | |
| Loimaa kommun se Loimaan kunta | |||||
| Loimaan kunta – Loimaa kommun | TÅ | 6 672 | 6 654 | 7 | |
| Lojo, stad se Lohja, kaup. | |||||
| Lojo kommun se Lohjan kunta | |||||
| Loppi | HT | 6 683 | 6 668 | 10 | |
| Loviisa – Lovisa | UN | † | 8 933 | 5 182 | 3 731 |
| Lovisa se Loviisa | |||||
| Luhanka | KS | 1 349 | 1 349 | – | |
| Lumijoki | OU | 1 386 | 1 386 | – | |
| Lumparland | AÅ | * | 312 | 14 | 296 |
| Lundo se Lieto | |||||
| Luopioinen | HT | 2 707 | 2 704 | 1 | |
| Luoto ks. Larsmo | |||||
| Luumäki | Ky | 5 695 | 5 684 | 6 | |
| Luvia | TÅ | 3 338 | 3 294 | 43 | |
| Längelmäki | HT | 2 320 | 2 318 | 2 | |
| Maalahti ks. Malax | |||||
| Maaninka | K | 4 385 | 4 384 | 1 | |
| Maarianhamina ks. Mariehamn | |||||
| Maksamaa ks. Maxmo | |||||
| Malax – Maalahti | Va | * | 5 727 | 438 | 5 285 |
| Mariehamn – Maarianhamina | AÅ | * | 9 606 | 616 | 8 922 |
| Marttila | TÅ | 2 266 | 2 261 | 5 | |
| Masku | TÅ | 3 583 | 3 560 | 21 | |
| Maxmo – Maksamaa | Va | * | 1 046 | 35 | 1 010 |
| Mellilä | TÅ | 1 537 | 1 537 | – | |
| Merijärvi | OU | 1 396 | 1 395 | – | |
| Merikarvia – Sastmola | TÅ | 4 199 | 4 183 | 13 | |
| Merimasku | TÅ | 750 | 740 | 7 | |
| Miehikkälä | Ky | 3 162 | 3 160 | 1 | |
| Mietoinen | TÅ | 1 543 | 1 542 | 1 | |
| Mikkeli, kaup. – St Michel, stad | M | 28 623 | 28 554 | 37 | |
| Mikkelin maalaiskunta – St Michels landskommun | M | 12 688 | 12 665 | 11 | |
| Mouhijärvi | TÅ | 2 817 | 2 814 | 3 | |
| Muhos | OU | 6 753 | 6 743 | 1 | |
| Multia | KS | 2 618 | 2 616 | 1 | |
| Muonio | L | 2 825 | 2 818 | 5 | |
| Mustasaari ks. Korsholm | |||||
| Muurame | KS | 5 025 | 5 007 | 7 | |
| Muurla | TÅ | 1 310 | 1 301 | 8 | |
| Mynämäki | TÅ | 5 817 | 5 800 | 16 | |
| Myrskylä – Mörskom | UN | † | 2 047 | 1 769 | 277 |
| Mäntsälä | UN | 11 601 | 11 547 | 45 | |
| Mänttä | HT | 8 161 | 8 115 | 39 | |
| Mäntyharju | M | 8 107 | 8 103 | 4 | |
| Mörskom se Myrskylä | |||||
| Naantali – Nådendal | TÅ | 9 062 | 8 863 | 172 | |
| Nagu – Nauvo | TÅ | †* | 1 400 | 257 | 1 142 |
| Nakkila | TÅ | 6 305 | 6 285 | 19 | |
| Nastola | HT | 14 056 | 14 002 | 33 | |
| Nauvo ks. Nagu | |||||
| Nilsiä | K | 8 022 | 8 016 | 4 | |
| Nivala | OU | 10 702 | 10 691 | 8 | |
| Nokia | HT | 23 764 | 23 663 | 76 | |
| Noormarkku – Norrmark | TÅ | 5 769 | 5 718 | 42 | |
| Norrmark se Noormarkku | |||||
| Nousiainen – Nousis | TÅ | 3 480 | 3 452 | 28 | |
| Nousis se Nousiainen | |||||
| Nuijamaa | Ky | 1 277 | 1 277 | – | |
| Nummi-Pusula | UN | 5 329 | 5 306 | 14 | |
| Nurmes | PK | 11 590 | 11 582 | 3 | |
| Nurmijärvi | UN | 22 399 | 22 149 | 199 | |
| Nurmo | Va | 7 728 | 7 713 | 12 | |
| Nykarleby – Uusikaarlepyy | Va | †* | 7 593 | 670 | 6 914 |
| Nyslott se Savonlinna | |||||
| Nystad se Uusikaupunki | |||||
| Nådendal se Naantali | |||||
| Närpes – Närpiö | Va | * | 10 785 | 662 | 10 113 |
| Närpiö ks. Närpes | |||||
| Oravainen ks. Oravais | |||||
| Oravais – Oravainen | Va | †* | 2 600 | 391 | 2 209 |
| Orimattila | UN | 13 249 | 13 188 | 43 | |
| Oripää | TÅ | 1 469 | 1 469 | – | |
| Orivesi | HT | 8 866 | 8 854 | 7 | |
| Oulainen | OU | 8 017 | 8 007 | 5 | |
| Oulu – Uleåborg | OU | 94 869 | 94 462 | 271 | |
| Oulunsalo | OU | 4 711 | 4 703 | 5 | |
| Outokumpu | PK | 10 303 | 10 294 | 7 | |
| Padasjoki | HT | 4 617 | 4 610 | 5 | |
| Paimio – Pemar | TÅ | 8 388 | 8 321 | 56 | |
| Paltamo | OU | 5 429 | 5 425 | 1 | |
| Parainen ks. Pargas | |||||
| Pargas – Parainen | TÅ | †* | 11 163 | 4 248 | 6 897 |
| Parikkala | Ky | 5 757 | 5 749 | 3 | |
| Parkano | TÅ | 8 815 | 8 801 | 12 | |
| Pattijoki | OU | 4 922 | 4 916 | 3 | |
| Pedersöre – Pietarsaaren maalaiskunta | Va | †* | 8 865 | 729 | 8 133 |
| Pelkosenniemi | L | 1 567 | 1 565 | 1 | |
| Pello | L | 5 691 | 5 687 | 3 | |
| Pemar se Paimio | |||||
| Perho | Va | 3 168 | 3 167 | 1 | |
| Pernaja ks. Pernå | |||||
| Perniö – Bjärnå | TÅ | 6 598 | 6 521 | 74 | |
| Pernå – Pernaja | UN | †* | 3 767 | 960 | 2 806 |
| Pertteli | TÅ | 3 436 | 3 411 | 21 | |
| Pertunmaa | M | 2 783 | 2 782 | 1 | |
| Peräseinäjoki | Va | 4 212 | 4 210 | 2 | |
| Petäjävesi | KS | 3 712 | 3 705 | 4 | |
| Pieksämäen maalaiskunta – Pieksämäki landskommun | M | 6 429 | 6 424 | 4 | |
| Pieksämäki, kaup. – stad | M | 14 011 | 13 998 | 7 | |
| Pieksämäki landskommun se Pieksämäen maalaiskunta | |||||
| Pielavesi | K | 7 380 | 7 374 | 5 | |
| Pietarsaaren maalaiskunta ks. Pedersöre | |||||
| Pietarsaari, kaup. ks. Jakobstad | |||||
| Pihtipudas | KS | 6 038 | 6 034 | 1 | |
| Piikkiö – Pikis | TÅ | 5 514 | 5 442 | 62 | |
| Piippola | OU | 1 529 | 1 529 | – | |
| Pikis se Piikkiö | |||||
| Pirkkala – Birkala | HT | 9 814 | 9 749 | 52 | |
| Pohja – Pojo | UN | † | 5 540 | 3 176 | 2 354 |
| Pojo se Pohja | |||||
| Polvijärvi | PK | 6 093 | 6 086 | 4 | |
| Pomarkku – Påmark | TÅ | 3 012 | 3 009 | 1 | |
| Pori – Björneborg | TÅ | 79 223 | 78 645 | 489 | |
| Pornainen – Borgnäs | UN | 2 425 | 2 396 | 27 | |
| Porvoo, kaup. – Borgå, stad | UN | † | 19 226 | 11 493 | 7 695 |
| Porvoon maalaiskunta – Borgå landskommun | UN | † | 19 350 | 11 400 | 7 926 |
| Posio | L | 5 960 | 5 955 | 5 | |
| Pudasjärvi | OU | 11 507 | 11 501 | 2 | |
| Pukkila | UN | 1 654 | 1 649 | 5 | |
| Pulkkila | OU | 2 050 | 2 049 | 1 | |
| Punkaharju | M | 4 801 | 4 790 | 3 | |
| Punkalaidun | TÅ | 4 561 | 4 559 | 1 | |
| Puolanka | OU | 5 303 | 5 302 | – | |
| Puumala | M | 3 693 | 3 688 | 2 | |
| Pyhtää – Pyttis | Ky | † | 5 222 | 4 456 | 761 |
| Pyhäjoki | OU | 3 631 | 3 628 | 1 | |
| Pyhäjärvi | OU | 8 040 | 8 034 | 5 | |
| Pyhäntä | OU | 1 764 | 1 763 | – | |
| Pyhäranta | TÅ | 2 251 | 2 246 | 2 | |
| Pyhäselkä | PK | 5 293 | 5 287 | 3 | |
| Pylkönmäki | KS | 1 387 | 1 386 | – | |
| Pyttis se Pyhtää | |||||
| Påmark se Pomarkku | |||||
| Pälkäne | HT | 3 813 | 3 799 | 11 | |
| Pöytyä | TÅ | 3 553 | 3 548 | 5 | |
| Raahe – Brahestad | OU | 18 823 | 18 779 | 29 | |
| Raisio – Reso | TÅ | 18 248 | 18 033 | 188 | |
| Rantasalmi | M | 5 431 | 5 417 | 11 | |
| Rantsila | OU | 2 482 | 2 482 | – | |
| Ranua | L | 5 579 | 5 577 | 2 | |
| Rauma, kaup – Raumo, stad | TÅ | 30 911 | 30 720 | 143 | |
| Rauman maalaiskunta – Raumo landskommun | TÅ | 8 360 | 8 350 | 5 | |
| Raumo, stad se Rauma, kaup. | |||||
| Raumo landskommun se Rauman maalaiskunta | |||||
| Rautalampi | K | 4 783 | 4 781 | 1 | |
| Rautavaara | K | 3 391 | 3 388 | 1 | |
| Rautjärvi | Ky | 5 936 | 5 932 | 2 | |
| Reisjärvi | OU | 3 658 | 3 656 | 1 | |
| Renko | HT | 2 205 | 2 202 | 3 | |
| Reso se Raisio | |||||
| Riihimäki | HT | 24 005 | 23 898 | 82 | |
| Rimito se Rymättylä | |||||
| Ristiina | M | 5 551 | 5 542 | 5 | |
| Ristijärvi | OU | 2 447 | 2 446 | – | |
| Rovaniemen maalaiskunta – Rovaniemi landskommun | L | 18 148 | 18 115 | 22 | |
| Rovaniemi, kaup. – stad | L | 30 759 | 30 660 | 47 | |
| Rovaniemi landskommun se Rovaniemen maalaiskunta | |||||
| Ruokolahti | Ky | 6 575 | 6 571 | 1 | |
| Ruotsinpyhtää – Strömfors | UN | † | 3 460 | 2 717 | 741 |
| Ruovesi | HT | 6 583 | 6 568 | 14 | |
| Rusko | TÅ | 2 191 | 2 155 | 33 | |
| Ruukki | OU | 4 912 | 4 910 | – | |
| Rymättylä – Rimito | TÅ | 1 755 | 1 738 | 15 | |
| Rääkkylä | PK | 4 042 | 4 038 | 3 | |
| Saari | Ky | 2 181 | 2 180 | – | |
| Saarijärvi | KS | 10 554 | 10 541 | 7 | |
| Sagu se Sauvo | |||||
| Sahalahti | HT | 1 930 | 1 927 | 3 | |
| Salla | L | 7 177 | 7 171 | 1 | |
| Salo | TÅ | 19 918 | 19 752 | 152 | |
| Saltvik | AÅ | * | 1 568 | 34 | 1 531 |
| Sammatti | UN | 1 014 | 1 009 | 4 | |
| Sastmola se Merikarvia | |||||
| Sauvo – Sagu | TÅ | 2 537 | 2 498 | 34 | |
| Savitaipale | Ky | 5 152 | 5 139 | 4 | |
| Savonlinna – Nyslott | M | 28 451 | 28 387 | 25 | |
| Savonranta | M | 1 773 | 1 772 | 1 | |
| Savukoski | L | 1 937 | 1 935 | 1 | |
| Seinäjoki | Va | 25 100 | 25 012 | 76 | |
| Sibbo – Sipoo | UN | †* | 13 290 | 5 941 | 7 322 |
| Sievi | OU | 4 494 | 4 493 | – | |
| Siikainen | TÅ | 2 517 | 2 514 | 2 | |
| Siikajoki | OU | 1 255 | 1 255 | – | |
| Siilinjärvi | K | 15 603 | 15 578 | 15 | |
| Simo | L | 4 231 | 4 226 | 3 | |
| Sipoo ks. Sibbo | |||||
| Siuntio – Sjundeå | UN | † | 3 721 | 1 925 | 1 786 |
| Sjundeå se Siuntio | |||||
| Sodankylä | L | 10 244 | 10 205 | 8 | |
| Soini | Va | 2 997 | 2 996 | 1 | |
| Somero | HT | 10 128 | 10 109 | 17 | |
| Sonkajärvi | K | 6 624 | 6 621 | 1 | |
| Sotkamo | OU | 11 445 | 11 438 | 3 | |
| Sottunga | AÅ | * | 146 | 5 | 141 |
| St Karins se Kaarina | |||||
| St Michel, stad se Mikkeli, kaup. | |||||
| St Michels landskommun se Mikkelin maalaiskunta | |||||
| Storkyro se Isokyrö | |||||
| Storå se Isojoki | |||||
| Strömfors se Ruotsinpyhtää | |||||
| Sulkava | M | 4 328 | 4 325 | 1 | |
| Sumiainen | KS | 1 396 | 1 396 | – | |
| Sund | AÅ | * | 939 | 27 | 907 |
| Suodenniemi | TÅ | 1 527 | 1 525 | 1 | |
| Suolahti | KS | 6 210 | 6 205 | 3 | |
| Suomenniemi | Ky | 1 074 | 1 073 | 1 | |
| Suomusjärvi | TÅ | 1 357 | 1 350 | 6 | |
| Suomussalmi | OU | 13 387 | 13 384 | 1 | |
| Suonenjoki | K | 9 076 | 9 069 | 3 | |
| Sysmä | M | 6 032 | 6 028 | 2 | |
| Säkylä | TÅ | 5 186 | 5 168 | 12 | |
| Särkisalo – Finby | TÅ | † | 917 | 774 | 142 |
| Säynätsalo | KS | 3 089 | 3 085 | 2 | |
| Taipalsaari | Ky | 3 873 | 3 864 | 4 | |
| Taivalkoski | OU | 5 883 | 5 882 | 1 | |
| Taivassalo – Tövsala | TÅ | 1 985 | 1 971 | 11 | |
| Tammela | HT | 5 581 | 5 572 | 6 | |
| Tammerfors se Tampere | |||||
| Tammisaari ks. Ekenäs | |||||
| Tampere – Tammerfors | HT | 167 028 | 165 619 | 1 033 | |
| Tarvasjoki | TÅ | 1 722 | 1 712 | 10 | |
| Tavastehus se Hämeenlinna | |||||
| Tavastkyro se Hämeenkyrö | |||||
| Temmes | OU | 611 | 610 | – | |
| Tenala – Tenhola | UN | †* | 2 997 | 402 | 2 593 |
| Tenhola ks. Tenala | |||||
| Tervo | K | 2 357 | 2 356 | – | |
| Tervola | L | 4 604 | 4 602 | – | |
| Teuva – Östermark | Va | 7 600 | 7 572 | 26 | |
| Tohmajärvi | PK | 6 249 | 6 248 | 1 | |
| Toholampi | Va | 3 995 | 3 995 | – | |
| Toijala | HT | 8 028 | 8 016 | 10 | |
| Toivakka | KS | 2 457 | 2 451 | 1 | |
| Torneå se Tornio | |||||
| Tornio – Torneå | L | 21 333 | 21 290 | 34 | |
| Träskända se Järvenpää | |||||
| Turku – Åbo | TÅ | † | 163 526 | 154 717 | 8 377 |
| Tusby se Tuusula | |||||
| Tuulos | HT | 1 572 | 1 571 | 1 | |
| Tuupovaara | PK | 3 036 | 3 034 | 1 | |
| Tuusniemi | K | 4 085 | 4 083 | – | |
| Tuusula – Tusby | UN | 22 698 | 22 198 | 443 | |
| Tyrnävä | OU | 3 306 | 3 304 | 1 | |
| Tövsala se Taivassalo | |||||
| Töysä | Va | 3 154 | 3 152 | 1 | |
| Uleåborg se Oulu | |||||
| Ullava | Va | 1 022 | 1 021 | 1 | |
| Ulvila – Ulvsby | TÅ | 11 400 | 11 347 | 40 | |
| Ulvsby se Ulvila | |||||
| Urjala | HT | 6 359 | 6 345 | 9 | |
| Utajärvi | OU | 3 757 | 3 754 | – | |
| Utsjoki | L | 1 490 | 724 | 3 | |
| Uukuniemi | Ky | 758 | 758 | – | |
| Uurainen | KS | 2 746 | 2 746 | – | |
| Uusikaarlepyy ks. Nykarleby | |||||
| Uusikaupunki – Nystad | TÅ | 13 672 | 13 563 | 96 | |
| Vaala | OU | 4 840 | 4 836 | 2 | |
| Vaasa – Vasa | Va | † | 53 903 | 38 897 | 14 930 |
| Vahto | TÅ | 1 272 | 1 261 | 11 | |
| Valkeakoski | HT | 22 708 | 22 581 | 87 | |
| Valkeala | Ky | 10 681 | 10 641 | 34 | |
| Valtimo | PK | 3 992 | 3 987 | 3 | |
| Vammala | TÅ | 16 003 | 15 965 | 26 | |
| Vampula | TÅ | 2 134 | 2 132 | – | |
| Vanda se Vantaa | |||||
| Vantaa – Vanda | UN | † | 134 040 | 127 011 | 6 504 |
| Varkaus | K | 24 770 | 24 625 | 117 | |
| Varpaisjärvi | K | 3 671 | 3 671 | – | |
| Vasa se Vaasa | |||||
| Veckelax se Vehkalahti | |||||
| Vehkalahti – Veckelax | Ky | 12 415 | 12 382 | 22 | |
| Vehmaa | TÅ | 2 919 | 2 913 | 6 | |
| Vehmersalmi | K | 2 451 | 2 441 | 1 | |
| Velkua | TÅ | 138 | 136 | 2 | |
| Vesanto | K | 3 539 | 3 534 | 2 | |
| Vesilahti | HT | 3 038 | 3 035 | 1 | |
| Veteli – Vetil | Va | 3 956 | 3 913 | 42 | |
| Vetil se Veteli | |||||
| Vichtis se Vihti | |||||
| Vieremä | K | 5 089 | 5 084 | – | |
| Vihanti | OU | 3 985 | 3 984 | 1 | |
| Vihti – Vichtis | UN | 17 359 | 17 015 | 309 | |
| Viiala | HT | 5 124 | 5 116 | 6 | |
| Viitasaari | KS | 8 940 | 8 931 | 7 | |
| Viljakkala | TÅ | 1 807 | 1 806 | 1 | |
| Villmanstrand se Lappeenranta | |||||
| Villnäs se Askainen | |||||
| Vilppula | HT | 7 051 | 7 041 | 9 | |
| Vimpeli | Va | 3 743 | 3 738 | 3 | |
| Virdois se Virrat | |||||
| Virolahti | Ky | 4 459 | 4 451 | 6 | |
| Virrat – Virdois | HT | 9 596 | 9 584 | 10 | |
| Virtasalmi | M | 1 700 | 1 699 | – | |
| Vuolijoki | OU | 3 429 | 3 424 | 2 | |
| Vårdö | AÅ | * | 382 | 7 | 375 |
| Vähäkyrö – Lillkyro | Va | 4 689 | 4 638 | 51 | |
| Värtsilä | PK | 926 | 925 | – | |
| Västanfjärd | TÅ | * | 878 | 45 | 832 |
| Vörå – Vöyri | Va | †* | 4 043 | 633 | 3 407 |
| Vöyri ks. Vörå | |||||
| Ylihärmä | Va | 3 172 | 3 166 | 6 | |
| Yli-Ii | OU | 2 446 | 2 446 | – | |
| Ylikiiminki | OU | 2 929 | 2 927 | 1 | |
| Ylistaro | Va | 5 995 | 5 987 | 7 | |
| Ylitornio – Övertorneå | L | 6 794 | 6 787 | 7 | |
| Ylivieska | OU | 11 971 | 11 955 | 13 | |
| Ylämaa | Ky | 1 949 | 1 949 | – | |
| Yläne | TÅ | 2 529 | 2 519 | 8 | |
| Ylöjärvi | HT | 13 322 | 13 278 | 28 | |
| Ypäjä | HT | 2 904 | 2 903 | 1 | |
| Åbo se Turku | |||||
| Äetsä | TÅ | 5 831 | 5 813 | 15 | |
| Ähtäri – Etseri | Va | 7 593 | 7 582 | 10 | |
| Äänekoski | KS | 11 167 | 11 143 | 16 | |
| Östermark se Teuva | |||||
| Övertorneå se Ylitornio |