Soi laulelo lounahan mailta

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
1. Soi laulelo lounahan mailta.
Kun vienoinna aamu hohti
Kirjoittanut K. A. Tavaststjerna


Soi laulelo lounahan mailta,
Kuin Lorelei lauleleis,
Miten alppien poian lemmen
Tuo ilmihin Edelweiss.
Ikiseuduilta jäätikkökenttäin
Hän henkensä kaupalla toi
Tuon kukan, min neidolle alppein
Hän sykkivin rinnoin soi.
Vain Edelweiss ilmaista saattaa
Hänen hehkeintä toivettaan:
On alppi-ilmojen puhtaus
Sill’ untuvanupussaan.
Se hankien keskellä taimii
Runo lemmen, kukkien niin,
Sydänjuuriss’ on suosion toivo,
Joka lehdessä tunnustus siin.
Ma kukkasen tuon, ma myöskin,
Vilurinteiltä elämän tään,
Se jäisestä hangesta puhkes
Kevätlämmön kerkeämään.
Sen henkeni kaupalla sieltä
Ma kallion huipulta hain,
Vaikk’ kuilujen jäät koki hyytää
Mun uljasta intoain.
Ota vastaan, aatosten impi,
Tää lempeni kukka niin:
Sydänjuuriss’ on suosion toivo,
Joka lehdessä tunnustus siin.


Lähde: Tavaststjerna, Karl August 1904: Valikoima runoelmia. Suomentanut Valter Juva. Yrjö Weilin, Helsinki.