Käkisalmen kaupungin talojen luettelo vuodelta 1618

Wikiaineistosta

Esittänyt J. M. Salenius

Kun joku kaupunki ennen aikaan syntyi linnan turviin, sen porvarit saattoivat ensin asua itse linnassa, esim. Viipurin kaupungin porvarit Torkkelin linnan uloimman muurin sisäpuolella, tahi kumminkin olivat linnan kirjoissa. Asian laita voi olla sama myöhemminkin kovien sotien aikana ja jälkeen. Savonlinnan kaupungin asukkaat v. 1743 (pikku vihan jälkeen) olivat Olavinlinnan kirjoissa. Käkisalmen porvarien Helmikuussa v. 1618 sanotaan asuneen linnassa ja 10 vuoden vapaus kaikista rasituksista heille suodaan sekä vastedes kaupunginoikeuksia ja sen entisen pellon ynnä niityn omistusoikeus luvataan,[1] mutta linnalla Kustaa II Aadolfin tässä kirjeessä luultavasti tarkoitetaan linnoituksilla ympäröityä kaupunkia. Olihan jo 1500-luvulla ja aikaisemminkin silta Käkisalmen linnan ja kaupungin välillä, josta saattaa päättää näitten olleen eripuolilla virran suuhaaraa. Äsken mainitulta vuodelta 1618 on säilynyt sen vuoden 22 p. Toukok. tehty luettelo mitkä talot Käkisalmen kaupungissa jo Venäjän ylivallan aikana olivat olleet olemassa, mitkä olivat autioina, kutka olivat autioille paikoille rakentaneet, kutka nyt omistivat ne talot ja kenen luvalla.[2] Muutamat talot olivat ennen olleet jonkun venäläisen omia, eräät olivat v. 1580 hävinneet, toiset tontit olivat linnan eli kruunun hallussa. Varsinkin käskynhaltija Tönne Jöransson, mutta myöskin Hans Jonsson ja Anders Boye olivat vuodesta 1611 alkaen jaelleet tontteja ja taloja. Nämät talot olivat pieniä, noin 5—24 talarin arvoisia, ja rakennukset vähäpätöisiä. Omistajina olivat käskynhaltija, linnanvouti, alivouti,päällikkö, kihlakunnan eli läänin vouti, linnan kirjuri, pari kirkkoherraa, kappalainen, ryssäntiakka, karjatalon vouti, linnan hankkija, lotjan kapteeni ja perämies, ratsumestari, luutnantti, aseistonhoitaja (»arklimästare»), majoitusmestari, parturi, vahtimestari, katselmuskirjoittaja (»munsterskrifvare»), linnan ja voudin palvelija, tykin ja pyssyn laukaisija, nihti, kirjeenkantaja, aitanhoitajatar (»fateburshustru»), piiskuri, ruotumestari (ruotumies), linnan sorvari, kalastaja, nuottamies, linnunampuja, mylläri, pursimies, kirvesmies, hampunkehraajä (hamppukehro), kultaseppä, räätäli, suutari, sorvari ja oluenpanija. Koska tiedot Käkisalmen kaupungista ovat siltä ajalta sangen harvinaiset, on v. 1618 tehty luettelo käännetty tähän.

N:o 1. Tontti määrätty tallikartanoksi, jossa venäläisillä on ollut aittoja. Niitä siinä vielä oli silloinkin, kun Käkisalmi Pontusvainajan aikana ensikerran joutui Ruotsin kruunun haltuun. Se on nytkin linnalle kuuluva. Kruunun mallaspirtit siinä ovat kauvan olleet ja linnan työhevosia siinä pidetään talvella.

N:o 2. Tontin omistajat ennen olivat venäläisiä. Rakennukset poltettiin Pontuksen piirityksen aikana. Eräs venäläinen, mestari Henrich Kurlender sekä eräs saksalainen kauppias sitte rakensivat samalle tontille. Jören Jöransson’in talli ja aitta siinä myöskin ovat olleet. Kappalainen herra Clemet on siihen rakennuttanut tallin.

N:o 3. Pieni talo, jonka kaikkineen Tönne Jöransson vainaja on antanut linnan alivoudille Jöns Liuckoselle ja jossa venäläinen ennen on asunut. Käskynhaltija Hans Jonsson sitte on myöntänyt sen rakennuksineen linnan parturille (»balbär») Jochim'ille. Koska Liuckon oli omilla varoillaan siihen rakennuttanut tallin ja korjuuttanut saunan sekä pihan ympärillä olevan lankun, on Jochim siitä talosta maksanut 10 talaria puhdasta rahaa.

N:o 4. Pieni talo, jossa on ollut 2 pientä rakennusta. Käskynhaltija Anders Boye sen on antanut Rasmus Olsson'ille, joka ennen oli ollut Pärnän karjatalon voutina. Tämä siihen on teettänyt tuvan, kamarin ja aitan. — Vielä 2 pientä taloa, joissa ennen on asunut venäläisiä. Käskynhaltija Hans Jonsson ne on antanut päällikkö (»höfvitsman») Lars Jöransson’ille.

N:o 5. Pieni tontti, jonka Tönne Jöransson vainaja on antanut Käkisalmen lotjien kapteenille Christoffer'ille. Tämä siihen on rakennuttanut vähäisen korsteinituvan ynnä muutamia muita huoneita ja sitte myynyt Clas Henrikssonille 24 talarista puhdasta rahaa.

N:o 6. Talo, jonka sotapäällikkö Jacob De lagardie on anastanut ja varustanut rakennuksilla sekä sitte antanut Nils Nilsson’ille.

N:o 7. Talo, jonka Hans Ontreusson ennen on omistanut. Tönne Jöransson antoi sen linnan parturille, mestari Hans'ille. Tämä myi sen 20 talarista Anders Boyelle ja hän antoi sen Jöran Jöransson’ille.

N:o 8. Tontti, johon käskynhaltija Hans Jonsson on rakennuttanut tallin, pienen tuvan ja aitan.

N:o 9. Tontti, johon kruunun talli on rakennettu. Suurempi osa, kuin puolet siitä, on autiona.

N:o 10. Aivan autiona. Ratsumestari Erik Monsson ennen asui siinä hilaportin (»grindporten») luona.

N:o 11. Talo, jonka Tönne Jöransson on antanut Henrik Olsson'ille ja sitte vahtimestari (aliupseeri?) Claes Larsson'ille.

N:o 12. Talo, jonka Tönne Jöransson on antanut Anders Rasmusson'ille, joka on siihen omalla kustannuksellaan rakennuttanut muutamia huoneita. Hänen leskensä omistaa sen.

N:o 13. Tontti, jonka Anders Boye on antanut Käkisalmen linnan alivoudille, Matz Ingiselle. Tämä on siihen teettänyt pari rakennusta, mutta se ennen oli autiona.

N:o 14. Tontti, jonka Tönne Jöransson on antanut Mattis Sigfridsson’in nihdille Erik Timberman'ille, joka siihen rakennutti pienen tuvan. Samuel Sigfridsson on ostanut sen ja omistaa sen.

N:o 15. Hans Mürting'in talo (semillan Suni Larsson och Staffan vachtmestar på Matts Sigfredssons gatan»).

N:o 16. Talo, jonka Tönne Jöransson on antanut katselmuskirjoittaja Lasse Eriksson'ille (Matts vainajan lipullisessa). Hänen leskensä nyt omistaa sen ja on parantanut sitä.

N:o 17. Talo, jonka käskynhaltija Hans Jonsson on antanut linnanpalvelijalle Lasse Tulkille kaikkine niine rakennuksineen, jotka venäläiset ovat siinä omistaneet.

N:o 18. Käskynhaltija on antanut sen luutnantti Nils Smolandille Lars Jöransson’in lipullisessa.

N:o 19. Tobias Hörling omistaa sen talon, jonka hän on ostanut entisen linnanvoudin Knut Andersson’in, perillisiltä. Tämä oli sen saanut Tönne Jöransson’in suostumuksella.

N:o 20. Hans Prytz omistaa talon Tönne Jöransson’in kiinnityskirjalla.

N:o 21. Matts Sigfridsson-vainajan leski omistaa tämän talon, jonka Tönne Jöransson on antanut linnan viime valloituksen aikana. Hän on siihen rakentanut. — Philpus, perämies linnan lotjissa, omistaa toisen talon Tönne Jöransson’in suostumuksella.

N:o 22. Linnan aitanhoitajatar Karin saanut Anders Boyen käskystä talon ja parantanut sen rakennuksia ynnä muuta.

N:o 23. Autio tontti, jonka palvelija Måns Mårtensson sotapäällikkön suostumuksella omistaa.

N:o 24. Anders Toluk-vainaja sai talon Tönne Jöransson'in suostumuksella. Käskynhaltija Hans Jonsson, hänen mentyä pois, on antanut sen kultaseppä Christofferille.

N:o 25. Käkisalmen kappalainen Clemet saanut talon Anders Boye'lta ja rakentanut siihen.

N:o 26. Aseistonhoitaja Lasse Polsson omistaa tontin, sen Tönne Jöransson’ilta saatuansa. Siihen omalla kustannuksellaan rakennettuansa, hän pyysi vahvistusta niiltä komisariuksilta, jotka v. 1618 tutkivat paljon oloja tässä rajamaakunnassa.

N:o 27. Linnan tykinlaukaisijat Jören Jacobsson ja Anders Neuvonen omistavat vähäisen tontin ja ovat siihen yhdessä rakentaneet Tönne Jöransson’in käskyn mukaan.

N:o 28. Henrik Eriksson Keukolan omistaa pienen tontin, joka ennen oli Gustaf Ersson’in. — Linnan kalastaja Nils Larsson on käskynhaltija Hans Jonsson'in käskyn mukaan ruvennut asumaan entisellä ryssän tontilla, joka nyt on ollut asumatonna.

N:o 29. Lääninvouti Thomas Råback on saanut tontin käskynhaltija Hans Jonsson'ilta ja rakennuttanut siihen. Toisen naapuritontin hän on ostanut rakennuksineen tykinlaukaisija Henrik'iltä 24 talarilla ja tynnyrisellä kaloja.

N:o 30. Tykinlaukaisija Jöns Thomasson saanut tontin Tönne Jöransson'ilta ja itse rakennuttanut siihen.

N:o 31. Tykinlaukaisija Lasse Persson saanut Tönne Jöransson'ilta pienen tontin ja rakentanut siihen.

N:o 32. Linnan mylläri Anders omistaa tontin, johon on rakentanut.

N:o 33. Linnan tykinlaukaisija Simon Larsson omistaa tontin ja on sen saanut Tönne Jöransson'ilta.

N:o 34. Käskynhaltijan linnunampuja Simon saanut häneltä pienen tontin.

N:o 35. Tönne Jöransson antanut pienen tontin linnan tykinlaukaisijalle Thomaalle.

N:o 36. Henrik Larsson, Måns Mårtensson'in palvelija, ostanut kruunun pursimieheltä, Pörtro Nils'iltä, talon, tontti poisluettuna.

N:o 37. Talo, joka ennen on ollut ja nytkin on nihtien hallussa.

N:o 38. Venäläiset ennen omistaneet talon, jonka Tönne Jöransson on antanut linnan piiskurille Bertel Jesperson’ille.

N:o 39. Hans räätäli ostanut talon Jacob Pulpuselta 14 talarilla.

N:o 40. Lääninvouti Christer Bertilson omistaa tontin ja on siihen rakentanut.

N:o 41. Herra Axell, kirkkoherra Karlahden pitäjässä (»Karlax sochn»)[3] omistaa talon, jonka hän 20 talarilla on ostanut Matts Sigfredsson vainajan majoitusmestarilta Peer'iltä (»Peer Kataparta»).

N:o 42. Staffan, vahtimestari Karjaportin luona, saanut talon käskynhaltija Hans Jonsson'ilta.

N:o 43. Johan Larsson omisti Tönne Jöransson'in suostumuksella talon ja oli rakentanut siihen. Tässä oli myöskin Karjaportin vahtitupa, jossa nihtejä oleskeli, mutta se ei ollut eri tonttina.

N:o 44. Nils Mattsson, käskynhaltija Hans Jonsson’in pursimies, rakentanut pienelle tontille, joka sitä ennen oli tyhjä.

N:o 45. Oluf hamppukehro ostanut tontin Pärnän karjavoudilta Sven'iltä.

N:o 46. Tykinlaukaisija Rapo Olli ostanut pienen tontin nihti Anders Knutsson’ilta.

N:o 47. Linnankirjurin Paulus Jacobsson’in talo. Hans Säppe ennen sen omisti.

N:o 48. Nils Repola ja Henrik 5 talarilla ostaneet pienen talon Matts Sigfredsson’in nihdiltä.

N:o 49. Hamppukehro Christer käskynhaltijan määräyksen mukaan rakentanut autiolle tontille.

N:o 50. Eskil Karpanen, kruunun kirvesmies, ostanut talon tykinlaukaisijalta Thomas Lipolta.

N:o 51. Tykinlaukaisijan Erik Tyrmösen talo.

N:o 52. Jöns Korhonen, ruotumestari Lars Jöransson’in lipullisessa, omistaa talon.

N:o 53, 54, 55. Tykinlaukaisijain omia.

N:o 56. Linnan kalastaja Mattsänsäläinen omistaa pienen tontin.

N:o 57. Lasse Eskilson — — — —.

N:o 58. Linnan eräs tykinlaukaisija omistaa pienen talon.

N:o 59. Sigfrid Fyrboll, linnan tykinlaukaisija, omistaa talon.

N:o 60. Anders Sallinen 6 talarilla ostanut nihdeiltä pienen tontin.

N:o 61. Anders Bryggar ja Mattsymeleinen, linnan laukaisijat, yhdessä omistavat pienen talon.

N:o 62. Pieni talo. Linnan oluenpanija Staffan Halonen sen omistajana.

N:o 63. Kruunun pursimiehen pieni talo.

N:o 64. Lars Jöransson'in nihdit omistavat pienen talon.

N:o 65. Kruunun sorvarin Hans'in oma.

N:o 66. Sven'in talo, jonka hän on ostanut Matts Sigfredsson'in nihdiltä.

N:o 67. Hans Jonsson antanut talon Lars Jöransson’in lipullisen katselmuskirjoittajalle Per Jacobsson’ille.

N:o 68. Kruunun nuottamies Matts rakentanut autiolle tontille.

N:o 69. Kalastaja Lippo Thomas rakentanut pienelle tontille.

N:o 70. Tönne Jöransson antanut talon tykinlaukaisijalle Peer Jacobsson’ille.

N:o 71. Pärnän virran kalastaja Staffan rakentanut uutta.

N:o 72. Kruunun pursimies Nils rakentanut talon.

N:o 73. Lars Jöransson’in lipullisen nihti Nils Biörnsson talon omistajana.

N:o 74. Pieni tontti. Pävell omistajana.

N:o 75. Jöran Mölnar rakentanut tälle tontille.

N:o 76. Povell Tytikainen, linnan hakapyssyn laukaisija, omistaa talon.

N:o 77. Linnan palvelijan Oluff'in talo.

N:o 78. Eräs leski ostanut talon tykinlaukaisijalta.

N:o 79. Nihti Poffwell Hirvosen talo.

N:o 80. Lars Jöransson’in lipullisen vahtimestari Lukas saanut käskynhaltijalta talon.

N:o 81. Powäll Utriainen omistaa pienen talon.

N:o 82. Brussi Färikor omistaa talon.

N:o 83. Ryssäntiakka Rådivan omistaa talon.

N:o 84. Linnan kalastajan Jöns'in oma.

N:o 85. Erik Karpanen (Lars Jöransson'in lipullisessa) omistaa talon.

N:o 86. Jöran Mårtensson’in talo.

N:o 87. Linnan kirjeenkantaja Ifvan omistaa talon.

N:o 88. Ennen venäläisten omistama pieni talo, nyt voudin palvelijan Jöran'in.

N:o 89. Pärnän kartanon kalastaja Anders Mokotin omistaa sen.

N:o 90. Pieni talo, jonka omistusoikeuden vahvistusta (»sköttning och stadfästelse») Johan Eriksson'ille pyydettiin komisariuksilta.

N:o 91. Linnan alivahtimestari Henrik oli saanut sen talon Tönne Jöransson'ilta.

N:o 92. Asilan kalastajan Oluf'in pieni talo.

N:o 93. Voudin palvelijan Matts Luirun pieni talo.

N:o 94. Linnan hankkija Jöran 8 talarilla ostanut talon Anders Liurulta.

N:o 95. Räätäli Morthen’in pieni talo.

N:o 96. Tiurun virran kalastaja Matts omisti pienen talon.

N:o 97. Linnan tykinlaukaisijan talo.

N:o 98. Käkisalmen kalastuspaikan kalastajan talo.

N:o 99. Linnan 3 nuottamiestä yhdessä omisti sen pienen talon.

N:o 100. Erään tykinlaukaisijan lesken pieni talo.

N:o 101. Eräs suutari Morthen (Väsi Naskall) ostanut tykinlaukaisijalta pienen talon.

N:o 102. Lasse Korhonen (Lars Jöransson’in lipullisessa) omisti pienen talon.

N:o 103. Käkisalmen kirkkoherran Henrik'in talo, jonka hän on rakennuttanut. Herra Jacob piirityksen jälkeen Tönne Jöransson'in aikana luultavasti on antanut vakuutuskirjan.

Näyttää siltä, kuin kadut Käkisalmessa, niinkuin muissakin kaupungeissa, usein olisivat saaneet nimensä niitten varsilla asuvista henkilöistä. Käkisalmen kaupungissa esim. oli Matts Sigfredsson'in katu.

Lähde: Historiallinen arkisto 28, kirjoitus nro 5, s. 1-8. SHS, Helsinki 1920.

  1. Vaaranen, Handlingar II, siv. 334.
  2. Suomen valtionarkisto N:o 60056.
  3. Parikkalan ja Hiitolan ensimmäinen kirkkoherra Aksel, joka v. 1618 asui Parikkalan Kangaskylässä, on siis koetteeksi kutsunut seurakuntaansa Kaarlahden pitäjäksi.