Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlaskut.../C
| A | Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset / Sananlaskut / Mahdollisuden jälken monialda cootut / ja nyt wastudest ahkerudella enätyt. C Kirjoittanut Henrik Florinus |
E |
| Katso myös K. |
C
CAali Cartanon pitä / Wellingi welan teke / Puuro puita louhiman sc: pane:
Caali kiehui caiken päiwän; Liha lijwaxi licois.
Caali minun Caimani; Wellingi weljäni; Puuro paras Ystäwäni.
Caatu wijmein kituwa Puu; cuole cauwan sairastanu.
Cacoi (Tuuli) cacun / pohja puolen; Itä ei aina anna.
Cahden Cauppa; Colmannen ei mitän.
Cahu cauwas cuulu; Tora toiseen Kylään.
Caicki Cangan cutoisit; mutt’ ei polje puoleckan.
Caicki caunit cotona / Ihanat Isän majasa; kembit Kirckowaatteisa.
[s. A2b]Caicki cosiat copiat; Caicki Fangit waiwaiset;
Caicki Miehet Mämmin päällä; Urot Oluen luona; Mutt ei miestä misä cusa / cusa miestä tarwitan.
Caicki muuta mies catu; Wan ei nuorta nainmistans / eikä warhain nousemistans.
Caicki hullut köyhänä; Waimot rickat hywät Emännät.
Caicki köyhät hullut; Caicki rickat copiat.
Caicki puhujan suuhun tule.
Caicki purtua pure; caicki pandua pane; hätäynnyttä häti.
Caickia Sairan Mieli teke:
Caicki suuna / Cadzo: Aina suuna.
Caicki taloi tarwitze; Lijnaiseckin / langaiseckin; Yxin caxiwartiseckin.
Caicki taloi tarwitze; Suuret Neulat / harwat Seulat / työreet / tacareet.
Caicki wiedyldä warcat.
Caljalla työt tehdän; Oluella pidot pidetän.
Calja naura Oluen töitä.
Callis cauppa rahattoman / waicka hahden partalla.
Calutan luukin lihawan; syödän liha laihemmangin.
Carckoi (caritza) wettä waitele; caicki carckoiset jano.
Carpiosta calja pannan; oltta tylyä tynnyristä.
Caswa cannettu lapsi.
Caswa kiwinen peldo; wan ei caswa cackarainen.
Catti yxin saalins syö / eij sen lihawambi.
Catzo cattikin (kissakin) Cuningan silmijn. [s. A3a]Catzo calus / muista murus / ajattele asias.
Catzo omas / anna toisen oma silläns olla.
Catto huonen Honga on.
Caucakin paha tuodan; hywäkin lähes jätetän.
Cauca matala meri kylmä; wiel edembä hyytä: se on / cauca wijsas puhu / wiel edemmä ajattele.
Caunaa (wiha) cuin kieli caunaa / se on raisca.
Caunis cacku pääldä nähden / acanainen alda cuoren; ei siunattu sisäldä: Eli: Ei sima (hywä) sisäldä syödä.
Caunis catzo carwans; ruma työn teke.
Caunis caicki woitta. Caunis caickein mielen nouta.
Caunis caupalle parembi; ruma työhön rohkiambi.
Caunis caulan kijcutella / cuin on caula caunistettu.
Caunis on hywän muotoinen.
Curoja (kylwetän) cacarin suuhun / Käen suuhun Herneitä.
Cauwan cauwas käetän; cauwan caucana ollan.
Cauwango wale[huom. 1] coiran caulas?
Cauwas caucainen sanoman wie.
Cauwas käetän / lästä palatan.
Cauwas wijsas näke / wiel edemmä ajattele.
Caxi cauppaa teke / colmas pääldä catzele.
Caxi kättä reittä myöden / on köyhällä.
Caxi sairalla tapa; taicka cuole / taicka parandu /
Caxi tietä tijnellä / taicka luo / taicka canda.
Caxi sana wanha wirtä.
Caxi weistä Warcalla /; tyhjä tuppi wiedyn wyöllä.
Caxi wijttä kymmenesä / wijttä kymmendä sadasa.
Caxi yhden Herra; colme yhden Cuningas.
Cocoo (paljoutta) kylä kysy; ei carwan cauneutta.
Codon wilja caucanakin. [s. A3b]Cohta Lapsi cuolella (jonga lapsi on cuollu) toinen wäärin mennellä.
Cohtus paras custakin; Cohtus hywä Mackarastakin.
Coira aidalla / händä raosa.
Coira otta oxennuxens; paha Waimo andimens.
Coirat cutzuin tulewat / (pitoon) hywät wierat cutzumata. Ironia.
Cokennut caicki tietä / waiwainen caicki coke.
Colmecuissa (colmen cuun wanha Lapsi) colcan cuule; cuusicuissa cucan (paijan) otta.
Colmisäinen Jumalan köysi.
Colmiöisen (wasican) corsi suusa.
Combastu hewoinen neljäld jalalda; saaticka Ihminen sanalda.
Conna Calja Oluen suhten / eli tykönä.
Coska conna pääse correll / nijn hän pyytä orrell.
Consti camala asia on.
Cope cutzuttu wieras; ujo outo cutzumata.
Corele toisten Häisäs.
Coreutta corcokengä; siweyttä Silckisucka.
Corkia cotoinen kynnys / toisen kerran caswates.
Corpi caapu köyhän miehen.
Corwacuullons coirakin haucku.
Corwa enimmän maita käy.
Cosca laiscan työn teondo? Syxyllä loca paljon / kewällä wettä paljon / talwella wilu / kesällä helle; ei coscan cohdacuwaista. Catzo: pahalla Sialla.
Cosca Sangarit sotiwat / silloin turcan tucka tuoxu.
Cotians cuollu wiedän.
Coto carjan corja / yö pahan perhen. Catzo: Ehto carjan. [s. A4a]Coto coira woittane metzä coiran hauckumas.
Cotonans coirakin cope; cuckoi omal tungiolla.
Cotona codon menot. Eli: Cotona codon sanomat.
Cotona cowan wara.
Cotona Lapsi Enoilas / (Enoin tykönä) Tätiläsä (Tädin tykönä) wieras lapsi.
Coto paha muistaminen; pito hywä jättäminen.
Cotosia pahan orpanan.
Cowa caickijn cose.
Cowa kengä jalan sylkyttä; Eli syylyttä.
Cuca coiran hännän nosta / jos ei hän itze?
Cuca cotowarcan catzo?
Cuca Jumalan neuwot tietä?
Cuca tiesi / cuca luuli lapsen orwoixi tulewan?
Cuca tiesi / cuca luuli peipuisen ylönexi / kedon (se on laihan pellon) caswanexi / lapsen pienen paisunexi?
Cuca tiesi cungin mielen? kengä kenengän sydämen.
Cuckoi päällä curjanakin; cana alla armasnakin.
Cuha suuri lahna lawia / catzoa caten silmäldä / miehen toisen carpasa. wenhesä.
Cuin caxi warast rijtele / nijn talonpoica lehmäns saa.
Cuin hullu marckinoilla tule / nijn cauppamies rahaa saa.
Cuin lapsi saa sitä cuin hän itke / nijn hän on äneti.
Cuin minä suutuin surwomasta / päiwyin petkelin tomusta / riuduin rihtä tappamasta / waiwuin warsityön teosta / wäsyin wettä candamasta; suurus suustani putois / hywä leipä leuwoildani; söisin kyllä / joisin kyllä; täyty olla tällänskin.
Cuin on lapsi wanhinbana / pahin paimenna perhen / onehin opettajana; ei sijnä hywin eletä. [s. A4b]Cuin on wamma warpasa / kipu keskellä sydändä.
Cuin tule aljetuxi / nijn tule culunexi.
Culda ruskia / ruis wielä ruskiambi.
Culda yösäkin culu.
Culu cuikistellengin; mene maistellengin.
Culu päiwä pilwesäkin; mene aica pijcanakin.
Cuningasta cuuleminen; Herroja cumartaminen.
Cunnia hywä tapa / ehkä yxin huonesa.
Cunnia sille / joca cunnian taita.
Cunnia sille / jolle cunnia tule.
Cuolema ruton seasa; uni torcan portailla.
Cuolewat Cuningatkin; waipuwad waldiackin.
Cuollena coira tapans heittä; Ei paha coira cuollenacan.
Cusa cacku syödän / sijnä toinen / eli caxi / saadan.
Cusa cotca lounahta / sijnä saawat pieneckin linnut.
Cusa pelco lacka / sijnä waiwaisus alca.
Cusa ei ole pelco / sijnä ei ole häpyä / ei toiwo / ei cuñiata
Cusa työ tehdän / sijnä ruoca syödän / eli saadan.
Cusa wähä kimalaisia / (mettiäisiä) sijnä wähä hunajata.
Cuuseen curotta / catawahan crapsahta.
Custa Cuningas cullad saa?
Cutojans tutcamensa; luojansa kerinpalaiset.
Cuu kesään kirwiaisest (leiwoisest) wähä wästaräckisest.
Cuuldele / cuin sica pawusa.
Cuullons coirakin haucku. Catzo: Corwacuullons.
Cuulu cuurnan cuickuna / waicka ei Mämmin mähkinä.
Cuuluisa rickan / eli Herrain / tauti; ei köyhän cuolemacan. [s. A5a] Cuuron pilwestä sata; cajanesta caiken päiwän.
Cuwa caunis syömätä; mutta ei Ihminen. Eli
Cuwa syömätä elä.
Cuwastans cuckoi laula; wihwostans lehmä lypsä.
Cuwuxens culon kewäisen / sykyisellä taudixens / Eläin syö.
Lisätyt viitteet
- ↑ = 'makkara' (Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. Helsinki: 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2: s. 334)