Koulukuri

Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous 26/1872 pykälät 35-47. [Fraktuuran w on korvattu v-kirjaimella.]

Keisarillisen Majesteetin Armollinen Koulujärjestys Suomen Suuriruhtinanmaalle.

Annettu Helsingissä, 8 p:nä Elokuuta 1872.

Koulukuri

35 §.

1. Oppilas harrastakoon jumalanpelkoa ja hyviä tapoja sekä vaarinottakoon oppilaitokselle säättyä järjestystä. Tämän suhteen erehdyttyänsä sekä millä tavoin tahansa rikottuaan siveyttä ja säädyllisyyttä vastaan, olkoon hän opettajainsa nuhteiden ja rankaisemisen alainen.

2. Oppilaan pitää osoittaman kunnioitusta ja välttämätöntä tottelevaisuutta opettajiansa kohtaan sekä kuuliaisuudella ja nöyryydellä vastaan ottaman heidän ohjeitansa, varoituksiansa ja rankaisemisiansa.

3. Oppilas kohdelkoon oppilastoveriansa rauhallisesti ja ystävällisesti; ja olkoon kaikellainen väkivaltainen tahi häpäisevä menettely oppilaiden kesken kielletty.

4. Siksi päiväksi, jona lukukausi alkaa, pitää oppilaan välttämättömästi saapua oppilaitokseen, jos ei hänellä ole laillista estettä.

5. Oppilaan pitää alati määrätylle kellon lyömälle tuleman opetushuoneeseen, puhtaana ja siivosti vaatetettuna sekä tarpeellisilla oppikirjoilla varustettuna, kuin myös ääneti odottaman opetuksen alkamista, seuraaman sitä alituisella tarkkaamisella ja kotona ahkerasti itseänsä siihen valmisteleman.

6. Kaikkinainen turmeleminen tahi vahingonteko opetushuoneen sisustukseen tahi opetettaessa käytettyihin kaluihin on siihen syyllisen maksettava; mutta milloin ei syypäästä selvää saada, pitää vahinko viipymättä palkittaman varain kokoomisella niiltä luokan oppilailta, joiden yhdessä ollessa vahingonteko on tapahtunut.

7. Oppilas vaarinottakoon oppikartanon ulkopuolella kaikkea, mikä hyvään järjestykseen sekä siveään ja kunnolliseen käytökseen kuuluu, kuin myös huolellisesti hoitakoon asuntoansa ja omuuksiansa.

8. Jos oppilas, jonka vanhemmat tahi holhumies ei ole kaupungissa, haluaa lukukauden aikana käydä yleisissä huveissa, pyytäköön siihen joka kerta luvan rehtorilta.

9. Kenenkään oppilaan älköön olko lupa pitää vieraspitoja taikka oleskella kellareissa, ravintoloissa tahi sellaisissa julkisissa paikoissa.

10. Kaikki rahaa tahi rahan arvoa koskevat pelit, niin myös tupakanpoltto ja muut nuorisolle sopimattomat askaroitsemiset olkoot kovasti kielletyt.

11. Jos useat tahi kaikki oppilaat jossakin luokassa tahi koko oppilaitoksessa sanovat olevansa yhtä syylliset tehtyyn rikostyöhön taikka vastahakoisuudesta eivät tahdo antaa sen toimeenpanijaa ilmi, niin opettajakunta, sen tiedon mukaan kuin sillä ennestään on kunkin oppilaan luonteesta ja olotavasta, rangaiskoon yhtä tahi useampaa asianhaarain mukaan.

Ylläseisovista kohdista 1-10 pitää kopian oleman jokaisessa luokkahuoneessa julki naulattuna.

36 §.

Oppilasta varten, jolla ei ole vanhempia kaupungissa, pitää rehtorille ilmoitettaman kaupungin asujanten seasta joku hoitaja eli kuraatori, jonka puoleen koulu voipi luottamuksella kääntyä kaikissa oppilasta koskevissa asioissa; mutta jos ei niin saata tapahtua, olkoon luokanjohtaja kuraatorin sijassa. Säällisen kotihoidon ja silmälläpidon tärkeyteen katsoen, älköön semmoiselle oppilaalle asuinpaikkaa valittako, ilmoittamatta sen valintaa joka kerta rehtorin tutkittavaksi ja hyväksyttäväksi.

37 §.

Kaikkein opettajain ja opettajattarien kussakin oppilaitoksessa pitää kerran kuukaudessa koon tuleman neuvoittelemaan oppilaiden olotavasta, käytöksestä, ahkeruudesta ja tarkkaavaisuudesta; ja tulee tämän vuoksi sen, joka johtaa opistoa tahi jotakin sen luokkaa, antaa laiminlyöville ja vianalaisille soveljaita varoituksia tahi ojennuksia.

38 §.

Kunnottomuuden estämiseksi lyceumissa tahi realikoulussa opettajan poissa ollessa, valitsee rehtori tahi luokanjohtaja jokaiseksi lukukaudeksi muutamia vakaisiksi, luotettaviksi ja sopuisiksi tunnettuja nuorukaisia kussakin luokassa järjestysmiehiksi, jotka ovat velvolliset joka päivä hyvissä ajoin ennen opetuksen alkamista vuoroittain saapumaan opetushuoneeseen sekä valvomaan, että hiljaisuutta ja järjestystä opettajan tuloa odotettaessa vaarinotetaan, jonka suhteen toisien oppilaiden pitää niskoittelematta ja vastustamatta totteleman heidän käskyjänsä. Näiden luokan-järjestysmiesten on myös heti opettajan tultua ilmoittaminen, josko joku luokasta on pois jäänyt.

39 §.

Lyceumissa ja realikoulussa olkoot seuraavat rangaistukset luvalliset:

1. varoitus ja nuhtelu luokkalaisten edessä;
2. eroittaminen tovereista;
3. muutto alimmaiseksi luokassa;
4. jälkeenpito koulussa viikon lopulla;
5. nuhtelu ja moite koulun kokoontuneiden opettajain ja nuorison läsnä ollessa;
6. aresti eri huoneessa eli kareerissa;
7. kehoitus koulusta lähtemään;
8. karkoitus oppilaitoksesta vissiksi lyhemmäksi tahi pitemmäksi ajaksi;
9. karkoitus ikuiseksi ajaksi.

40 §.

Niistä ojennuskeinoista, jotka 39 § määrää, saattaa ei ainoastansa rehtori tahi luokanjohtaja, kun niin tarpeelliseksi näkyy, vaan myös jokainen, joka kullakin kerralla on opettamassa, käyttää tahi määrätä neljää ensinmainittua. Jälkeenpitoa koulussa viikon lopulla, jolloin jonkun opettajan tulee olla perään katsomassa, älköön ylimalkaan kestäkö kauemmin kuin yksi tunti, vaan sitä voidaan kovemmissa tapauksissa ja rikostyön uudistettua pitentää kahdeksi tunniksi. Tässä tulee asianhaarain ja asianomaisten opettajain tutkimisen mukaan, saako oppilas toimittaa sopivaista työtä vai eikö.

5:ssä. 6:ssa, 7:ssä ja 8:ssa kohdassa osoitettuihin ojennuskeinoihin käydään asianhaarain mukaan, milloin ensinmainitut eivät ole näyttäinneet vaikuttavaisiksi tahi suuremmanlaatuinen rikos on tehty, ja käyttää niitä ainoastansa rehtori yksin neuvoin luokanjohtajan kanssa, jonka suhteen on vaarinotettava, että kareeri-arestiin tuomitaan ainoastansa niitä oppilaita, jotka ovat täyttäneet neljätoista ikävuotta, ja korkeintaan kolmeksi päiväksi, kukin päivä luettuna kello kahdeksasta aamulla kello kahdeksaan illalla, työskentelemisen kanssa tahi ilman sitä asianhaaroja myöten, sekä ett'ei vissinaikuista karkoitusta ulonneta kauemmaksi kuin vuodeksi. Oppilaitoksesta lähtemään kehoitettaessa menetellään sillä tavoin, että vanhempia tahi holhumiestä pyydetään ulosottamaan erotodistusta oppilaalle määrätyssä ajassa, jonka kuluttua hänen poistamisensa oppilaitoksesta ehdottomasti pitää seurata. Mutta kuitenkin, jos vanhemmat tahi holhumies soveljaalla kurituksella heti oikaisevat oppilasta, taikka rehtori, heidän suostumuksellansa, semmoista kuritusta antaa, ja jos sen kautta nähtävä parannus on tullut, mahtakoon määrätyn ajan loputtua säädetty erorangaistus jäädä sikseen.

Ikuisesti karkoitettavaksi voipi ainoastansa rehtori yksissä neuvoin opettajakunnan kanssa tuomita oppilaan, joka on tehnyt kovemman rikoksen tahi yleiseen niin itsensä käyttänyt, että hänen olemaan jäämisensä katsotaan tulevan oppilaitokselle vahingolliseksi.

41 §.

Kaikki edellämainitut rankaisemiset ovat viipymättä toimeen pantavat, paitsi mitä tulee ikuiseen karkoitukseen, josta päätös on lykättävä Ylihallituksen tutkintoon; ja pitää sen ohessa oppilaan vanhemmille tahi holhumiehelle määrättämän sopiva aika muutoksen hakemiseen siihen. Sillä välin älköön kuitenkaan karkoitettavaksi tuomittu olko osallinen opetuksesta oppilaitoksessa eikä oikeutettu itseänsä toiseen julkiseen oppilaitokseen otettavaksi ilmoittamaan, ennenkuin joko voidaan näyttää opettajakunnan päätöksen tulleen kumotuksi Ylihallituksessa, jonka toimesta ei sen enempää ole valituksen tilaisuutta, taikka muutoin, kumminkin kahden vuoden kuluttua, löytyy vaikuttavia syitä pitämään rikostyötö syyhyn-tuomitun sittemmin osoitetulla hyvällä käytöksellä sovitettuna. Ylihallituksen päätös oppilaan karkoituksesta ikuiseksi ajaksi on myöskin Aleksanderin-Yliopiston rehtorille joutuisasti ilmoitettava.

42 §.

Tapahtunut ojennus on ynnä rikostyön kanssa heti kirjoitettava niin hyvin siihen diarioon, jota säädyn kaavan mukaan kutakin luokkaa varten pidetään, kuin myös siihen päiväkirjaan, jolla oppilaan tulee olla varustettuna; ja on rangaistu velkapää joka kerta näyttämään tämän kirjansa vanhemmille, holhumiehelle tahi kuraatorille sekä niiden päällekirjoittamana sen perästä esiin tuomaan luokanjohtajalle.

43 §.

Kanne oppilasta vastaan semmoisesta virhetyöstä ulkona oppilaitoksesta, joka tämän koulujärjestyksen mukaan kuuluu rehtorin tahi opettajakunnan tutkittaviin, on ilmoitettava rehtorille, jonka velvollisuus on saattaa virheellinen ansaittuun koulurangaistukseen.

44 §.

Jokaisen, jonka rehtori kutsuu kuultavaksi jossakin nuorisoa koskevassa jutussa, pitää vastustelematta totella kutsumusta. Jos ei niin tehdä, ilmoittakoon rehtori sen asianomaiselle virastolle, jonka on niin toimittaminen, että vastahakoinen tulee saapuville sillä ajalla, jonka rehtori määrää.

45 §.

Jokainen oppilaan tekemä rikos, josta voidaan tuomioistuimen edessä syyttää, vaan jota ei siellä ole kanteeseen pantu, ja joka on sellainen, että asianomistaja voipi jättää jutun sillensä, tahi jonka ei nähdä olevan suuremmanlaatuinen, otetaan esille, tuomitaan ja rangaistaan rehtorilta tahi opettajakunnalta asianhaarain ja rikostyön laatua myöten.

Jos oppilasta tuomioistuimen edessä syytetään rikoksesta, olkoon rehtori tahi se opettaja, jonka hän siihen käskee, tutkimuksessa läsnä ja oikeutettu puhevaltaan kaikessa, mikä oppilasta koskee.

Jos syytetty tuomitaan suuremmasta rikoksesta ja tuomio saa laillisen voiman, pitää hän, ennenkuin tuomio täytäntöön pannaan, oppilaitoksesta ulossuljettaman. Jos taas oppilas nähdään syyttömäksi, koettakoon rehtori tahi oppilaitoksen asiamies hankkia hänelle semmoisen hyvityksen kuin pitää.

46 §.

Oppilaalle älköön tavaroita tahi rahaa ilman vanhempain, holhumiehen, kuraatorin tahi rehtorin tiedotta tahi luvatta lainattako, eikä myös millään ehdolla väkeviä juomia myytäkö. Jos niin tapahtuu, olkoon lainanantaja saamisensa kadottanut ja juomain myyjä tehköön sakkoa kuusikymmentä markkaa, sillä tapaa jaettavaksi, kuin sellaisesta asiasta on säätty. Jos joku on pantiksi pantuja kirjoja, vaatteita tahi jotakin muuta vastaan oppilaalle antanut väkeviä juomia tahi lainannut rahaa tahi tavaroita, pitää myös pantti rehtorille ilman lunastuksetta pois annettaman.

47 §.

Naisväenkoulussa on johtajattaren asiana pitää silmällä kaikkia oppilaita ja tarkalla huolella valvoa heidän käytöstänsä.

Ylimalkaan älköön siellä järjestyksen ja kuuliaisuuden voimassa pitämiseksi käytettäkö muuta toimenpitoa kuin varoitusta; mutta jos kovempi seuraamus joskus tarpeelliseksi nähdään, pitää silloin semmoista varovaisuutta vaarinotettaman, ett'ei rangaistu joudu toisten ivattavaksi. Irstas ja pahankurinen oppilas älköön koulussa pysykö, vaan tulee johtajattaren, keskusteltuansa kouluneuvoston esimiehen kanssa, ryhtyä toimeen, että semmoinen oppilas oppilaitoksesta poistetaan.

Näitä pääperustuksia vaarinottamalla olkoon muutoin, sopivain osain puolesta, naisväenkoulullekin voimassa, mitä ylempänä §§:issä 35-46 on säättynä.