Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlaskut.../K
| J | Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset / Sananlaskut / Mahdollisuden jälken monialda cootut / ja nyt wastudest ahkerudella enätyt. K Kirjoittanut Henrik Florinus |
L |
| Katso myös C. |
K
KErta miestä merkitän; kerta miestä / Cuu hewoista / wuosicausi morsianda.
Kerta wihdoin wijmengin.
Kengät (häijyt) kildäwät kyläsä.
Kesumet (häijyt waattet) Kirckotieldä.
Kesä-catti (cuiwa suuwi) weden lacki.
Kesä kerkiämmälläns / nälkä hartaimmallans.
Kewäin jatco talwiset tuulet.
Kewättä kyntilämeszust; syystä Uolewin päiwästä.
Kielelläns Lindukin laula.
Kieriskelewät munackin pesäsä.
Kijskinen caloja wanhin; wata wanhin pyydyxitä.
[s. B7b]Kijtos laulajan / caxi cuulian. se on Jumalan / jonga cunniaxi lauletan.
Kijtos olcon Jumalan / elon endisen edestä! HErra wasta waarackon!
Kijtä kiwistä maata; eli peldo; laita landa sawe.
Kijtä miestä; älä kylä kijtä.
Kipaten kildan mennän / condaten cotia tullan.
Kipinästä maa kyte; wähästä paha tule.
Kirjawa on Ihmisen ikä. Eli kirjawa metzä röhni / (kärki) Ihmisen ikä kirjawambi. Eli keto kirjawa kesällä / Ihmisen ikä kirjawambi.
Kirjawasta carja caunis.
Kiwen minä cowaxi luulin; mies wieras sitä cowembi; weden minä wieckaxi luulin / waimo wieras wieckambi.
Kiwi on orjan kirjacangas / saawin tango saumasucka; pätzi orjan pään alainen.
Kyljet luita werckaisemmat / wahwimmat.
Kyllä aina anda saa.
Kyllä Coira haawans nuole.
Kyllä coira weljens tunde.
Kyllä culda cuiscutelles; ehkä huora huomeldain /
Kyllä cuollu cuuldele / mitä jääny huutele.
Kyllä cuollu paickans pitä.
Kyllä curki sen nijttä / cuin curki sonnitta.
Kyllä cuului torwen äni / waick ei soittaja näkyny.
Kyllä eläwä palawans tunde.
Kyllä hywin eläis paljo cuulu. Catzo: [[../P#paljo cuulu Cunniasa|paljo cuulu Cunniasa.]]
Kyllä hywä hiljaisens taca saa; waan ei paha picaistans
Kyllä hywä itzens lyö; ei paha lyödengän parane.
Kyllä hywä jäämängin on. [s. B8a]Kyllä hywän pinon tykönä on hywä lastuja poimi.
Kyllä hän löytän jos wagoin saatu on.
Kyllä härkä händäns tarwitze / ellei ennen nin kesällä.
Kyllä jalan juures cungin tauti on.
Kyllä jouta cuin Pappi souta.
Kyllä Jumala hywä mies on; tappa monda paha miestä.
Kyllä Jumala luodut lapset ruocki.
Kyllä Jumala omans warjele.
Kyllä Jumala uhrin catzo.
Kyllä juonisa juonia on / papuja padas.
Kyllä kitua räckä.
Kyllä kypsi kerkiä waimon andawan kädestä.
Kyllä laiscalla pyhiä on.
Kyllä lapsi sen tunde; cuin pään silittä.
Kyllä Luoja luodun tuo; anda aiwotun Jumala.
Kyllä lyhy sijhen raiscan Maasta saa / cuin pitkä tähden Taiwasta.
Kyllä lyöpä asen löytä.
Kyllä miehiä merellä; laicki-päitä laineilla.
Kyllä minä tiädän tiedon toisen / taidan tantzingin / eli taidongin paremman.
Kyllä monda monesa on; paljo papuja padasa.
Kyllä mualla mulcosilmät; cotonans kynesilmät.
Kyllä neula sen syö / cuin neula saa.
Kyllä onni työt tekepi; Aitta cangat cutopi; laari langat kehräpi.
Kyllä paha hewoinen pian päälisens syö.
Kyllä päiwiä Jdäsä; Ehtoita luoteisa.
Kyllä päiwiä kesällä; sykyisellä huomenita / eli lounaita. [s. B8b]Kyllä päiwä pitkä on; wuosi sitäkin pidembi.
Kyllä Rucki ruan tuo / Kehräwarsi keittämistä; wijttä sorme wiritän / kynttä kymmendä ylöñän.
Kyllä ruoca syöjäns saa / työ tekiäns.
Kyllä sana hajo / eli ialcawa on /
Kyllä se cuule joca parwesa on / se on taiwaisa
Kyllä se oras tundu / josta hywä laiho tule.
Kyllä se pian / eli wähäs tule.
Kyllä Sielun seulomista / Ruumin rumista töistä.
Kyllä sijnä cuulia / cuin puhujakin.
Kyllä sijnä näkiä on / cuin tekiäkin.
Kyllä sinä rickautta on / cusa rackautta on.
Kyllä sijwilä sians saa päällä muiden ländymysten.
Kyllä sowinolla sia on
Kyllä Suomi Sonnin cuohitze.
Kyllä syystä on puita puida / kewättä ketoja käätä.
Kyllä syöpä selittä / purewainen puhdista.
Kyllä tiellä tenckeliä on.
Kyllä tyhjä puolens pitä.
Kyllä tyynäs (seisowaises) wedes nijn paljo matoja on / cuin juoxewas.
Kyllä wacka candens walitze; wacan cansi candimens.
Kyllä wanhalla wicoja on; kipuja ylön kyllä.
Kyllä woilla wieraita saa / oluella ystäwitä.
Kyllä wäiwe nautans tunde.
Kyllä wähä mätäs nijn pian cuorman caata / cuin isoikin.
Kyllä yötä ja päreitä.
Kylmä culda cumpanixi / walju waimoxi hopia; pare pijca piscuinengin / waimon lapsi waiwaisengin. [s. C1a]Kylmät talwen lämbymäckin; lämbymät suwen wiluckin.
Kylä miehen woitta / pitäjäs kylän hywängin.
Kylä nijn / cuin pidetän.
Kylä siellä / cusa cuckoi; haucku coira corwesakin
Kynnyxijn kyläinen ruoca.
Kynnyxijn yhtä waimo. Catzo Juonijn yhtä miestä.
Kysy mennen wuotista lunda.
Kyty kylmä kynnyxesa; nato naula permannosa. Kyty / eli näälämies / miehen eli waimon weli; nato miehen sisar.
Käden täysi härkäkin on.
Kädes kärppä pinosa / (tyhmä toiwo) käykäm toista pyytämän.
Käki cucku halloixi hangeen / leinoix (poutawuodex) lehtijn / wilja wuodex warpuun.
Käki tuo suwen sanoman / pääsky päiwän lämbymän.
Kälyxet me Sisaret; weljexet meidän miehem.
Kärsiwä caicki woitta Eli:
Kärsiwän osa paras on.
Käsi caunin teke; silmä hywän näke.
Käsi kypseen mene; mieli tietoa teke. Eli.
Käsi kypseen mene; käsi toinen taikinaan.
Käsi käden pese; molemmat kädet silmät.
Käsi käden täyttä.
Käyden maat lepyisemmät.
Käyny tiens sano: saanu säckins canda.
Köyhä toiwo ricastuwans; ricas pelkä häwiwäns.