Ukkosen jälkeen

Ukkosen jälkeen. Kirjoittanut Saima Harmaja

Hetken kesti myrsky etelässä.

Hämärässä

sinertyen vuoret tummuivat.

Ihanat

varjot kastunutta maata hiipi.

Pilven siipi

suunnaton ja kylmä himmeten

kaukaa hohti yli vuorien.

Mykät salamat vain enää eli.

Välähteli

aika-ajoin liekit salatut

ruusuhohtein pitkin pilvilunta.

Niinkuin unta

taivaan tulta katsoin, uupunut.

Myrskyt, jotka ukkosäänin haastaa,

puita raastaa,

ruusutarhat murtaa rajusäin,

kimmeltäin

unta onko jälkeen hurjan retken,

joka hetken

pilven sumusulkiin salamoi,

niinkuin ihanina heijastuvat

unikuvat

tuskan, joka palata ei voi.

Lähde: Harmaja, Saima 1935: Sateen jälkeen: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.