Asetus valtion viran tai pysyväisen toimen haltijain nimittämiskirjoista sekä heidän oikeudestaan pysyä virassaan tai toimessaan annetun lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta
Suomen asetuskokoelma 203/1926.
Oikeusministerin esittelystä säädetään täten valtion viran tai pysyväisen toimen haltijain nimittämiskirjoista sekä heidän oikeudestaan pysyä virassaan tai toimessaan tänä päivänä annetun lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta seuraavaa:
Sille, joka otetaan valtion palvelukseen taikka siinä ylennetään tai siirretään ja joka saa peruspalkkaa, annetaan nimittämiskirjana valtakirja, mikäli ei 2 tai 3 §:ssä toisin säädetä.
Tuomariksi nimitetylle annetaan aina valtakirja.
Nimittämiskirjana saavat avoimen kirjeen:
- oikeuskansleri ja apulaisoikeuskansleri;
- Helsingin yliopiston kansleri;
- maaherra;
- tasavallan presidentin kanslian kansliapäällikkö;
- hallinnollisen keskusviraston päällikkö; sekä
- ulkoasiainministeriön kanslia-, osasto- ja jaostopäällikkö, arkistonhoitaja, kamreeri, jaostosihteeri, apulaisarkistonhoitaja sekä apukamreeri, niin myös diplomaattinen edustaja, lähetystösihteeri, pääkonsuli sekä lähetetty konsuli ja lähetetty varakonsuli.
Toimikirjan saavat nimittämiskirjana ne, jotka ovat katsottavat sivutoimen haltijoiksi, mikäli 1 §:ssä ei toisin ole sanottu, niin myös seuraavat peruspalkkaisen toimen haltijat, nimittäin:
- tasavallan presidentin linnan linnanvouti, linnanpalvelija ja vaatevarastonhoitaja;
- valtioneuvoston ylimääräinen notari, kirjapainon ja julkaisuvaraston johtaja sekä julkaisuvaraston amanuenssi ja varastokirjuri;
- muu kuin 2 §:ssä mainittu ulkoasiainministeriössä tai valtakunnan ulkomaisessa edustuksessa palveleva henkilö;
- virallisten lehtien toimittaja, toimitussihteeri ja korehtuurinlukija;
- vankilan työliikkeen johtaja, talousvahtimestari, työmestari, vartioesimies ja vartija;
- poliisilaitoksessa palveleva henkilö, kruununnimismies, maaseudulla toimiva poliisimies sekä läänin käskynajaja;
- valtion sairaanhoitolaitoksen oppilaskodin johtajatar sekä ylikätilö, ohjaajakätilö, kätilö ja hieroja;
- tullilaitoksen vartiolaivan tai -aluksen ylipäällysmies ja perämies sekä rajaviskaali, tulliviskaali, päällysmies ja tullivartija;
- yliopiston kursori, pedelli ja alipuutarhuri;
- muinaistieteellisen toimikunnan työmestari ja apulaisamanuenssi;
- metsähallituksen ulkomaankirjeenvaihtaja, metsähallinnon alainen rakennusmestari ja metsänarvostelija, piirikuntakonttorin kassanhoitaja sekä lääninmetsäntarkastaja ja -vartija;
- maataloushallituksen tilinpäättäjä sekä maataloushallituksen alaisen laitoksen laboraattori, laborantti ja voinarvostelija;
- maanmittaushallituksen topograafi;
- tie- ja vesirakennushallituksen alainen kanavakasööri, ylikonstaapeli, metsänvartija, kanavavartija, majakkavartija, siltavartija ja kanavamies;
- valtionrautateiden asetinlaitemies, vaununtarkastaja, veturinlämmittäjä, vaihdemies, junamies, pumppukoneenkäyttäjä, veturinpuhdistaja, vaununvoitelija, asemamies, ratavartija ja vahtimies;
- lennätinlaitoksen puhelinvälittäjä;
- merenkulkulaitoksessa palveleva monttööri, kaasumestarinapulainen, satamakonstaapeli, viidennen palkkausluokan konemestari, majakkavartija, sumusireeninhoitaja, pursimies, apulaisluotsi, sisävesiluotsi ja luotsioppilas; sekä
- kasvatuslaitoksen katsastaja, ylikatsastaja mukaan luettuna, ja tylsämielisten opetuslaitoksen ompelijatar.
Toimikirjan saavat niinikään, mikäli ei virkaehdotusta tehdä, muissakin kuin edellämainituissa tapauksissa, seuraavat peruspalkkaisen toimen haltijat, nimittäin:
viraston tai laitoksen taloudenhoitaja, toimitsija, varastonhoitaja, kartoittaja ja kartograafi, preparaattori, mekaanikko, ei kuitenkaan lennätinlaitoksen, sairaanhoitaja, ylihoitaja mukaan luettuna, ja muu hoitaja, työnjohtajat, ei kuitenkaan konepajojen, ja vahtimestarit, kartanpiirtäjä ja muu piirustaja, puhtaaksikirjoittaja, emännöitsijä, ruuanpitäjätär, koneenkäyttäjä ja -hoitaja, lämmittäjä, talonmies, yövartija ja ovenvartija; niin myös
edellä tässä pykälässä mainitun toimen luontoisen apulaistoimen haltija sekä kanslia-, konttori-, piirustus-, rekisteri-, lasku-, revisioni- ja laboratorioapulainen sekä muu niihin verrattava viraston tai laitoksen apulainen.
Mitä edellä tässä pykälässä on sanottu eräistä toimenhaltijoista on sovellettava myöskin sellaisen vastaavan toimen haltijaan, jonka nimitys osoittaa, että se on varattu naispuoliselle henkilölle.
Jos toimen haltijan on nimittänyt ministeriön osaston tai keskusviraston alainen viranomainen taikka keskusviraston jäsen, on nimittävän viranomaisen alistettava päätös, jonka se on tehnyt toimenhaltijan vapauttamisesta hänen toimestaan, ministeriön osaston tai keskusviraston vahvistettavaksi.
Milloin kysymyksen viran tai toimen haltijan viraltapanosta kurinpitotoimin panee vireille muu viranomainen kuin se, jolla on oikeus kurinpitomenettelyn johdosta pidättää hänet virantoimituksesta, on siitä samoinkuin kurinpitoasiassa annetusta päätöksestä viipymättä ilmoitettava viimeksimainitulle viranomaiselle. Samanlainen ilmoitus on tehtävä, jos viran tai toimen haltijaa vastaan on pantu vireille muu kurinpitomenettely ja hänen pidättämisensä virantoimituksesta on muun kuin kurinpitoviranomaisen asiana.
Kun muun kuin tuomarin viran tai toimen haltijaa yleisessä tuomioistuimessa tai sotatuomioistuimessa syytetään rikoksesta, on tuomioistuimen viipymättä ilmoitettava siitä sekä asiassa antamastaan päätöksestä asianomaiselle ylemmälle viranomaiselle, jonka tulee, jos muulla viranomaisella on oikeus syytteen johdosta pidättää syytetty virantoimituksesta tai panna häntä vastaan vireille viraltapanoa tarkoittava kurinpitomenettely, ilmoituksesta antaa tieto viimeksimainitulle viranomaiselle.
Mitä 2 momentissa on sanottu on sovellettava myöskin, kun siinä mainitun viran tai toimen haltija on rikoksesta epäiltynä tutkimuksen alaisena.
Anomus muuttokustannusten korvaamisesta, kun viran tai toimen haltija on siirretty toisella paikkakunnalla olevaan virkaan tai toimeen, on tehtävä sille viranomaiselle, jonka alainen viran tai toimen haltija on. Mainitun viranomaisen on oman lausuntonsa ohella lähetettävä anomus valtiovarainministeriölle, joka ratkaisee asian.
Virkaylioikeudessa on, paitsi syyttäjää, sihteeri ja kirjaaja, jotka oikeus ottaa. Syyttäjän ja sihteerin tulee olla lainoppineita henkilöitä.
Sihteeri toimii oikeuden esittelijänä, laatii taltiot ja toimituskirjat sekä pitää pöytäkirjaa oikeuden istunnoissa.
Kirjaaja ottaa vastaan ja merkitsee diariin oikeuteen tulleet asiakirjat ja kirjeet, pitää asianomaisten saatavina ja lähettää oikeuden toimituskirjat sekä hoitaa oikeuden arkistoa.
Sihteerin ja kirjaajan tulee lisäksi suorittaa ne tehtävät, mitkä oikeuden puheenjohtaja heille uskoo.
Virkaylioikeus kokoontuu tarpeen mukaan oikeuden puheenjohtajan kutsusta.
Oikeuden puheenjohtajan on valvottava, että oikeudessa vireillä olevat asiat käsitellään huolellisesti ja joutuisasti sekä että oikeuden muut jäsenet ja toimenhaltijat asianmukaisesti suorittavat tehtävänsä. Puheenjohtajan on myös ratkaistava asianosaisten anomukset saada takaisin oikeudessa säilytetyt asiakirjansa.
Puheenjohtajan ollessa estettynä tulee vanhimman lainoppineen jäsenen hoitaa tässä pykälässä mainitut tehtävät.
Virkaylioikeuden taltiot ovat niiden allekirjoitettavat, jotka ovat ottaneet osaa asian ratkaisemiseen. Oikeuden toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtajana toiminut oikeuden jäsen yksin. Taltiot ja toimituskirjat varmentaa sihteeri.
Virkaylioikeudesta on tammi- ja heinäkuun kuluessa kunakin vuonna lähetettävä oikeusministeriöön, oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle summittaiset ilmoitukset edellisen vuosipuoliskon aikana ratkaistuista ja vuosipuoliskon päättyessä vielä ratkaisematta olevista asioista sekä viimeksimainituista lyhyt luettelo, josta käy selville, mitä mikin asia koskee, milloin se on oikeuteen saapunut ja minkä toimenpiteen varassa se on.
Virkaylioikeuden puheenjohtajana toimiva jäsen saa palkkiota kaksisataaviisikymmentä ja muut jäsenet kukin sataviisikymmentä markkaa kokoontumispäivältä. Syyttäjälle määrää valtioneuvosto ja muille toimenhaltijoille virkaylioikeus palkkion tulo- ja menoarvioon tarkoitusta varten otetusta määrärahasta.
Muualla kuin pääkaupungissa asuva virkaylioikeuden jäsen saa 1 momentissa määrätyn palkkion lisäksi päivärahaa ja matkakulujen korvausta matkustussäännön toisen luokan mukaan.
Palkkio- ja matkalaskut maksaa valtiokonttori, sittenkun oikeuden puheenjohtaja on ne hyväksynyt.
Virkaylioikeuden jäseniä sekä syyttäjää ja sihteeriä syytetään virkavirheestä Turun hovioikeudessa.
Erokirja, joka annetaan viran tai toimen haltijalle hänen tultuaan laissa säädettyyn eroamisikään tai menetettyään työkykynsä, sekä päätös, jolla viran tai toimen haltija vapautetaan virasta tai toimesta taikka joka annetaan viraltapanoa koskevassa kurinpitoasiassa, annetaan lunastuksetta.
Tämän asetuksen 1, 3, 5 ja 13 §:n säännöksiä on vastaavasti sovellettava myöskin muun kuin valtion palveluksessa olevaan henkilöön, jonka valtion viranomainen nimittää tai jonka nimittämisessä valtion viranomainen on osallisena.
Tämän asetuksen säännökset eivät koske:
sopimuksen perusteella asetettuja viran tai pysyväisen toimen haltijoita, mikäli ei toisin ole sovittu;
työsopimuslain mukaisesti valtion palvelukseen otettuja henkilöitä;
eduskunnan pankkivaltuusmiesten tai Suomen Pankin johtokunnan nimittämiä viran tai toimen haltijoita, mikäli pankin ohjesäännössä on sellaisesta viran tai toimen haltijasta säädetty; eivätkä myöskään
viran haltijoita, jotka ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkolain alaiset, paitsi mitä tulee tässä asetuksessa säädetyn nimittämiskirjan antamiseen.
Valtioneuvosto antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita tämän asetuksen nimittämiskirjoja koskevien säännösten soveltamisesta.
Valta-, toimi- ja erokirjan kaavat vahvistaa niinikään valtioneuvosto.
Valtion viran tai pysyväisen toimen haltijain nimittämiskirjoista sekä heidän oikeudestaan pysyä virassaan tai toimessaan annetun lain toimeenpanosta ja soveltamisesta puolustuslaitoksen ja siihen liittyvän viran tai pysyväisen toimen haltijain osalta säädetään erikseen.
Tämä asetus tulee voimaan heinäkuun 1 päivänä 1926.
Viran tai pysyväisen toimen haltija, joka ennen mainittua päivää on tullut tai kuukauden kuluessa siitä tulee eroamisikään, on, ellei esitystä tehdä hänen pysyttämisestään edelleen virassaan tai toimessaan, velvollinen ennen elokuun 15 päivää pyytämään eroa.
- Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
- Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1926.