Paavo Haavikon bibliografia
Ulkoasu
Tuotantoa
[muokkaa]Runoja
[muokkaa]- Tiet etäisyyksiin: Runoja. WSOY, 1951.
- Tuuliöinä: Runoja. Otava, 1953.
- Synnyinmaa: Runoja. Otava, 1955.
- Lehdet lehtiä: Runoja. Otava, 1958.
- Talvipalatsi: Yhdeksän runoa. Otava, 1959.
- Yksityisiä asioita: Romaani. Otava, 1960.
- Puut, kaikki heidän vihreytensä. Otava, 1966.
- Puhua, vastata, opettaa. Otava, 1972. ISBN 951-1-00027-6.
- Runoja matkalta salmen ylitse. Otava, 1973. ISBN 951-1-00969-9.
- Con amore, con furore. Helsinki: P. Haavikko, 1985.
- Toukokuu, ikuinen. Arthouse, 1988. ISBN 951-96135-6-0.
- Rakkaudesta ja kuolemasta. Arthouse, 1989. ISBN 951-884-001-6.
- Puiden ylivertaisuudesta. Art House, 1993. ISBN 951-884-123-3.
- Talvipalatsi: Varhaisversion rekonstruktio vuodelta 1959. Art House, 2001. ISBN 951-884-307-4.
- Prosperon runot: 45 runoa. Art House, 2001. ISBN 951-884-322-8.
- Talvirunoja. Art House, 1990. ISBN 951-884-043-1.
Näytelmiä
[muokkaa]- Münchausen (1959)
- Nuket (1960)
- Audun ja jääkarhu (kuunnelma, 1967)
- Freijan pelto (kuunnelma, 1967)
- Ylilääkäri (1968)
- Agricola ja kettu (1968)
- Kahden vuoden äänet (1969)
- Äänet myöhässä (1970)
- Sulka (1973)
- Harald Pitkäikäinen (1974)
- Kuningas lähtee Ranskaan (1974)
- Ratsumies (1974)
- Kuningas Harald, jäähyväiset (kuunnelma, 1978)
- Soitannollinen ilta Viipurissa 1918 (kuunnelma, 1978)
- Kuninkaat, veljekset (kuunnelma, 1979)
- Herra Östanskog (1981)
- Kullervon tarina (1982)
- Naismetsä (kuunnelma, 1989)
- Englantilainen tarina (1990)
- Airo ja Brita (1999)
- Hitlerin sateenvarjo (2004)
Näytelmien julkaisuja
[muokkaa]- Münchausen; Nuket: Kaksi näytelmää. Otava, 1960.
- Ylilääkäri: Kaksi näytelmää. Sisältää näytelmät: Ylilääkäri; Agricola ja kettu. Otava, 1968.
- Näytelmät. (Sisältää näytelmät Ne vahvimmat miehet ei ehjiksi jää, Kaisa ja Otto, Kuningas Harald, jäähyväiset). Otava, 1978. ISBN 951-1-04514-8.
- Soitannollinen ilta Viipurissa 1918. Otava, 1978. ISBN 951-1-04977-1.
- Viisi pientä draamallista tekstiä. Otava, 1981. ISBN 951-1-06332-4.
- Anastasia ja minä. Art House, 1994. ISBN 951-884-148-9.
- Sulka: 12 näytelmää. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21855-3.
- Sisältää näytelmät: Sulka; Ratsumies; Kuningas lähtee Ranskaan; Harald Pitkäikäinen; Agricola ja kettu; Kuningas Harald, jäähyväiset; Kaisa ja Otto; Herra Östanskog; Ne vahvimmat miehet ei ehjiksi jää, eli, Äiti tietää kaiken paremmin; Naismetsä; Englantilainen tarina; Anastasia ja minä.
- Airo ja Brita. Art House, 1999. ISBN 951-884-259-0.
- Äidit ja tyttäret: Kolminäytöksinen ooppera (libretto, 1999)
- Hitlerin sateenvarjo. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29123-4.
Proosaa
[muokkaa]- Yksityisiä asioita: Romaani. Otava, 1960.
- Toinen taivas ja maa: Romaani. Otava, 1961.
- Vuodet: Romaani. Otava, 1962.
- Lasi Claudius Civiliksen salaliittolaisten pöydällä: Kolme novellia. (Sisältää novellit Lumeton aika, Arkkitehti, Pitkiä naisia). Otava, 1964.
- Neljätoista hallitsijaa. Otava, 1970.
- Harald Pitkäikäinen: Kertomus siitä mitä tapahtui kun kuningas Harald Pitkäikäinen talvehti kuudetta kesää Englannissa, kutsui kokoon kansansa ja tahtoi luopua vallasta. Tekijä, 1974.
- Kaksikymmentä ja yksi. Otava, 1974. ISBN 951-1-01588-5.
- Barr-niminen mies: Romaani. Otava, 1976. ISBN 951-1-08178-0.
- Viiniä, kirjoitusta. Otava, 1976. ISBN 951-1-02452-3. (runoja ja proosaa)
- Rauta-aika. Otava, 1982. ISBN 951-1-06756-7.
- Kullervon tarina: Moniääninen monologi. Otava, 1982. ISBN 951-1-07146-7.
- Viisi sarjaa nopeasti virtaavasta elämästä. Arthouse, 1987. ISBN 951-96086-0-5.
- Naismetsä. Art House, 1987. ISBN 951-96086-3-X.
- Pahin ja paras: Romaani. Art House, 1996. ISBN 951-884-201-9.
- Fleurin koulusyksy: Romaani. Art House, 1992. ISBN 951-884-076-8.
- Erään opportunistin iltapäivä. Arthouse, 1988. ISBN 951-96135-0-1.
- Mustat kantarellit: Kolme novellia. Art House, 2004. ISBN 951-884-392-9.
Proosakokoelmia
[muokkaa]- Romaanit ja novellit. Otava, 1981. ISBN 951-1-06165-8.
- Yksityisiä asioita: 60-luvun proosa. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20114-6.
- Sisältää myös novellit Hämäläinen (1960) ja Työmaaparakki (1967)
- Fantastisia kertomuksia: Proosa 1976–1995. WSOY, 1996. ISBN 951-0-20915-5.
- Sisällys: Barr-niminen mies (1976), 3s. (III) Suomen Teollisuuden Harjoittajain Ambulanssi Venäjällä (1981), Yritys omaksikuvaksi (1987), Naismetsä (1987), Erään opportunistin iltapäivä (1988), Fleurin koulusyksy (1992), Gagarin (pienoisromaani).
Mietelmiä
[muokkaa]- Ikuisen rauhan aika. Otava, 1981. ISBN 951-1-06512-2.
- Pimeys. WSOY, 1984. ISBN 951-0-12714-0.
- Kansalaisvapaudesta. WSOY, 1989. ISBN 951-0-13434-1.
- Käytännön metafysiikka. Art House, 2001. ISBN 951-884-317-1.
- Ei. Siis kyllä: Proosaa. WSOY, 2006. ISBN 951-0-31940-6.
Kokoomateoksia
[muokkaa]- Runot 1951-1961. Otava, 1962.
- Runoelmat. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-01758-6.
- Sisältö: Roomalaisia iltoja (1951), Juhlat (1952), Suomalainen sarja (1958), Ministerin talvisota (1958), Selvä johdatus myöhempään historiaan (1966), Neljätoista hallitsijaa (1970), Käytännöllisiä toimia (1970), Puhua, vastata, opettaa (1972), Ammatti (1973), Viimeinen versio myöhemmästä historiasta (1973), Kaksikymmentä ja yksi (1974).
- Näkyväistä maailmaa: Aforistiset sarjat 1972–1984. Sisältää teokset Puhua, vastata, opettaa. Puolustuspuhe. Ikuisen rauhan aika. Pimeys. Rahasta. WSOY, 1985. ISBN 951-0-13282-9.
- Runot! Runot 1984–1992. WSOY, 1992. ISBN 951-0-18414-4.
- Sisältää kokoelmat After the Deadline (1984), Con amore, con furore (1985), Viisi sarjaa nopeasti virtaavasta elämästä (1987), Toukokuu, ikuinen (1988), Talvirunoja (1990), Musta Herbaario (1992) sekä mietelmäkokoelmissa Pimeys ja Kansalaisvapaudesta mukana olleet runot. Teokset After the Deadline ja Con amore, con furore kirjailija jakoi ilmestyessä vain pienelle ystäväpiirille. Musta herbaario on aikaisemmin julkaisematon.
- Kirjainmerkit mustat: Runot 1949–1966. WSOY, 1993. ISBN 951-0-19041-1.
- Yksityisiä asioita: 60-luvun proosa. Sisältö: Yksityisiä asioita; Toinen taivas ja maa; Vuodet; Hämäläinen; Lumeton aika; Arkkitehti; Pitkiä naisia; Työmaaparakki. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20114-6.
- Fantastisia kertomuksia: Proosa 1976–1995. WSOY, 1996. ISBN 951-0-20915-5.
- Tyrannin ylistys: Runot 1970–1981. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19352-6.
- Sulka: 12 näytelmää. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21855-3.
- Valitut runot 1949–2001. WSOY, 2006. ISBN 951-0-31939-2.
Muistelmia
[muokkaa]- Yritys omaksikuvaksi. Arthouse, 1987. ISBN 951-96086-1-3.
- Vuosien aurinkoiset varjot. Art House, 1994. ISBN 951-884-146-2.
- Prospero: Muistelmat vuosilta 1967–1995. Art House, 1995. ISBN 951-884-157-8.
- Kahden vuoden päiväkirja: Muistiinmerkittyä vuosilta 1995–1998. Art House, 2001. ISBN 951-884-319-8.
Historiankirjoitusta
[muokkaa]- Kansakunnan linja: Kommentteja erään tuntemattoman kansan tuntemattomaan historiaan 1904–1975. Otava, 1977. ISBN 951-1-04412-5.
- Kansakunnan synty. Arthouse, 1988. ISBN 951-96086-2-1.
- Kansakunnan linja: Kommentteja erään tuntemattoman kansan tuntemattomaan historiaan 1904–1990. Laajennettu laitos. Art House, 1990. ISBN 951-884-048-2.
- Nuijasota: Sisällissodan vuodet 1596–1599. Art House, 1996. ISBN 951-884-206-X.
- Suuri keinottelu: Pariisin maailmannäyttelystä Tarton rauhaan. Art House, 1997. ISBN 951-884-212-4.
- Päämaja – Suomen hovi. 4. korjattu painos. Art House, 2007. ISBN 978-951-884-438-2.
Kannanottoja
[muokkaa]- Murtuva keskiluokka: Aikalaiskirjoitus. Art House, 1992. ISBN 951-884-104-7.
- Aikalaishulluudesta: Arvio maan henkisestä tilasta. Art House, 1993. ISBN 951-884-139-X.
- Traktaatit. Tekstit julkaistu aiemmin Suomen kuvalehdessä. Art House, 1998. ISBN 951-884-211-6.
- Tulevaisuudesta. Art House, 1996. ISBN 951-884-188-8.
Ilmestyskirja-sarja
[muokkaa]Tuomas Keskisen ja Kimmo Pietiläisen kanssa.
- Suomen tauti: Sen diagnoosi ja hoito. Art House, 1992. ISBN 951-884-059-8.
- Lamavuodesta 91 kriisivuoden 92 kautta katastrofivuoteen 93. Art House, 1992. ISBN 951-884-064-4.
- Jatkoaika presidentille: Kaaoksen arvoton järjestelmä. Art House, 1992. ISBN 951-884-108-X.
- Tässä sitä ollaan: Optimistinen arvio. Art House, 1993. ISBN 951-884-136-5.
- Pitkä vuosi mutta kullattu kulttuuri. Art House, 1993. ISBN 951-884-109-8.
- Kyllä se siitä tai sitten ei. Art House, 1993. ISBN 951-884-113-6.
Tietokirjallisuutta
[muokkaa]- Ihmisen ääni. WSOY, 1977. ISBN 951-0-08301-1.
- Vuosisatani. Otava, 1981. ISBN 951-1-06569-6. (Urho Kekkosen haamukirjoittajana)
- Kansalaisturvaa rakentamassa: Kelan viisi vuosikymmentä 1937–1987. Kansaneläkelaitos, 1988. ISBN 951-669-255-9.
- Vaella Helsingissä. Teksti: Paavo Haavikko. Kuvat: Kristian Runeberg. Helsingin kaupunki, 1986. ISBN 951-0-13441-4.
- Tämä minun ankara vuosisatani. Kirjannut ja toimittanut Paavo Haavikko. Art House, 2000. ISBN 951-884-288-4.
- Marja-Liisa Vartio, Paavo Haavikko: Sylvi Kekkosen muotokuva. Art House, 2000. ISBN 951-884-294-9.
- Helsinki – kaupunki graniittisilla juurilla, avaralla niemellä. Toimittanut Paavo Haavikko. Art House, 2000. ISBN 951-884-275-2.
- Tarja Halosen tarina: Naisen muotokuva politiikan kehyksissä. Art House, 2001. ISBN 951-884-316-3.
Dramatisointeja
[muokkaa]- Vartio, Marja-Liisa: Anni ja Napoleon / Ja hänen olivat linnut. Kahden romaanin näytelmäsovitus. Helsinki: Art House, 2000. ISBN 951-884-268-X.
- Sisältö: Anni ja Napoleon: Se on sitten kevät -romaanin dramatisointi. Tekijän aloittaman dramatisointityön on loppuunsaattanut ja täydentänyt Paavo Haavikko. Ja hänen olivat linnut: Hänen olivat linnut -romaanin dramatisointi. Dramatisoinut Paavo Haavikko.
TV- ja elokuvakäsikirjoituksia
[muokkaa]- Mommilan veriteot (1973)
- Kansakunnan linja (1978)
- Menestyksen maku (1983)
- Kuningas lähtee Ranskaan (1984)
- Barr-niminen mies (1984)
- Rauta-aika (1982)
- Sylvin kamari (2000)
Teosten uusintapainoksia
[muokkaa]- Tiet etäisyyksiin. WSOY, 1951 (uusi painos 2008, Art House). ISBN 978-951-884-442-9.
- Talvipalatsi. Otava, 1959 (uusi painos 1993, Art House). ISBN 951-884-112-8.
- Puut, kaikki heidän vihreytensä. Otava, 1966 (uusi painos 2008). ISBN 978-951-1-23005-2.
- Rauta-aika. Otava, 1982 (uusi painos 2010). ISBN 951-1-06756-7.
Kirjallisuutta
[muokkaa]- Eskelinen, Markku & Koskimaa, Raine: Haavikko 2001. S. 235–283: Paavo Haavikon haastattelu 26.10.2000. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-25732-X.
- Kinnunen, Aarne: Syvä nauru: Tutkimus Paavo Haavikon dramatiikasta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 331. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1977. ISBN 951-717-109-9.
- Pentikäinen, Johanna: Myytit ja myyttisyys Paavo Haavikon teoksissa Kaksikymmentä ja yksi, Rauta-aika ja Kullervon tarina. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Espoo: J. Pentikäinen, 2002. ISBN 952-10-0647-1. Teoksen verkkoversio (PDF).
Artikkeleita
[muokkaa]- Minna Lindgren, Runoilijan kuolema, Kuukausiliite, lokakuu 2009, s. 35–42
- Juha Numminen, Kuoleman runoilijan kuolema Apu 40/2009 s. 18
- Juha Numminen, Edesmenneen kirjailijan entisen kustantajan puheenvuoro. Apu 41/2009 s. 6
Linkkejä
[muokkaa]- Kansallisbiografia.
- YLEn Elävä arkisto: Paavo Haavikko
- Helsingin kaupunginkirjasto – Sanojen aika Paavo – Haavikko
- WSOY:n kirjailijaesittely.
- Otavan kirjailijaesittely.
- Paavo Haavikko. Edu.fi.
- Pekka Tarkka: Paavo Haavikko. Virtual Finland. (englanniksi)
- Paavo Haavikko (1931–2008). The author's calendar. (englanniksi)
- Paavo Haavikon 1950-luvun runokokoelmat Helsingin kaupunginkirjaston esittelemänä.
- ”Suomi on propagandavaltio”. Petri Sajarin haastattelu, Taloussanomat 7.10.2006.
- Tuomas Savonen: 75 vuotta huomenna: Liikemieskirjailijan ruoska viuhuu edelleen. Turun sanomat (STT) 24.1.2006.
- Leena Sharma: Hän-muotokuvassa Paavo Haavikko. Suomen kuvalehti 21.12.2007.
- Paavo Haavikon haastatteluja Aamulehdessä.
- Riitta Korhonen: Haavikon kynä, Kekkosen ääni. Talouselämä 1.9.2000.
- Olavi Jama: Tutkijat Haavikon tekstikoneen kimpussa. Turun sanomat 25.1.2001.
- Olavi Jama: Akateemikko uusiokäyttöön! Turun sanomat 25.1.2001.
- Markus Jääskeläinen: Lyyristä, avautuvaa Haavikkoa. Turun sanomat 20.10.2001.
- Putte Wilhelmsson: Sivistyneistö on Suomen kansan raskain taakka. Turun sanomat 20.3.2005.
- Putte Wilhelmsson: Edessä on ainut vaihtoehto, taas kerran. Turun sanomat 29.4.2006.
- Jussi Ahlroth: Haavikko siirtyi metalliaikaan. Helsingin sanomat 25.1.2006.
- Paavo Haavikon viimeinen kirja ja haastattelu. Suomen kuvalehti 21.12.2007.
- Kirjailijaliitto palkitsi Paavo Haavikon. Helsingin sanomat 5.10.2008.
- Paavo Haavikko on kuollut. Helsingin sanomat 6.10.2008.
- Haavikko kirkasti suomen kieltä. Uusi Suomi 6.10.2008.
- Terhi Hyvärinen, Katja Nuorvala: Paavo Haavikko kulki omia teitään. MTV3 6.10.2008.
- Saara Kesävuori: Paavo Haavikko oli Suomen eurooppalaisin kirjailija Aamulehti 6.10.2008.
- Akateemikko Paavo Haavikko kuollut. Kaleva, STT 6.10.2008.
- Puhutteleva runoilija ja valtakunnan pessimisti. Turun sanomat, STT 7.10.2008.
- Lassi Nummi seurasi ystävänsä uraa koulunpenkiltä lähtien. Turun sanomat 7.10.2008.
- Tuomo Karhu: Ennen kaikkea lyyrikko. Turun sanomat 7.10.2008.
Kirja-arvosteluja
[muokkaa]- Lauri Haataja: Paavo Haavikon linjaus kestää . Helsingin sanomat 19.10.1990. (Kansakunnan linja)
- Janne Virkkunen: Mestari ja kaksi kisälliä. Helsingin sanomat 13.12.1992.
- Pekka Tarkka: Kuolema on myös runoruhtinaan pakkomielle, ystävä ja leikkitoveri. Helsingin sanomat 13.12.1992. (Runot! Runot 1984–1992)
- Leevi Lehto: Runon konekivääri. Helsingin sanomat 21.11.1993. (Puiden ylivertaisuudesta)
- Tero Liukkonen: Paavo Haavikon kolmiosainen kootut runot tuo käsille ainutlaatuisen tuotannon. Helsingin sanomat 7.5.1994. (Kirjainmerkit mustat)
- Pekka Tarkka: Naisen nykyhetki, miehen historia. Helsingin sanomat 6.9.1994. (Vuosien aurinkoiset varjot)
- Tero Liukkonen: Ruhtinas Gagarinin paluu. Helsingin sanomat 3.6.1996. (Fantastisia kertomuksia)
- Pekka Tarkka: Köyhyys, rikkaus ja kaaos. Helsingin sanomat 27.11.1996. (Pahin ja paras)
- Matti Kinnunen: Haavikko rusikoi Suomen sortokausien ja itsenäistymisen myyttejä. Helsingin sanomat 22.10.1997. (Suuri keinottelu)
- Matti Peltonen: Haavikon wittgensteinilaista havinaa. Turun sanomat 30.7.1998. (Traktaatit)
- Vesa Karonen: Paavo Haavikko puolustaa Mannerheimin erehtymättömyyttä. Helsingin sanomat 5.12.1999. (Päämaja)
- Kai Laitinen: Hyvä matkaopas Haavikon runoelmaan. Helsingin sanomat 13.1.2002. (Sanojen palatsi)
- Pertti Lassila: Kulumaton taikanuttu ja kitkerää viisautta. Helsingin sanomat 22.5.2002. (Prosperon runot)
- Pekka Tarkka: Haavikko soittaa kuoleman trumpettia. Helsingin sanomat 12.12.2004. (Mustat kantarellit)
- Jarkko Tontti: Haavikon kokoelmasta Kaksikymmentä ja yksi.
- Intenetix: Paavo Haavikko. (Rauta-aika)
- Hannu Waarala: Puut, kaikki heidän vihreytensä. Keskisuomalainen 20.12.2008.
- Pertti Lassila: Ruhtinaallisesti liittoutumista vastaan. Helsingin sanomat 29.4.2006. (Ei. Siis kyllä)
- Jouni Tossavainen: Kaksi metriä syvistä kysymyksistä. Savon sanomat 23.3.2009.
- Pekka Tarkka: Villi kapinallinen Paavo Haavikko kuvasi kaaosta hallitusti. Helsingin sanomat 4.3.2009. 8Kaksi metriä syvistä kysymyksistä)
Haavikko-niminen mies
[muokkaa]- Paavo Haavikko -elämäkerta vastatuulessa. Itä-Savo 21.8.2009.
- Jari Lindholm: Oliko Paavo Haavikolla tekijänoikeus elämäkertaansa? Suomen kuvalehden blogit 21.8.2009.
- Haavikko-kiista jatkuu – kustantajaksi WSOY. MTV3 3.9.2009.
- Juha Numminen: Kuoleman runoilijan kuolema. Apu 7.10.2009.
- Haastateltavana Mauno Saari. Aamun kirja 9.10.2009.
- Terhi Hyvärinen: Paavo Haavikko – äärilaitojen mies. MTV3 9.10.2009.
- Juha Numminen: Mikä oli Paavo Haavikon tahto? Apu 12.10.2009.
- Jenni Tamminen, Markku Huusko: Repivään Haavikko-riitaan ratkaisu. Uusi Suomi 9.8.2011.
- Jouni Tossavainen: Aikansa valtias. Keskisuomalainen 8.10.2009.
- Hannu Sarrala: Haavikon elämä ja kuolema riisutaan armottoman paljaiksi. Pohjolan sanomat 8.10.2009.
- Hannu Marttila: Bulevardin Learin viimeiset sanat. Helsingin sanomat 9.10.2009.
- Heikki Haapavaara: Haavikko-niminen kirja. Kauppalehti 9.10.2009.
- Jukka Kemppinen: Mauno Saari, arvostelu. Kemppinen 9.10.2009.
- Sami Liuhto: Haavikko, kaikki heidän virheensä. Agricola 22.10.2009.
- Roo Ketvel: Suru lepatti. Parnasso 11/2009.
- Ville Miettinen: Paavo, josta tuli Haavikko. Kymen sanomat 23.11.2009.