Valtiopäivien avajaisten juhlameno-ohjeet
[Valtioneuvoston kanslian kirje tasavallan presidentin siviilikanslian kansliapäälikölle.]
N:o 138/242 K.D.V.K. 1919.
N:o 785.
- Tasavallan Presidentin Siviilikanslian Kansliapäällikölle.
Koska 28 päivänä toukokuuta 1909 annettua asetusta juhlamenojenohjeista Suomen valtiopäiviä avattaessa ja päätettäessä (Asetuskokoelma N:o 58) ei enää nykyisissä olosuhteissa voida sovelluttaa, on allekirjoittanut laatinut oheenliitetyn asetusehdotuksen asiassa. Ehdotuksessa ovat edellämainitun asetuksen soveltuvat kohdat säilytetyt, ja on siihen lisäksi tehty erinäisiä muutoksia, pääasiallisesti 22 päivänä lokakuuta 1918 annetun lain 17 §:ssä olevien säännösten nojalla, jotka koskevat 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen erinäisten valtiopäivätöitä koskevain säännösten muuttamista ja täydentämistä (Asetuskokoelma N:o 142).
Valtiopäiviä avattaessa ja päätettäessä toimeenpantavia juhlallisuuksia varten asetetaan seuraavat virkailijat:
1) henkilö, joka valtiopäiviä avattaessa tarkastaa edustajien valtakirjat;
2) juhlamenojenohjaaja ja hänen apulaisensa; sekä
3) henkilö, joka pitää pöytäkirjaa valtiopäiviä avattaessa tahi päätettäessä.
Aikaisemmin on Hallitsija määrännyt kaikki nämä virkailijat paitsi juhlamenojenohjaajan apulaista, jonka on toimeensa ottanut juhlamenojenohjaaja. Juhlamenojenohjaaja sai sitten Kenraalikuvernöörin esityksestä korvauksen toimestaan Hallitsijalta Suomen valtionvaroista, ja hänen apulaisensa palkkion määräsi Senaatti. Viimeaikoina on Valtionhoitaja asettanut sekä juhlamenojenohjaajan että hänen apulaisensa ja Valtioneuvosto on myöntänyt heille palkkiota, edelliselle 1000 markkaa ja jälkimäiselle 500 markkaa toimestaan valtiopäiviä avattaessa ja saman verran niitä päätettäessä.
Henkilö, joka on tarkastanut edustajien valtakirjat, ei ole itse saanut mitään korvausta toimestaan, vaan on hän sensijaan lähettänyt noin 200 markan suuruisen laskun pöytäkirjanpidosta y.m. sanotussa toimituksessa, ja Valtioneuvoston kanslia on suorittanut tämän menon määrärahasta "satunnaisia yleisiä tarpeita varten Valtioneuvoston kanslian käytettäväksi".
Henkilö, joka on pitänyt pöytäkirjaa valtiopäivien avajais- ja päättäjäisjuhlallisuuksissa, ei myöskään ole saanut mitään palkkiota, vaan ovat hänen suorittamansa menot pöytäkirjan puhtaaksikirjoittamisesta, suuruudeltaan noin 25 markkaa, suoritetut Valtioneuvoston kanslian käyttövaroista.
Koska tästälähtien kaiketi Tasavallan Presidentti tulee Herra Kansliapäällikön esityksestä määräämään puheenaolevat virkailijat, saan täten alistaa, eikö olisi sopivinta samassa yhteydessä määrätä myöskin niitä koskeva Presidentin päätös Valtioneuvoston kanslialle. Kun juhlamenojenohjaaja sittemmin lähettää laskun menoistaan, jotka suoritetaan määrärahasta, "eduskuntakustannuksia", voitaisiin samalla hänen ja hänen apulaisensa palkkiot määrätä maksettaviksi.
Pöytäkirjanote maaliskuun 28 päivältä 1919, jolloin kyseelliset määräykset viimeksi tapahtuivat, oheenliitetään.
Lähde[muokkaa]
- Kansallisarkistossa oleva valtioneuvoston kanslian puhtaaksikirjoitetut kirjekonsepti 1919, Db:1.