Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlaskut.../E

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
C Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset / Sananlaskut / Mahdollisuden jälken monialda cootut / ja nyt wastudest ahkerudella enätyt.
E
Kirjoittanut Henrik Florinus
H


[s. A5a]

E

EDes eiläinen / eli endinen päiwä on.

Edeskäydä käsketän / edeskäydä / ei paeta.

Edespäin cauppa käy.

Ehto carjan coco / Yö pahan perhen.

Ehto Eräitzen (Matcamiehen) saando / hämy wieran tulendo.

Ehtona erän perä nähdän.

Ehtona itcu / Aamulla Ilo.

Ei aica ajan mendy / wuotta lehden langettua. Eli: Ei ikä ijän mendyä.

Ei aica miestä odota / jollei mies aicaa.

Eij aina Andin tuuli / Pietarin peräntacainen / Wielä tuuli Thuomangin.

Ei alastoinda coirakan haucu.

Ei auta ambuman / ettei ole nuolen noutajata.

Ei auta Laulaman / cosca ei cuulla cummingan.

Ei auta Linnun lendämän / siitte cuin sijpens on mistanut.

Ei auta wuohen määkymän / cosca ei Cauris cajo

Ei caickein caunin yhtäläinen. Eli: Ei yhden caunis caickein caunis.

Ei caicki Culda / cuin kijldä; Eikä hopia / cuin hohta. Eli
Ei caicki Culda cuumottawa / eikä helckywä hopia.

[s. A5b]Ei caicki ajatuxet tule seulan päälle.

Ei caicki puhet pysy Weden päällä.

Ei caicki päiwät wielä ehtolla ole.

Ei caicki taudit ole cuolemaxi.

Ei caicki yhtä tee.

Ei caicki ystäwät yhten piton mahdu.

Ei calu saaden rickaxi tulla / waan säästäen.

Ei cangas corjellen cudota; oja / Eli sonda / luoda luowaellen; Kiwi jauha kijwatellen; Heinä heitellen coota.

Ei cangas (sandainen maa) lacoon caadu / eikä Siemendäns cadota.

Ei Carhua witzalla lyömist ole.

Ei carja nijn cato / cuin Paimenet puhuwat.

Ei caten coto corkene.

Ei cauhalla mieldä päähän saada.

Ei cauha warreta kelpa.

Ei coira carwan catzomista ole.

Ei Coira ennen uida taida / cuin händä castu.

Ei coirall cunniata ole.

Ei Coira luuta wingahda / ehkä cohta lyödäisin.

Ei connan cohtu ole / pahan miehen mieldä taita.

Ei connas coscan tali ole / ehkä kesällä tapeitais.

Ei Corppi corpin silmä puhcaise.

Ei cossin cohua täydy / wähän miehen wääten käydä.

Ei Culda culda ole; Leipä culda culda on.

Ei cumarrettu caula leicata.

Ei Cuningascan culda syö.

Ei cunnia tule culuttamata.

Ei cuolema ole kirckomessu; eikä hengi nauraen lähde. [s. A6a]Ei cuucan ennen paista / cuin täydellens tule.

Ei cuuroille cahta saarna täydy.

Ei ennensaadulla cauwan eletä; ellei Jumala wastaist anna.

Ei epäluulo ole tiedon werta.

Ei Ucko (emändä) eriä tiedä / cusa Uro uhon näke / poica waimon waiwa päiwät.

Ei halla haosta lähde / caste warjosta warise / Eli caste calwesta cato / päiwän Bertelin perästä /

Ei helwetti ikänäns täynä ole.

Ei Hemme heiniä saa.

Ei Hepo cuowista cuole / eikä Lehmä Leiwoisesta / lammas randarauckoisesta.

Ei hepo kijtä hapoinda wettä / jouhihändä juomingita

Ei Hijri heinäcuorman alla cuole.

Ei Hijri hewoisen wäärtti / häjy Lapsi miehen werta

Ei hoppu hywäxi ole

Ei hopus Sata ajastaica eletä.

Ei hulluus häwimäst kiellä.

Ei hulluus kiellä cuolemast / pahuus cauwan elämäst /

Ei huoralla häpyä ole.

Ei hywä hauki suolas pahene.

Ei hywä hylkynä ole / culdapenning culkeilla.

Ei hywäkän hewoista saa aja / enä cuin hän woi.

Ei hywä paha tee.

Ei hywän sanan woima ole. Se on / ei paremba ole.

Ei hywä sana woidetta tarwitze.

Ei häistä keräjän mennä: [s. A6b]Ei häjy häwetä taida. Eli: Ei häjyllä häpy ole.

Ei härkä usein Linnasta palaja / lammas Lautamieheldäkän.

Ei hästi häitä kijtä / hepo pitkiä pitoja / Juohihändä juomingita. Catzo: Ei hepo kijtä.

Ei hätä hengen lähteisä. Se on: Ei wielä henges lähde.

Ei hätä häwetä anna / kijru cauwan kijnnitellä.

Ei hätäynnellä puolda ole.

Ei jalon jalad palele / hywäin kynnet kynnistele

Ei itcu hädästä päästä / poru (Parcu) päiwistä pahoista.

Ei istuwata / suwata / catzeliata suoda / eikä tekewätä pahaxi panna.

Ei ketän cuckaro caulas hirtetä.

Ei kirwes kiween pysty / Napacaira collioon.

Ei Kiwi jauha Kiewastellen / ilman orjan olcapäjtä / Pijcan pienitä käsitä.

Ei kylä cudetta kiellä kyynäräldä kymmeneldä.

Ei kylänmies kitua kiellä.

Ei kädetöin cato.

Ei käeten cuolla / eikä uhaten eletä.

Ei käskewä wäsy.

Ei köyhän hywä täydy / maankäywän macupala.

Ei lainan ottaja calua puutu.

Ei laisca ole jocamiehen Drengi.

Ei laisca onnens tiedä laitta.

Ei lapsi lambaxi ole.

Ei lapsen täydy iso cappalda leipä.

Ei lapset lakia tiedä / Waimod wallan duomiota.

Ei lapsi laolle / eli lacoon / cuole. [s. A7a]Ei leipä leikin syödä / cacku nauraen calweta / Waate pilcalla pidetä / miehen wieran edesä / waimon angaran apuna.

Ei lijckuwan kiwen päällä sammala caswa.

Ei Linducan lennä / ennen cuin sijwet täydelläns tulewat. Catzo: Ei cuucan:

Ei luodustans saa cungan mennä. Catzo nijn luotu.

Ei lämmin luuta särje.

Ei maaten marcat saada / istuen isoit hopiat.

Ei macawan suden suuhun lammas juoxe; eikä uneljan kissan suuhun hijri samo.

Ei manaten maan ala mennä.

Ei matocan macawata pane. Catzo: anda matokin.

Ei menewät pitä saa.

Ei miestä manatus ole.

Ei miestä tawatoinda ole.

Ei muoto panna murkinaxi / caunis carwa cattilaan.

Ei naurosa järke ole.

Ei neuwo wäärään wie.

Ei nijn paha / ettei jocu kijtä; eikä nijn hywä / ettei jocu laita.

Ei nijn paha etttei johongun hywä.

Ei nijn pitkä / ettei curoita; eikä nijn lyhy / ettei cumarra.

Ei nijn pitkä päiwä / ettei ehto perästä.

Ei nijn wanha / joca ei luule wuotta eläwäns; eikä nijn nuorta / joca tietä wanhax tulewans.

Ei nijn wetelä weri / ettei sakiambi wettä.

Ei nuolu watza täytä:

Ei ole aitasta cotona / eikä maasa wartasta / cuin ei tahdota anda.

Ei ole caicki pahat päiwät nähdyt. [s. A7b]Ei ole kädesä Kärpä pinosta / Neitzy nuori Turcuisesta.

Ei ole päätä Päjänellä / loppua lapin wedellä.

Ei ole wanhasa wara / turwa tutisewasa.

Ei ole Ämmän ähkymistä / cosca on Äijän pää sylisä / Äijän parta parmoilla.

Ei orhi olutta kijtä / hepo pitkiä pitoja. Catzo: ei Hästi.

Ei orja lugulle panna / palckawaimo taikinalla.

Ei ottawa iääpä catzo.

Ei paha ensin cuole.

Ei paha Lyödengän parane / Eli: ei pahast lyödengän ole.

Ei pahan silmän paljo pidä näkemän.

Ei panna paeta anna / murha mennä muille maille.

Ei pandu mieli pääsä pysy. eli panendo mieli päähän pysty.

Ei persoja saa Pohjamaalle wiedä; caicki hywät calad syö.

Ei persoja erijn (matcoin) panna.

Ei pohja suwe kiellä / eikä etelä kylmämäst.

Ei saa purjetta ylömmä wetä / cuin wenhe canda / eli saldi.

Ei päiwä piwon täysi ole. Catzo Ei caicki päiwät.

Ei pääldä saa tähteitä tehdä.

Ei rickan rahoja tietä / eikä / äweriän ääriä.

Ei rico mieli miehen päätä / tee terweys paha / lyötä suuta nisuinen leipä / hiero kättä tarwoin sarwi. Eli:
[s. A8a]Ei rico mieli miehen päätä / lohi coske sowaise / maita mansicka pahenna / muuta musticka mäkiä / polda puola cangarita. Catzo: Ei särje.

Ei rijdoist rahoja ole.

Ei Romi yhtenä päiwän ole rakettu.

Ei rupinen pää paljo tarwitze / ennen cuin werelle tule.

Ei saada wihoin wilja pöytän / maaten makiat palat.

Ei saadusa saamista ole.

Ei saanut parata parca; eikä turca toisin tehdä:

Ei saita Sica ruoki / wisu wierasta rawitze.

Ei salli sawinen peldo / eikä sonnatoin suwaitze / sucan wartta walkiata / kengän cuortti corkiat eli coriata kyndäjätä.

Ei sana (sanoma) sauwa tarvitze.

Ei sana sijwitä lennä / puhumata cauwas cuulu.

Ei Saucoi sala saada / näkemätä näädän poica.

Et se anowalle anna / joca ei waitelewalle anna.

Ei se cadu / cuin catzo.

Ei se cuwusa ole / cuin nocasa on.

Ei se hewoisen cauppa ole.

Ei se hullu ole / joca ano; wan joca anda.

Ei se laita lapsians / eikä polje puolisans.

Ei se lasten leicki ole.

Ei se mahda metzään mennä / joca pelkä joca puun päällens caatuwan.

Ei se muna munaan waiheta.

Ei se naista woida / joca lailda woidan.

Ei sen kieli ole wellingis palanud.

Ei sen mieli mettä keitä / joca suures murhesa on [s. A8b]Ei se nijn cuucka ole / cuin ondu / eikä nijn waiwainen / cuin hän walitta.

Ei sen wuohet ole aina cotona.

Ei se ole ihmettä nähny joca ei miestä juopunutta / waimo alastoinda.

Ei se paljo catzo / joca ei omans catzo.

Ei se parcuin parane / eikä huutain huokene.

Ei se puhuen parane.

Ei se sanast tiedä / joca ei puolest ymmärrä.

Ei se sicaan tule / cuin sucuuns tule.

Ei se tahdo anda / joca kysy.

Ei se toista saa / joca ei toista culuta.

Ei se ujoons cuole.

Ei seulasta satoja saada / piwon täydest kymmenitä.

Ei se uunna utistans syö / palawana paistians.

Ei se warasta tohdi / joca ei wannoa tohdi.

Ei se wuohi toista taida autta / joca itze hapa calwa.

Ei Silacka suolas mätäne.

Ei siliä wuolemista tarwitze.

Ei sinun pääs walkiuden tähden.

Ei siitä sydän cuole / cuin ei Silmä näe.

Ei sodat sanomita ole / cowat ilmat mainioita.

Ei sota suosia catzo / tauti mieliä pahoja.

Ei suotta cuolla; waicka suotta sairastetan.

Ei suulla saa cunniata canda.

Ei suuttoman sanoja tietä / kielettömän lausumita.

Ei syndymä siansa catzo / cuollu paickans walitze.

Ei syödysä syömistä ole.

Ei syönellä cahta lounetta / eli murkinata / ole.

Ei syöttiläs tiedä / mitä elätti wingu.

Ei syöpä jääpä catzo / ottawa telapuuta. [s. B1a]Ei särje mieli Miehen päätä / waicka paljokin olis Catzo: Ei rico.

Ei tai malja maata käske / hywä hyrsy huicandella.

Ei taito tackana ole.

Ei talwi mene tacans catzomata.

Ei tasain tasaiset päiwät / ajat caicki yhtäläiset / Toinen nai nappa Neitzen / toinen äm̃än ähkywäisen.

Ei tautican (tuonican) tyhjästä ota / tuuli jääldä calja malda.

Ei totta kieldä saa.

Ei tuki suowa alenna / wara wenhettä caada.

Ei Turcu ole tuwan tacana / Caupungi cujan pääsä / Saxa saunan louckasa.

Ei tyhjä liendä tee.

Ei tyhjä säcki seisoalla pysy.

Ei tyhjä taikina happane.

Ei työt tehden lopu / wirret laulaen wähene / parmat tappain cato.

Ei täydy sian päätä waiwaisen caalijn.

Ei ulwowa Susi lammasta murra.

Ei uni maaten lopu / nälkä hautanaurista.

Ei uutta palanesa ole.

Ei waca wapise / eikä luja lutise.

Ei wahingo huuten tule.

Ei wahingon wäräjällä kengän seiso.

Ei wahingo yxinäns tule.

Ei wanha waratoin ole.

Ei wanha wiata cuole.

Ei wanhus pahudest estä.

Ei wara wenhettä cada / catzo: Ei tuki.

Ei warasta ole / jolle warcan pesä.

Ei warcalla puolda ole. [s. B1b]Ei warcan waloista ole.

Ei wares kiroen cuole / corppi cuiwijn sanoin.

Ei wasicka rucoellen elä.

Ei Wedet taiwas mätäne.

Ei welasta maxamata päästä.

Ei wesi caszis pysy.

Ei wesi haawa tee.

Ei wettä wihalla juoda / calja cateudella.

Ei wielä caicki päiwät ehtolla ole. Catzo: Ei caicki päiwät.

Ei wiepä jääpä catzo / ottawa telapuuta / lähtewä tulo catowa.

Ei wihoin wihille saada / eikä wäellä wäwyxi / ylönmielin ystäwäxi:

Ei wilja waiwata saada / cala jalan castamata.

Ei witza Luuta särje.

Ei yhtä hywä saa ihastu / ei cahta paha peljästy.

Ei yxikän Äitins poica juowuxis ole.

Ei yöldä silmä puhke / hämäräldä jalca taitu. Se on / kyllä Yöllä aica.

Eletty eiläinen päiwä / tämä päiwä tähän saacka / Neuwon Jumala huomiseen pitä. Catzo: Edes eiläinen.

Eletän että myöden / syödän tacaa / Eli ewästä / myöden / soutan wettä myöden.

Eli Culda cuckarosa / Sotamiehen (eli sanda sieramisa.)

Elä coira yhdentaloin / cuole coira cahden codon.

Elä Eli kitu cuin toucka puun raosa.

Eläwä händ mainitze / eij cuollu mitän puhu /

Eläwäinen Lasten tauti. [s. B2a]Eläwä palawans tunde. Catzo: kyllä eläwä / etc.

Emändä hywä taloisa / ehkä ilman istucon.

Emän eljet tyttärellä / pojalla isäns asumet.

Emänäll on eljet colmet / eljet colmet kengät colmet; yhdet luiset / toiset puiset / colmannet ketiset kengät; luisilla käwi kyläsä / puisilla käwi cotona / ketisillä kircko tiellä. Ketiset / se on nahka kengät.

Endinen aicani nykyinen mielen. Catzo: ah end.

En minä huole / coskei naida.

En minä toiwoani paljongan pane.

Ennen puu taittu / cuin taiwasen ulottu.

Ennen tehny työn teke wasta-alcu ajatele.

Ennättäwän munat carilla.

En sano wihoin / engä wiljoin / Se on / en sano sortain / engä auttain; wan sanon totuden.

Enämbi woitta. Catzo: isoi.

Enämbi wähembi härkä / matalembi corkiambi / musta härkä walkiambi. Mielin kielin puhuwain tapa.

Eropäiwät hartaimmat.

Esipuhe lain täyttä.

Etens eläwä ajuttele / eli puhu / tacans cuollu catzele.

Eten wetänyt woitta.

Etzei Suomet sorkeinda / maat walitzi walkeinda; jo naidut parhat pijcat / etzitellyt ehkiämmät; Täydyi naida tähteitä; Tulisossa sormijn / käten kählöi / eli kähmöi / käändyi / onehin olille joudui.

C H