Asetus poliisikunnan järjestämisestä niissä kaupungeissa ja muissa yhdyskunnissa, joissa ei ole täydellistä poliisilaitosta
Suomen Suuriruhtinaanmaan Asetuskokoelma 18.2.1904/17, sivut 4—6.
42.
Hänen Majesteettinsa Keisari on, alamaisesti esiteltäessä Suomenmaan Kenraalikuvernöörin esitystä, Pietarissa ollessaan 5/18 p:nä helmikuuta 1904 suvainnut Armossa, muutoksia ja lisäyksiä tehden tätä asiata koskeviin säännöksiin, käskeä että poliisikunta niissä kaupungeissa, joissa ei ole täydellistä poliisilaitosta, on erotettava asianomaisen maistraatin silmälläpidosta, kuin myöskin sellaisen poliisikunnan järjestämisestä noudatettavaksi säätää seuraavan asetuksen:
1. Niissä kaupungeissa, joissa ei ole täydellistä poliisilaitosta, täyttävät poliisin velvollisuudet ylikonstaapelit ja konstaapelit komisariusten tahi, kun sellaisia ei ole, asianomaisen nimismiehenpiirin kruununnimismiehen lähimmän käskyn alaisina.
Poliisin ylivalvonta sellaisissa kaupungeissa on Kuvernööreillä ja heidän alaisillaan kruununvoudeilla.
2. Poliisikunnan kokoonpanon jokaisessa kaupungissa sekä sen palveluksessa oleville henkilöille tulevan palkkauksen määrää, sivuuttamatta asianomaisten kaupunkien sitä tarkoitusta varten myöntämiä varoja, Senaatti yksissä neuvoin Suomenmaan Kenraalikuvernöörin kanssa.
3. Lähinnäedellisessä (2) artiklassa mainitut varat tulee asianomaisten kuntain suorittaa valtiovarastolle. Kaupunginpoliisin palkat ja muut edut ovat suoritettavat noudattamalla määräyksiä 3/16 p:nä heinäkuuta 1903 annetussa armollisessa asetuksessa, joka koskee poliisin ylläpitämiseksi täydellisellä poliisilaitoksella varustetuissa kaupungeissa meneväin varain maksujärjestystä.
4. Kruununvouti on oikeutettu, kun joku erityinen laitos tahi yhdistys pyytää taikka myös markkinain ajaksi ja muita tilaisuuksia varten, ottamaan ylimääräisiä konstaapeleita, joiden palkkion suorittaa puheenalainen laitos tahi yhdistys taikka maksetaan se sellaisia tarkoituksia varten erittäin määrätyistä varoista.
5. Komisariukset asettaa Kuvernööri ja poliisipalvelijat (ylikonstaapelit ja konstaapelit) kruununvouti, joka sellaisista määräyksistä antaa tiedon Kuvernöörille.
6. Virkavapautta enintäin neljäntoista päivän ajaksi myöntää komisariukselle kruununvouti ja poliisipalvelijoille asianomainen komisarius tahi kruununnimismies. Pitempiaikaista vapautta myöntää komisariukselle Kuvernööri ja poliisipalvelijoille kruununvouti.
7. Poliisikunnan virkamiehet ja palvelijat saavat, virastaan erottuaan taikka vanhuuden tai kivuloisuuden tähden siitä eron saatuaan, loppuijäksensä eläkettä valtionvaroista niiden perusteiden mukaan, jotka ovat säädetyt Armollisissa julistuksissa 31 p:ltä tammikuuta 1816 ja 17 p:ltä heinäkuuta 1849.
8. Asiat, jotka koskevat virkarikosta, josta poliisikunnassa palveleva henkilö tulee kiinni, käsittelee ja ratkaisee asianomainen alioikeus.
9. Virkavirheistä, jotka eivät ole oikeuden käsiteltäviä kuin myöskin virkavelvollisuuteen soveltumattomasta käytöksestä voidaan poliisikunnassa palvelevia henkilöitä, virheen laadun mukaan, kurinpitotietä rangaista nuhteilla, sakoilla, vastaten enintäin yhden kuukauden palkkaa, siirrolla alempaan virkaan taikka virasta erottamisella.
Oikeus nuhteiden antamiseen on syyllistä lähinnä ylemmällä esimiehellä sekä valta määrätä muita rangaistuksia sillä esimiehellä, joka on syyllisen asettanut, minkä ohessa alemmalle viranomaiselle myönnetty kurinpidollinen rangaistusoikeus tulee myöskin sitä ylemmälle viranomaiselle.
Virasta erotettaessa kaupunginpoliisikunnassa palvelevaa henkilöä on Armollisessa asetuksessa 1/14 p:ltä elokuuta 1902 säädettyä järjestystä noudatettava.
10. Mitä yleisessä laissa ja asetuksissa säädetään vahtimiesten ja oikeudenpalvelijain todistuksesta on sovellettava myöskin poliisipalvelijoihin.
11. Tässä asetuksessa mainittujen komisariusten ja poliisipalvelijain tulee käyttää Armollisessa asetuksessa 13/26 p:ltä helmikuuta 1903 Suomen kaupunginpoliisille vahvistettua virkapukua ja asestusta.
12. Täyttäessään virkavelvollisuuksiansa tulee poliisikuntaan niissä kaupungeissa, joissa ei ole täydellistä poliisilaitosta, kuuluvain henkilöiden noudattaa määräyksiä §§:lissä 15–44, 49, 55 ja 58–60 Armollista asetusta 13/26 p:ltä elokuuta 1903, joka koskee poliisin järjestämistä niissä kaupungeissa, joissa on täydellinen poliisilaitos; jolloin poliisimestarin velvollisuudet kuuluvat kruununvoudille ja järjestyspoliisin komisariusten asianomaiselle komisariukselle tahi kruununnimismiehelle.
13. Keisarillinen Suomen Senaatti valtuutetaan yksissä neuvoin maan Kenraalikuvernöörin kanssa ulontamaan tämän Asetuksen pätevyyden myöskin sellaisiin kauppaloihin ja vähempiin yhdyskuntiin, kuin tarpeelliseksi havaitaan.