Niin, kurja oot, en vihaa kanna, en

16. Niin, kurja oot, en vihaa kanna, en Kirjoittanut Heinrich Heine

Niin, kurja oot, en vihaa kanna, en; –

Oi, kulta, jäimme kurjiks kumpikin.

Siks kuin saa kuolo sairaan sydämen,

Oi, kulta, jäämme kurjiks kumpikin.

Kai pilkan nään, mi liehuu huulillas,

Ja silmässäs nään uhman säihkettä,

Nään ylpeyden, mi kaartaa poveas,

Ja sentään kurja, kurja oot, kuin mä.

Suus tuskaan vääntyy, kun jäät yksin vaan,

Nuo silmäs salaa kaihtuu kyynelin,

Vait uljas poves vertyy haavojaan, –

Niin, kulta, jäimme kurjiks kumpikin.

Lähde: Heine, Heinrich 1905: Valikoima runoelmia. Suomensi Valter Juva. Yrjö Weilin, Helsinki.