Siirry sisältöön

Luettelo vatjalaiskylistä

Wikiaineistosta

Luettelo vatjalaisten vuonna 1848 asuttamista kylistä

[muokkaa]

Pietari läänin etnografisen kartan liitteeksi tarkoitetun vatjalaiskylien luettelon on laatinut akateemikko Peter von Köppen. Se on julkaistu saksaksi[1] ja venäjäksi.[2]

no Kihlakunnat, seurakunnat ja kylät Asukkaita yhteensä Vatjalaisia Muita kansallisuuksia
miehiä naisia yhteensä
Oranienbaumin kihlakunta
Klopitsan seurakunta
1. Koslova (Gostilovo) 339 145 148 293 äyrämöisiä 46
Kaprion seurakunta
2. Kommola (Kummolovo) 11 5 6 11
3. Iivanaisi (Ivanovskaja) 504 233 271 504
4. Klimettina (Klimatina) 308 159 149 308
5. Mahu (Podmošje) 391 181 178 359 äyrämöisiä 15, savakoita 17
Yhteensä 723 752 1475
Kihlakunnassa yhteensä 868 900 1768
Jaaman kihlakunta
Kerstovan seurakunta
1. Kerstova (Kerstovo) 373 181 187 368 savakoita 5
2. Kikkeritsa (Kikeritsy) 250 17 21 38 savakoita 212
Yhteensä 198 208 406
Kaprion seurakunta
3. Ikäpäivösi (Itsypino) 220 101 119 220
Kattilan seurakunta
4. Kattila (Kotly) 216 76 82 158 savakoita 58
5. Malyi Konets (osa Kattilaa) 110 55 55 110
6. Pieni-Rutja (Maloje Rudilo) 71 39 32 71
7. Pummola (Pumolitsy) 179 75 78 153 savakoita 26
8. Raanala (Ranolo) 203 60 54 114 savakoita 89
9. Untova (Undovo) 104 56 48 104
10. Rasi (Tšuhonskaja Rassija) 95 10 10 20 savakoita 75
11. Värtösi (Verdivo) 90 8 3 11 savakoita 79
12. Valkovitsa (Valgovitsy) 14 7 7 14
13. Pihlaala (Pillovo) 450 214 228 442 savakoita 8
14. Villikaisi (Vilikino) 84 36 48 84
15. Pontila (Pondilovo) 69 34 30 64 savakoita 2
16. Mukkova (Mukkovo) 58 25 33 58
17. Matikylä (Matija) 90 43 47 90
18. Korvettula (Kervotola) 75 34 41 75
19. Sauvokkala (Savikino) 77 35 42 77
20. Järvikoiskylä (Babino) 139 67 72 139
21. Korovaisi (Korovaja) 59 1 2 3 savakoita 56
22. Matautio (Matovka) 3 2 1 3
Yhteensä 877 913 1790
Ratsinan seurakunta
23. Tyytitsä (Tjutitsy) 143 67 76 143
24. Lipkovitsa (Lipkovitsy) 126 60 66 126
Yhteensä 127 142 269
Soikkolan seurakunta
25. Risumäki (Verhnije Glinki) 72 32 40 72
26. Joenperä (Korokolje) 300 138 162 300
27. Pieni-Kontu (Malyje Valgovitsy) 104 51 53 104
28. Suuri-Kontu (Bolšije Valgovitsy) 135 63 72 135
29. Kasikko (Bereznjaki) 119 61 56 117 savakoita 2
30. Ylä-Luutsa (Verhnije Lužitsy) 52 27 25 52
31. Ala-Luutsa (Nižnije Lužitsy) 74 39 35 74
32. Liiva (Peski) 134 50 84 134
Yhteensä 461 527 988
Kihlakunnassa yhteensä 1764 1909 3673
Läänissä yhteensä 2487 2661 5148

Vatjalaisten asuttamat kylät vuoden 1926 väestönlaskennan mukaan

[muokkaa]

Luettelo perustuu Neuvostoliiton tiedeakatemian työryhmän vuoden 1926 väestönlaskennan aineistosta keräämään kortistoon, jota säilytetään Venäjän tiedeakatemian arkiston Pietarin osastossa.[3].

no Volosti, kyläneuvostot ja asutuskeskukset Asukkaita yhteensä Vatjalaisia Muita kansallisuuksia
talouksia asukkaita talouksia asukkaita
Kingiseppin kihlakunnan Narvan volosti
Joenperän kyläneuvosto
1. Joenperä-1 (Krakolje 1-je) 48 197 42 182 venäläisiä 14, inkerikkoja 1
2. Joenperä-2 (Krakolje 2-je) 33 148 1 3 inkerikkoja 134, venäläisiä 6, ukrainalaisia 3, suomalaisia 2
3. Joenperän entisen moision huuttorit 9 37 2 7 inkerikkoja 20, virolaisia 10
4. Krakolskaja Gorkan huuttorit 12 63 9 50 virolaisia 8, inkerikkoja 4, suomalaisia 1
5. Rajo-3:n (Mežniki 3-ji) huuttorit 8 44 8 44
Kyläneuvostossa yhteensä 194 663 62 286
Liivan kyläneuvosto
6. Ala-Luutsa 69 314 61 290 venäläisiä 12, inkerikkoja 8, liettualaisia 4
7. Keski-Luutsan asutus (Lužitsy Srednije) 10 68 9 60 virolaisia 8
8. Liiva 43 228 38 208 inkerikkoja 9, virolaisia 3
Kyläneuvostossa yhteensä 170 821 108 558
Volostissa, kihlakunnassa ja läänissä yhteensä 170 844

Kortistoa laadittaessa kansallisuus määriteltiin talouden päämiehen mukaan, eikä seka-aviolittoja näin ollen ole otettu huomioon.

Lähteet

[muokkaa]
  1. Köppen P. von. Erklärender Text zu der ethnographischen Karte des St. Petersburger Gouvernements. - St.Petersburg, 1867.
  2. Кеппен П.И. Водь в Санкт-Петербургской губернии. Отрывок из пояснительного текста к Этнографической карте Санкт-Петербургской губернии Петра Кеппена // Журнал Министерства народного просвещения. 1851. №№ 5 и 6.
  3. ПФА РАН, ф. 135, оп. 3.