Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlaskut.../C

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
A Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset / Sananlaskut / Mahdollisuden jälken monialda cootut / ja nyt wastudest ahkerudella enätyt.
C
Kirjoittanut Henrik Florinus
E
Katso myös K.


[s. A2a]

C

CAali Cartanon pitä / Wellingi welan teke / Puuro puita louhiman sc: pane:

Caali kiehui caiken päiwän; Liha lijwaxi licois.

Caali minun Caimani; Wellingi weljäni; Puuro paras Ystäwäni.

Caatu wijmein kituwa Puu; cuole cauwan sairastanu.

Cacoi (Tuuli) cacun / pohja puolen; Itä ei aina anna.

Cahden Cauppa; Colmannen ei mitän.

Cahu cauwas cuulu; Tora toiseen Kylään.

Caicki Cangan cutoisit; mutt’ ei polje puoleckan.

Caicki caunit cotona / Ihanat Isän majasa; kembit Kirckowaatteisa.

[s. A2b]Caicki cosiat copiat; Caicki Fangit waiwaiset;

Caicki Miehet Mämmin päällä; Urot Oluen luona; Mutt ei miestä misä cusa / cusa miestä tarwitan.

Caicki muuta mies catu; Wan ei nuorta nainmistans / eikä warhain nousemistans.

Caicki hullut köyhänä; Waimot rickat hywät Emännät.

Caicki köyhät hullut; Caicki rickat copiat.

Caicki puhujan suuhun tule.

Caicki purtua pure; caicki pandua pane; hätäynnyttä häti.

Caickia Sairan Mieli teke:

Caicki suuna / Cadzo: Aina suuna.

Caicki taloi tarwitze; Lijnaiseckin / langaiseckin; Yxin caxiwartiseckin.

Caicki taloi tarwitze; Suuret Neulat / harwat Seulat / työreet / tacareet.

Caicki wiedyldä warcat.

Caljalla työt tehdän; Oluella pidot pidetän.

Calja naura Oluen töitä.

Callis cauppa rahattoman / waicka hahden partalla.

Calutan luukin lihawan; syödän liha laihemmangin.

Carckoi (caritza) wettä waitele; caicki carckoiset jano.

Carpiosta calja pannan; oltta tylyä tynnyristä.

Caswa cannettu lapsi.

Caswa kiwinen peldo; wan ei caswa cackarainen.

Catti yxin saalins syö / eij sen lihawambi.

Catzo cattikin (kissakin) Cuningan silmijn. [s. A3a]Catzo calus / muista murus / ajattele asias.

Catzo omas / anna toisen oma silläns olla.

Catto huonen Honga on.

Caucakin paha tuodan; hywäkin lähes jätetän.

Cauca matala meri kylmä; wiel edembä hyytä: se on / cauca wijsas puhu / wiel edemmä ajattele.

Caunaa (wiha) cuin kieli caunaa / se on raisca.

Caunis cacku pääldä nähden / acanainen alda cuoren; ei siunattu sisäldä: Eli: Ei sima (hywä) sisäldä syödä.

Caunis catzo carwans; ruma työn teke.

Caunis caicki woitta. Caunis caickein mielen nouta.

Caunis caupalle parembi; ruma työhön rohkiambi.

Caunis caulan kijcutella / cuin on caula caunistettu.

Caunis on hywän muotoinen.

Curoja (kylwetän) cacarin suuhun / Käen suuhun Herneitä.

Cauwan cauwas käetän; cauwan caucana ollan.

Cauwango wale[huom. 1] coiran caulas?

Cauwas caucainen sanoman wie.

Cauwas käetän / lästä palatan.

Cauwas wijsas näke / wiel edemmä ajattele.

Caxi cauppaa teke / colmas pääldä catzele.

Caxi kättä reittä myöden / on köyhällä.

Caxi sairalla tapa; taicka cuole / taicka parandu /

Caxi tietä tijnellä / taicka luo / taicka canda.

Caxi sana wanha wirtä.

Caxi weistä Warcalla /; tyhjä tuppi wiedyn wyöllä.

Caxi wijttä kymmenesä / wijttä kymmendä sadasa.

Caxi yhden Herra; colme yhden Cuningas.

Cocoo (paljoutta) kylä kysy; ei carwan cauneutta.

Codon wilja caucanakin. [s. A3b]Cohta Lapsi cuolella (jonga lapsi on cuollu) toinen wäärin mennellä.

Cohtus paras custakin; Cohtus hywä Mackarastakin.

Coira aidalla / händä raosa.

Coira otta oxennuxens; paha Waimo andimens.

Coirat cutzuin tulewat / (pitoon) hywät wierat cutzumata. Ironia.

Cokennut caicki tietä / waiwainen caicki coke.

Colmecuissa (colmen cuun wanha Lapsi) colcan cuule; cuusicuissa cucan (paijan) otta.

Colmisäinen Jumalan köysi.

Colmiöisen (wasican) corsi suusa.

Combastu hewoinen neljäld jalalda; saaticka Ihminen sanalda.

Conna Calja Oluen suhten / eli tykönä.

Coska conna pääse correll / nijn hän pyytä orrell.

Consti camala asia on.

Cope cutzuttu wieras; ujo outo cutzumata.

Corele toisten Häisäs.

Coreutta corcokengä; siweyttä Silckisucka.

Corkia cotoinen kynnys / toisen kerran caswates.

Corpi caapu köyhän miehen.

Corwacuullons coirakin haucku.

Corwa enimmän maita käy.

Cosca laiscan työn teondo? Syxyllä loca paljon / kewällä wettä paljon / talwella wilu / kesällä helle; ei coscan cohdacuwaista. Catzo: pahalla Sialla.

Cosca Sangarit sotiwat / silloin turcan tucka tuoxu.

Cotians cuollu wiedän.

Coto carjan corja / yö pahan perhen. Catzo: Ehto carjan. [s. A4a]Coto coira woittane metzä coiran hauckumas.

Cotonans coirakin cope; cuckoi omal tungiolla.

Cotona codon menot. Eli: Cotona codon sanomat.

Cotona cowan wara.

Cotona Lapsi Enoilas / (Enoin tykönä) Tätiläsä (Tädin tykönä) wieras lapsi.

Coto paha muistaminen; pito hywä jättäminen.

Cotosia pahan orpanan.

Cowa caickijn cose.

Cowa kengä jalan sylkyttä; Eli syylyttä.

Cuca coiran hännän nosta / jos ei hän itze?

Cuca cotowarcan catzo?

Cuca Jumalan neuwot tietä?

Cuca tiesi / cuca luuli lapsen orwoixi tulewan?

Cuca tiesi / cuca luuli peipuisen ylönexi / kedon (se on laihan pellon) caswanexi / lapsen pienen paisunexi?

Cuca tiesi cungin mielen? kengä kenengän sydämen.

Cuckoi päällä curjanakin; cana alla armasnakin.

Cuha suuri lahna lawia / catzoa caten silmäldä / miehen toisen carpasa. wenhesä.

Cuin caxi warast rijtele / nijn talonpoica lehmäns saa.

Cuin hullu marckinoilla tule / nijn cauppamies rahaa saa.

Cuin lapsi saa sitä cuin hän itke / nijn hän on äneti.

Cuin minä suutuin surwomasta / päiwyin petkelin tomusta / riuduin rihtä tappamasta / waiwuin warsityön teosta / wäsyin wettä candamasta; suurus suustani putois / hywä leipä leuwoildani; söisin kyllä / joisin kyllä; täyty olla tällänskin.

Cuin on lapsi wanhinbana / pahin paimenna perhen / onehin opettajana; ei sijnä hywin eletä. [s. A4b]Cuin on wamma warpasa / kipu keskellä sydändä.

Cuin tule aljetuxi / nijn tule culunexi.

Culda ruskia / ruis wielä ruskiambi.

Culda yösäkin culu.

Culu cuikistellengin; mene maistellengin.

Culu päiwä pilwesäkin; mene aica pijcanakin.

Cuningasta cuuleminen; Herroja cumartaminen.

Cunnia hywä tapa / ehkä yxin huonesa.

Cunnia sille / joca cunnian taita.

Cunnia sille / jolle cunnia tule.

Cuolema ruton seasa; uni torcan portailla.

Cuolewat Cuningatkin; waipuwad waldiackin.

Cuollena coira tapans heittä; Ei paha coira cuollenacan.

Cusa cacku syödän / sijnä toinen / eli caxi / saadan.

Cusa cotca lounahta / sijnä saawat pieneckin linnut.

Cusa pelco lacka / sijnä waiwaisus alca.

Cusa ei ole pelco / sijnä ei ole häpyä / ei toiwo / ei cuñiata

Cusa työ tehdän / sijnä ruoca syödän / eli saadan.

Cusa wähä kimalaisia / (mettiäisiä) sijnä wähä hunajata.

Cuuseen curotta / catawahan crapsahta.

Custa Cuningas cullad saa?

Cutojans tutcamensa; luojansa kerinpalaiset.

Cuu kesään kirwiaisest (leiwoisest) wähä wästaräckisest.

Cuuldele / cuin sica pawusa.

Cuullons coirakin haucku. Catzo: Corwacuullons.

Cuulu cuurnan cuickuna / waicka ei Mämmin mähkinä.

Cuuluisa rickan / eli Herrain / tauti; ei köyhän cuolemacan. [s. A5a] Cuuron pilwestä sata; cajanesta caiken päiwän.

Cuwa caunis syömätä; mutta ei Ihminen. Eli
Cuwa syömätä elä.

Cuwastans cuckoi laula; wihwostans lehmä lypsä.

Cuwuxens culon kewäisen / sykyisellä taudixens / Eläin syö.

Lisätyt viitteet

  1. = 'makkara' (Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. Helsinki: 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2: s. 334)
A E