Ei luokkasota

Wikiaineistosta
Ei luokkasota.
(Sepitetty lausuttavaksi Keski-Suomen työväenyhdistysten kesäjuhlassa.)
Kirjoittanut Seth Heikkilä


I.[muokkaa]

Yhteiskunnan ”ylisillä”
Kummastellen kysytään:
Mi nyt kiihko ihmisillä!
Miksi hälytetähän?
Miksi mullistaviin toimiin
Ryhdytään noin yhteisvoimin
Vastatahan murahtaen:
Proletaari se on
Joka, tuulta tavotellen,
Ravistelee kahleitaan.
Se vain luokkataistelu
Voimattomain kamppailua.
Kuka tuolle tunnustaisi
Huomattavan arvoa!
Ken ei tuolle naurahtaisi:
Aiheetonta touhua!
– Kahleita kun lujitetaan,
Sillä melu taltutetaan.
Mutta ”alikerta”, kansa,
Joka näkee pohjempaan,
Tietää toisin asiansa –
Tuntee syynkin touhuntaan.
Harkitessa vakavasti
Asia saa arvokkaaksi.
Maa on täynnä valitusta,
Ihmiskunta tuskailee,
‘‘‘Kaikki’’’ tuntee ahdistusta.
Sekasorto uhmailee:
Aik’ on kypsä – hetki mulla
Yksinvaltiaaksi tulla.
Kadonnut on sopusointu,
Mennyt johdonmukaisuus.
Rinnan kurjuus, liika vointi,
Liika lepo, uupumus.
Halpuus polkee arvokkuutta.
Siksi syntyy katkeruutta.
Tyytyä ken tähän voisi?
Ken ei pyrkis parempaan;
Rauhaa, terveyttä soisi
Hädän, kiistan sijahan.
– Ken ei puolla oikeutta,
Tukee – väkivaltaisuutta.

II.[muokkaa]

Jo tunkee valo hämärään,
Jo totuus kirkastuupi.
Jo ihmiskunta kokonaan
Unesta havahtuupi.
Jo nousee pohjakerrokset,
Toisensa tuntee veljekset.
Lyö veljen kättä toiselleen
Nuo vieraaks luokitetut
Ja liittyy yhteistoimehen
Er’ hyttiin nukutetut.
Se oisko - luokkasotaa vaan,
Miss’ toiset ryöstää toiseltaan?
Ei! Luultu näin on erehdys
Mahdollisista suurin.
Juur’ silloin kypsyy veljeys
Kun taistelu on kuumin. –
Tää liike poistaa kokonaan
Myös syynkin luokkasotahan.
Tään syy on kaikkein rauhattuus,
Tarkoitus kaikkein onni, –
Siis yhteishyvän harrastus,
Voi miten jalo toimi!
Ei pilkka, väkivaltakaan
Saa sitä tukahtumahan.
Jos taistelua onkin työ,
Jos väsy tahtoo voittaa,
Niin kuitenkin, kun hetki lyö,
Uus rauhanpäivä koittaa –
Se päivä, jolloin kokonaan
Jää luokkasota unholaan.

Tepukka [Seth Heikkilä].


Lähde: Kansan Lehti 1.8.1899.