Ruskea sisar

Ruskea sisar Kirjoittanut Saima Harmaja

Kun on apea syksyiltä,

kun on sumua kaduilla,

olen usein unessa nähnyt

sinut, siskoni ruskea.

Jo on syttyneet palavat tähdet

yli saaresi kaukaisen.

Meri nauttien rannoilla huokaa

maan tuoksua hengittäen.

Sinä hiivit palmujen alle,

kun kuutamo kaunein on.

Helyt hennon nilkkasi soivat

kuin kutsu rauhaton.

Ja väkevä kämmekän tuoksu

ui raskaasti metsästä.

Yli ruskean ruumiisi häilyy

kisa varjojen värisevä –

Mikä vilahti viidakossa,

mitä oksat rasahtaa?

Kuu hymyillen peittyy pilveen.

Vain tähdet loimuaa.

Lähde: Harmaja, Saima 1932: Huhtikuu: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.